Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2025 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn.

Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen eAsioinnin Viestit-välilehdelle. eLaskut toimitetaan suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.

Maksan jäsenmaksuni kuukausittain

Lähetämme kuukausittaisen laskutuksen valinneille vuoden 2025 jäsenmaksulaskut viikoilla 50–51. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2024 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2025 laskuja vuoden 2024 laskujen viitenumerolla ja jäsenmaksusummalla.

Maksan jäsenmaksuni kerran tai neljä kertaa vuodessa

Lähetämme yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut viikoilla 3–5. Näiden yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on 3.3.2025. Vaikka laskua ei ole lähetetty, voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Jos laskuerittelyssäsi näkyy jokin poikkeava eräpäivä (esim. 29.12.), oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä.

Vaihdoin e-laskuun, mutta ehdin saada paperilaskun

Jos teit e-laskusopimuksen, mutta ehdit saada laskusi paperisina, ilmoita asiasta meille. Näin tiedämme lähettää sinulle e-laskut verkkopankkiisi.

Jatkossa verokortit tulevat voimaan jo tammikuun alussa.

Uusi verokortti on tullut aiemmin voimaan helmikuun alussa. Tällöin ansiopäiväraha on vielä tammikuussa maksettu edellisvuoden veroprosentilla. Vuoden 2025 alusta lukien verokortit tulevat kuitenkin voimaan jo tammikuun alussa.

Yrittäjäkassa saa palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa saamaasi verokorttia kassaan. Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat Yrittäjäkassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan. Verokortin saat verottajan OmaVerosta.

Yrittäjäkassan asiakaspalvelu on kiinni 23.12.2024.-1.1.2025. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 2.1.2025 alkaen. Jos olet kassan jäsen, voit lähettää meille joulun ja uuden vuoden aikana viestejä eAsioinnista. Jos et ole vielä jäsen, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvonta@yrittajakassa.fi.

Vastaamme joulun ja uuden vuoden aikana saapuneisiin viesteihin 2.1.2025 alkaen niiden saapumisjärjestyksessä. Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta.

Päivärahaa jouluksi

Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on maanantai 23.12.2024. Jos lähetät meille ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa torstaina 19.12.2024 klo 12 mennessä, päivärahasi saattaa vielä ehtiä maksuun ennen joulua. Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.

Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa jatkossa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.

Jotta työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyysturvaa, tulee sinun työttömäksi jäätyäsi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle. Vuoden 2025 alusta tämä työvoimaviranomainen on oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Voit jatkossakin hoitaa ilmoittautumisen työnhakijaksi Työmarkkinatorin verkkopalvelussa.

Mitä toimia muutos edellyttää?

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ei vaikuta ansiopäivärahan hakemiseen.

Jos olet jo työtön, muutos ei edellytä sinulta uusia toimia. Pidä työnhakusi voimassa ja toimi sen mukaisesti, mitä olet aiemmin sopinut TE-toimistossa. Yhteydenpidon hoidat Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa.

Jos jäät työttömäksi uudistuksen jälkeen, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Tämän jälkeen kunta tai työllisyysalue ohjeistaa sinua jatkotoimista. Työmarkkinatori on jatkossakin työnhakijan pääasiallinen yhteydenpitokanava työvoimaviranomaiselle.

Työllisyysalueen tehtävät

Kunta tai työllisyysalue vastaa myös työnhaun tukemisesta ja työttömyysturvan maksamiseen liittyvien velvoitteiden seuraamisesta. Kuntaan tai työllisyysalueeseen kannattaa siis jatkossa olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• kaipaat apua tai vinkkejä työnhakuun
• mietit koulutusta tai kurssia, joka voisi edistää työllistymistäsi
• harkitset yritystoiminnan aloittamista
• tarvitset laajempaa tukea työllistyäksesi (mm. palkkatuki)
• haluat lisätietoa työttömyysturvan velvoitteista
• haluat lisätietoa työvoimapoliittisesta lausunnosta, jonka perusteella voidaan maksaa työttömyysturvaa

Muutos ei vaikuta työttömyysturva-asioiden käsittelyyn työttömyyskassassa. Kassan tehtävät eivät muutu ja työttömyysturva maksetaan jatkossakin työvoimaviranomaisen antaman lausunnon perusteella.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2025 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 15 128 euroa vuodessa.

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuodessa. 

Kuluneena vuonna 2024 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 803 euroa vuodessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee vuonna 2025. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 94 euroa vuodessa. Alin kuukausimaksu laskee 9,10 eurosta 7,83 euroon kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

---

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2024 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,7 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät edelleen suhteellisen hyvin.

Kassan jäsenmaksu on 1,7 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

Vuosityötulo	Jäsenmaksu €/kk	Jäsenmaksu €/v
15 128 €	7,83	93,98
17 000	10,48	125,80
20 000	14,73	176,80
25 000	21,82	261,80
30 000	28,90	346,80
40 000	43,10	516,80
50 000	57,23	686,80
60 000	71,40	856,80
70 000	85,57	1026,80
80 000	99,73	1196,80

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 15 128 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on noin 94 €/v eli 7,83 €/kk.  

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuonna 2025.

Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

Vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta crossfityrittäjä Miitta Kopralle. Kopra pyörittää yhtä Suomen suurinta crossfitsalia Vantaan Nikinmäessä. Yrittäjän mukaan Nousu on enemmän kuin sali: se on nikinmäkeläisten oma yhteisö.

Yrittäjyyden haastava alku

Porista kotoisin oleva yrittäjä muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2013. Ensihoitajan päivätyönsä ohella Kopra harrasti ja valmensi crossfitia. Lopulta vuonna 2018 hän ryhtyi saliyrittäjäksi kolmen muun osakkaan kanssa.

Yrittäjätaipaleen alku oli haastava. Yrityksessä työt eivät jakautuneet tasaisesti, ja Kopra koki olevansa lähellä loppuun palamista. Samaan aikaan yrittäjä alkoi aavistella, että yhden osakkaan toiminnassa oli jotakin hämärää. Pian tätä osakasta syytettiinkin rikoksista, joista hänet sittemmin on tuomittu. Tämän myötä Kopra päätti ostaa muut osakkaat ulos yhtiöstä, ja jatkaa yrittämistä itsenäisesti.

− Vaikka alku oli kivulias, näin jälkikäteen ajateltuna kaikki meni niin kuin oli tarkoitettu. Jouduin ikään kuin pakon sanelemana ottamaan vastuun, enkä tiedä, olisinko muuten ryhtynyt tähän hommaan, yrittäjä muistelee.

Ulkotreenit kantoivat yli vaikean korona-ajan

Pian yksinyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen alkoi korona. Lannistumisen sijaan Kopra päätti kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Koronasulun aikana hän veti ulkotreenejä ja remontoi Nousua.

− Nikinmäen puskaradiossa puhuttiin kuinka ”Miitta oli pistänyt haisemaan”, yrittäjä nauraa.

Rohkea yrittäminen kannatti, sillä ensimmäisen koronavuoden aikana Kopra onnistui lähes tuplaamaan salijäsenyyksien määrän.

Vuonna 2023 yritys joutui kuitenkin pakkomuuton eteen. Toimivan liiketilan etsintä ehti tuottaa yrittäjälle harmaita hiuksia, kunnes lopulta uusi tuhat neliöinen tila löytyi niin ikään Nikinmäestä.

− Vetäessäni nimiä paperiin ajattelin, että joko mokaan pahasti tai sitten onnistun isosti.

Tätä nykyä salilla on jo yli 200 jäsentä. Salin pyörittämisen lisäksi yrittäjä tekee myös henkilökohtaista valmennusta ja järjestää crossfitkilpailuja.

Lapsiystävällinen nousu tuo Nikinmäkeä yhteen

Erityisen paljon yrittäjää kiinnostaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Nousu onkin lapsiystävällinen sali, josta löytyy viihdykettä perheen pienimmille. Myös lähikoulujen ja päiväkotien lapset käyvät aika ajoin tutustumassa salin toimintaan.

Ennen kaikkea crossfit ja saliyrittäjyys ovat Kopralle intohimoja.

− Sali on minulle, ja monille asiakkailleni, kuin toinen koti. Yhteisöllinen ja tiivistunnelmainen Nousu eroaa siinä mielessä monesta muusta perussalista.

“Et tarvitse selkeää päämäärää onnistuaksesi”

Yrittäjyydessä on saliyrittäjän mukaan pitkälti kyse riskinottamisesta ja siitä, kuinka hyvin yrittäjä sietää vastoinkäymisiä. Kopra kertookin isojen ja nopeiden käännösten kielivän hänen uhkarohkeudestaan.

− Kun aloitin yrittäjänä, minulla ei ollut selkeää päämäärää. Yrittäminen lähti puhtaasti intohimosta. Mielestäni moni yrittäjä saattaa epäonnistua, koska heillä on liian tiukka suunnitelma ja tavoite. Sellaisessa on harvoin joustovaraa.

Kopra uskoo, että kovalla työllä ja itseluottamuksella kuka tahansa pystyy ylittämään itsensä.

− Nousulla ei harrasteta perinteistä hikijumppaa, vaan täällä ihan tavallisista vanhemmista kuoriutuu kovia crossfittaajia.

---

Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

Eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen myötä työttömyysturva porrastettiin 2.9. alkaen. Muutos koskee palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin 2.9. alkaen. Porrastaminen tarkoittaa, että työttömyysturva laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 40 päivältä ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 170 päivältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos yrittäjän yritystoiminta on päättynyt ja työttömyys alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Porrastus ja vähimmäissääntö

Ansiopäivärahalla on vähimmäismäärä. Vähimmäismäärää koskevan säännön myötä ansiopäiväraha maksetaan aina vähintään peruspäivärahan suuruisena 37,21 €/pv eli 800,01 €/kk. Peruspäivärahaa ei porrasteta.

Jos päivärahan määrä on ennen porrastusta samansuuruinen peruspäivärahan kanssa, porrastus ei vaikuta päivärahaan. Jos päiväraha on lähellä peruspäivärahan tasoa, porrastuksen vaikutus voi olla tavallista pienempi.

Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

---

Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.

Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen

Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki

Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen

Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman

Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala

Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm

Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila

Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström

Eduskunta on hyväksynyt loput tälle vuodelle kaavailluista työttömyysturvan lakimuutoksista. Viimeisimmässä lakipaketissa hyväksyttiin muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Porrastus koskee lähtökohtaisesti kaikkia ansiosidonnaisen saajia, myös yrittäjiä.

Ansiosidonnainen työttömyysturvan porrastus tarkoittaa, että vastaisuudessa työttömyysturva laskee ensin

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 40 päivältä ja sitten
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 170 päivältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Yrittäjän kohdalla edellytetään, että yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Muutos ei siten vaikuta jo alkaneeseen päivärahakauteen.

Lisäämme syksyllä päivärahalaskuriimme tiedon porrastuksesta.

Palkansaajien työssäoloehto pitenee, työskentelyvaatimus muuttuu tuloperusteiseksi

Porrastuksen lisäksi palkansaajien työssäoloehto pitenee syyskuusta alkaen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi palkansaajien työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Palkansaajien päivärahaoikeutta arvioidaan jatkossa ainoastaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella, ei tehtyjen työtuntien määrällä.