”Kaikki yrittäjyyteen liittyvät opit tulleet kantapään kautta” – palkittu yrittäjä Jenni Parpala avaa ajatuksiaan yrittäjyydestä

test

Siivousalan yrittäjä Jenni Parpala valittiin vuonna 2019 Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Parpala palkittiin Yrittäjäkassan kisassa innovatiivisena ja rohkeana nuorena yrittäjänä. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin yrittäjän elämässä puhaltavat muutoksen tuulet – vanha yritys Kiffel on saanut väistyä uuden pesulapalvelun tieltä. Tätä nykyä 30-vuotias Parpala keskittyykin Pyykkitupa-yrityksensä kehittämiseen ja laajentamiseen.

Nuoren yrittäjän alkutaival

Parpala perusti ensimmäisen yrityksensä vuonna 2013. Ennen yrittäjätaivaltaan Parpala ehti työskennellä useilla eri toimialoilla: yrittäjän työhistoriaan mahtuu pestejä niin kalatehtaalla kuin kaupankassallakin. Hän toteaa käytännössä tehneensä töitä 13-vuotiaasta saakka.

”Olen aina tehnyt hyvin yrittäjämäisesti töitä. Yrittäjyys ei koskaan ole ollut minulle pakko, vaan pikemminkin paras vaihtoehto tarjolla olevista vaihtoehdoista,” Parpala kertoo.

Idea oman yrityksen perustamiseen syntyi siis kutakuinkin 8 vuotta sitten, jolloin Parpala muutti pienen vauvansa kanssa Saariselältä Vaasaan. ”Suoritin tuolloin merkonomin opintojani. Kiinnostuin yrittäjyydestä, kun koulussa alkoi Vuosi yrittäjänä -ohjelma. Tajusin, että en voinut ottaa pienen lapsen takia vastaan työtä esimerkiksi kaupan kassalla. Yrittäjyys oli siten minulle ainoa keino toteuttaa äitiyttäni”, Parpala toteaa.  

“Yrittäjyys oli minulle ainoa keino toteuttaa äitiyttäni”

Jenni Parpala

Koulussa perustettu harjoitusyritys Kiffel Oy sai Vuosi yrittäjänä -ohjelman päätyttyä tuulta allensa, ja Parpala päätyi perustamaan oikean siivousalan yrityksen. Parpalalle oli tärkeää, että yrityssiivouksiin keskittyvä Kiffel perustui ajatukselle siitä, ettei mikään saa olla tärkeämpää kuin toisemme.

Toinen arvo, jonka merkitystä Parpala korostaa, on ekologisuus. Ekologisuus korostuu erityisen vahvasti Parpalan toisessa yrityksessä, Pyykkituvassa. Tammikuussa 2022 yrittäjä kertookin myyneensä siivousliiketoimintansa keskittyäkseen nimenomaan Pyykkituvan toiminnan kehittämiseen.  

Yrittäjän mukaan maailma, ja yritykset siinä samalla, ovat hiljalleen muuttumassa entistä vastuullisemmiksi. Pesulatoimialassa piilee Parpalan mukaan valtavasti potentiaalia. ”Haluamme olla ensimmäisten joukossa kehittämässä ekologisempia pesulapalveluita. Mikään ei saa tulevaisuudessakaan olla tärkeämpää kuin toisemme”, yrittäjä virkkoo.

Avoimuus valttikorttina

Vuosien saatossa yrittäjän omat työtehtävät ovat muovautuneet. Yritysuran alkutaipaleella Parpala siivosi tiloja myös itse. Tällä hetkellä hän toimii Pyykkitupa-yrityksensä kehittäjänä ja johtajana.

”Olen ennen kaikkea visionääri. Pystyn näkemään, mikä toimii ja mikä ei. Varsinainen työn jalkauttaminen sopii paremmin jollekulle toiselle, ja sitä varten tarvitsen ympärilleni toimivan tiimin”, yrittäjä kertoo.

Lisäksi Parpala kertoo aina olleensa riskinottaja ja uskaltaneensa tehdä isojakin päätöksiä. Mahdollisesti tämän vuoksi Pyykkituvan ostaminen ei aikanaan tuntunut yrittäjästä niin pelottavalta ajatukselta. Parpala myös kertoo seuraavansa tärkeissä päätöksissä pitkälti intuitiotaan.

”Huomaan myös olevani hirvittävän avoin. Ehkä se on ikäpolvikysymyskin, mutta itse olen aina puhunut hyvin avoimesti omasta tilanteestani – meni sitten hyvin tai huonosti”, Parpala pähkäilee.

Yrittäjä korostaakin sitä, kuinka tärkeää on seurata omaa tunnettaan. Välillä tunne kantaa, kun taas välistä se saattaa viedä pahasti metsään. ”Kaikki opit mitä yrittäjyyteen liittyvät, ovat tulleet kantapään kautta,” Parpala summaa.  

Yrittäjien kisaväsymys

Parpalan mukaan yrittäjyydestä on tullut Suomessa viime aikoina entistä yleisempi työskentelymuoto. Yrittäjä kokeekin, että julkisessa keskustelussa tulisi paremmin ottaa huomioon nimenomaan pienyrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle. ”On melko ongelmallista, että samat säännöt koskevat sekä pk-yrityksiä että suuryrityksiä.”

Parpala toteaa myös koronakriisin koetelleen yrittäjien jaksamista toden teolla. Yrittäjän mukaan ilmassa alkaakin leijua turnausväsymystä. ”On vaikea arvioida, minkälaisia henkisiä jälkiä tämä epävarmuus on jättänyt yrittäjiin.”

Näin korona-aikana yrittäjä kertoo itse palautuvansa parhaiten mökkeillessä ja lasten kanssa touhutessa. Lisäksi Parpala toteaa akkujen latautuvan hyvin myös sienimetsällä. ”Harmi vain, ettei Suomessa sienestyskausi ole kovin pitkä”, vaasalainen naurahtaa.

”Verkostojen luominen olennainen osa työtäni”

Sienestyksen lisäksi yrittäjän arki täyttyy erilaisten hallitus- ja luottamuspestien hoitamisesta. Vaikuttamistyöllä onkin ollut aina erityinen paikka Parpalan sydämessä.

Yrittäjä kertoo toimineensa nuorempana muun muassa Suomen Opiskelija-allianssi Osku ry:n puheenjohtajana. Tätä nykyä Parpala vaikuttaa puolestaan Suomen Yrittäjien hallituksessa. Yrittäjä valittiin hiljan myös Vaasan yrittäjien puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2023.

Täyspäiväinen yrittäjyys sekä lukuisat luottamuspestit pitävät siten pesulapalveluyrittäjän varsin kiireisinä. Parpala pohtiikin sitä, kuinka vaikuttamistyö ja yrittäjyys kietoutuvat loppupeleissä toisiinsa.

”Verkostojen luominen on olennainen osa työtäni. Luottamuspestien kautta saan kasvatettua verkostoani, mikä puolestaan edesauttaa liiketoimintaani”, yrittäjä summaa.


Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Startup-yrittäjäksi kesken koronakriisin

test

Joni Liikanen on tuore startup-yrittäjä. Liikanen perusti kesken koronakriisin tapahtuma-alan alustapalvelun, Happensin. Happens on palveluntarjoaja, jonka kautta kuluttajat voivat löytää kaiken tapahtumaan tarvittavan aina vuokrattavista kokoustiloista catering-palveluihin saakka. Happens pyrkii erottumaan kilpailijoistaan olemalla lähestyttävä ja helppokäyttöinen nykyajan palvelu.

Tilaisuuden järjestäjän apukäsi

Kuusamossa syntynyt mutta Espoossa varttunut Joni Liikanen perusti startup-firma Happensin heinäkuussa 2021. Virallisesti palvelu laskettiin vesille lokakuun alussa muutama kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen. Happens on nykyaikainen alustapalvelu, jonka tarkoituksena on toimia tilaisuuden järjestäjän apukätenä.

Yrityksen perusidea on varsin yksinkertainen. Happensin asiakas, esimerkiksi juhlatila, maksaa kuukausimaksua verkkosivupaikkaa vastaan: näin yritys saa näkyvyyttä sekä kontakteja ja loppuasiakas puolestaan löytää vaivattomammin tapahtumaa varten tarvittavat palvelut. Happensin tarkoituksena onkin toimia palveluntarjoajat ja kuluttajat yhdistävänä välikätenä.

Simppelin idean lisäksi myös verkkosivuista on tehty helppokäyttöiset. Kuluttaja syöttää Happensin tarjoamaan hakukoneeseen tiedon siitä, missä, milloin ja kuinka monelle hengelle hän haluaa tapahtuman järjestää. Tämän jälkeen sivu näyttää vaihtoehdot hakuehtoja vastaavista tiloista.

Yritys ei kuitenkaan profiloidu ainoastaan juhla-, kokous- tai saunatilojen tarjoajaksi, vaan tarkoituksena on helpottaa tapahtumajärjestäjän työtä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. ”Erilaisten tilojen lisäksi Happensin avulla voi löytää helposti esimerkiksi cateringpalveluita tai aktiviteettejä, ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös esiintyjiä”, Liikanen kertoo. Yrityksen visiona onkin tarjota kaikki tapahtumajärjestämiseen tarvittava.

Yritys pyrkii erottumaan kilpailijoistaan myös muilla tavoin. ”Meille on tärkeää, että hinta on reilu ja sama kaikille”, Liikanen toteaa. Happensin tarkoituksena on tarjota tasavertaista palvelua kaikille tapahtuma-alan toimijoille niiden kokoon katsomatta. Näin myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus tehdä toimintaansa tunnetuksi Happensin kautta.

Kyseessä kutsumusjuttu

Mistä idea yrityksen perustamiseen sitten oikein lähti? Ennen oman startupin alullepanemista Liikanen ehti työskennellä 12 vuotta perheensä tapahtuma-alan yrityksessä. Jo tuolloin yrittäjän mielessä heräsi haave oman firman lanseeraamisesta. Perheyrityksessä työskentelyn aikana Liikanen sai käsityksen siitä, mikä alalla toimi ja mikä puolestaan ei.

Lisäksi yrittäjä kertoo paljon eri alustapalveluita käyttäneenä huomanneensa niissä piilevät sudenkuopat. ”Jostain sieltä se ajatus sitten lähti – tuli fiilis, että haluaa päästä tekemään itse paremmin. Tällä alalla ei oikeastaan löydy sellaista palvelua, joka palvelisi ihmisten todellisia tarpeita”, Liikanen pohtii. Yrittäjä kertoo myös nauttivansa tapahtumien organisoimisesta: ”Olen aina tykännyt järjestää saunailtoja ja juhlia ystäville – tämä on siis eräällä tapaa myös kutsumusjuttu.”

Ennen lokakuista lanseeraamista töitä riitti ja työpäivät venyivät. Alussa toiminnan teki erityisen haastavaksi palvelun myyminen ilman valmista palvelua. Toisin sanoen asiakkaat tuli vakuuttaa alustapalvelun toimivuudesta ilman, että heillä itsellään oli konkreettista mahdollisuutta tutustua ostamaansa tuotteeseen. Palveluntarjoajat kuitenkin vakuuttuivat Happensin visiosta ja lähtivät sitä myötä mukaan toimintaan.

Vaikka töitä on riittänyt, Liikanen ei kuitenkaan lähtisi tituleeraamaan itseään työnarkomaaniksi. Pikemminkin yrittäjä korostaa palautumisen merkitystä. ”Mikäli haluaa pidemmän päälle pitää homman kasassa ja mielen virkeänä, täytyy muistaa pitää kiinni vapaa-ajasta ja lomista”, yrittäjä tuumaa. Liikanen korostaakin tasapainon merkitystä myös arkielämässä: ”Välillä on kiva mennä ja tehdä, mutta tykkään myös viettää aikaa ihan vaan kotisohvalla.”

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Yrityksen toimisto sijaitsee Otaniemessä samassa rakennuksessa useiden muiden startup-yritysten kanssa. Happens pyörii tällä hetkellä kolmen kaveruksen voimin. Liikanen ja yrityksen asiakkuuspäällikkö ovat tuttuja jo alakoulusta, kun taas myyntijohtajana toimiva kolmas työntekijä on löytänyt tiensä porukkaan nimenomaan toimialaan liittyvän osaamisensa kautta.

Kysyttäessä työilmapiiristä kaverukset tiivistävät Happensin olevan trendikäs ja nykyaikainen startup-firma, jossa töitä tehdään rennosti mutta tosissaan. ”Tavallaan me halutaan olla sellainen villasukkatoimisto, vaikka ei tämä mitään jatkuvaa pingiksen pelailua ole”, kaverukset naurahtavat. 

Liikasella on selkeä visio myös yrityksen tulevaisuudesta. Tällä hetkellä Happensin kautta voi löytää pääkaupunkiseudun palveluntarjoajia, mutta yrityksen on tarkoitus laajentua ensin valtakunnalliseksi ja myöhemmin edelleen kansainväliseksi toimijaksi. ”Kaikkea toimintaa ohjaa halu tehdä asioita paremmin ja katsomalla yhä kauemmas horisonttiin”, yrittäjä pohtii.

Mitkä ovat startup-yrittäjän vinkit aloittelevalle yrittäjälle? ”Varsinaisesti mikään ei valmista sinua yrittäjyyteen. Itsekin olin pitkään nähnyt sivusta sen, kuinka homma periaatteessa toimii, mutta käytäntö on sitten kuitenkin eri.” Liikanen kuitenkin korostaa, että harva asia on yleensä täysin peruuttamaton. ”Tosi moni on valmis auttamaan aloittelevaa yrittäjää, joten kannattaa rohkeasti vaan lähteä tekemään”, hän summaa.

Vieraile Happensin verkkosivuilla klikkaamalla tästä.


Juttu on osa Yrittäjäkassan Yrittäjätarinat-sarjaa. Kirjoittaja on kassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Tyttären autismi poiki poikkeuksellisen yrittäjätarinan

test

Toinen kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa myönnettiin lietolaiselle yrittäjälle, Taina Joki-Sipilälle. Joki-Sipilä perusti kymmenen vuotta sitten yksilöllisiä hoiva-asumispalveluita autisteille sekä vaikeasti kehitysvammaisille tarjoavan MiiaMatilda Oy:n. Idea yrityksen perustamiseen syntyi, kun Joki-Sipilän omalla tyttärellä Miialla todettiin autismi.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut ja vastasyntyneiden teholla työskennellyt Joki-Sipilä eli 1990-luvulla tavallista lapsiperhearkea. Vuonna 1996 toinen Joki-Sipilän 1,5-vuotiaista kaksosista alkoi kuitenkin yllättäen oksennella ja hiljalleen hänen käytöksensä muuttui. Tästä puolen vuoden kuluttua lapsella todettiin autismi. Miian diagnoosin myötä koko perheen elämä muuttui. Jo tuolloin Joki-Sipilä huomasi, ettei mikään paikka lähialueella saati muualla Suomessa tarjonnut puhtaasti autistien kuntouttamiseen keskittyvää asumispalvelua. Ensi-idea MiiaMatildan perustamisesta syntyi siis täysin omasta tarpeesta jo kauan ennen varsinaista yrityksen toimeenpanoa.

15 vuotta myöhemmin vuonna 2011 Joki-Sipilä päätti kokeilla siipiään yrittäjänä ja jätti senhetkisen päivätyönsä sairaanhoitajana. Vaikka Joki-Sipilän mies toimi jo tuolloin metsäkoneyrittäjänä, hänellä itsellään ei liiemmin ollut ennakkotietoja yrittäjyydestä. Samana vuonna Joki-Sipilä kuitenkin ryhtyi opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa, ja sen myötä hänen onnistui perustaa MiiaMatilda osakeyhtiö. Yrityksen perustamista varten Joki-Sipilä tarvitsi vielä lainaa, mutta pankki oli vastahakoinen myöntämään sitä ilman FinnVeran takausta. FinnVera puolestaan ei suostunut lainantakaajaksi ennen kuin Joki-Sipilä tarjoaisi heille selkeitä lukuja summittaisen suunnitelman sijasta. Numeroita kaihtavalle Joki-Sipilälle tarkkojen lukujen esittäminen ei ollut helppo rasti, mutta lopulta hän onnistui tehtävässä: FinnVera lähti riskitakaamaan ja pankki myönsi yrittäjälle lainan.

Kuvassa Miia Matilda Koti

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Heti yrittäjyyden alussa Joki-Sipilälle valkeni, että perustamisvaiheessa yrittäjä ja yritys ovat käytännössä sama asia. ”Kukaan muu ei tule tekemään töitä puolestasi”, yrittäjä toteaa. Joki-Sipilä tekikin alkuun paljon pitkää päivää: hän työskenteli työmaalla, teki itse palo-, pelastus- ja omavalvontasuunnitelmat sekä toimi rakennushankkeen pääsuunnittelijana. ”Paljon on joutunut tekemään itse – esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ei irronnut lainkaan yritystukia”, lietolainen yrittäjä muistelee. Joki-Sipilä kertoo matkassa olleen mukana myös paljon tuuria. ”Olen sattumalta tavannut ihmisiä, jotka ovat myöhemmin auttaneet minua yrittäjäuralla eteenpäin.” Viimeistään asumispalveluyksikön valmistuttua helmi-maaliskuussa 2013 Joki-Sipilä tajusi, etteivät intensiiviset työpäivät olleet valuneet hukkaan – jo ennen Miia Matilda Kodin avajaispäivää kaikki asukaspaikat oli ehditty myydä täyteen.

Tänä päivänä MiiaMatilda Oy on perheyritys, jossa työskentelee Joki-Sipilän lisäksi hänen aviomiehensä sekä heidän neljä lastansa. Aviomies Reijo on asuinrakennusten kiinteistöhuoltaja, kun taas yksi lapsista toimii kokkina, yksi sairaanhoitajana ja kaksi yksiköiden vastuuhenkilöinä. Palvelutoiminnan vakiinnuttua myös Joki-Sipilän oma rooli yrityksessä on muuttunut, sillä tätä nykyä hän toimii toimitusjohtajan pestin lisäksi konsernin lääkehoidon vastaavana sekä palveluvastaavana. Pitkäjänteinen työ on alkanut kantaa hedelmää, ja myös yrittäjä itse on saanut korjata yrittäjyyden mukanaan tuomaa satoa. ”Parasta yrittäjyydessä on vapaus: aamut saavat olla hitaita ja halutessa voin tehdä töitä vaikka öisin.” Joki-Sipilä kertoo myös vinkin yrittäjyyttä miettiville tai yrittäjyyden alkutaipaleella kamppaileville: ”Epäonnistumista ei tule pelätä eikä missään sanota, ettei epäonnistumisen jälkeen saisi yrittää uudelleen”. 

Autismiosaamiskeskus Pikku Miian Halloween-valmistelut

“Sielu syntyy pienestä”

MiiaMatilda on varsin uniikki toimija Suomen mittakaavalla. Vaikka yrityksen maine on ehtinyt kiiriä pitkälle ja Miia Matilda Kodin viereen on onnistuttu vuosien saatossa avaamaan Autismiosaamiskeskus Pikku Miia, Joki-Sipilä ei juuri haaveile kasvusta. Kasvua tärkeämmiksi tekijöiksi Joki-Sipilä sen sijaan nimeää palvelun tasalaatuisuuden ja henkilökunnan hyvinvoinnin. ”Työntekijät ovat kaikkein arvokkain voimavara”, Joki-Sipilä miettii. Yrityksessä pyritään siten priorisoimaan hoitohenkilökunnan jaksamista esimerkiksi tarjoamalla heille keskimääräistä hoitoalan ansiota korkeampaa palkkaa.

Joki-Sipilän yrityssuhde on täysin poikkeuksellinen, sillä hän on alun perin tehnyt kaiken omaa lastansa varten. Yrittäjä kertookin, ettei enää vaihtaisi tätä kaikkea pois. ”Jos Miialla ei olisi todettua autismia, ei olisi MiiaMatildaakaan.” Kysyttäessä tulevaisuudesta Joki-Sipilällä on selkeä vastaus: ”Monet suuremmat ulkopuoliset toimijat ovat yrittäneet ostaa MiiaMatildaa, mutta itse en ole valmis myymään. Sielu syntyy pienestä.”

Lietolainen maalaismaisema ja taustalla kohoava Pikku Miia

Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

beenhere

Tiesitkö tämän?


MiiaMatilda Oy sijaitsee yrittäjämyönteisenä kuntana palkitun Liedon keskustassa.
Yrityskompleksi muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta, Miia Matilda Kodista ja Autismiosaamiskeskus Pikku Miiasta.
Sekä Miia Matilda Kodissa että Pikku Miiassa asuu molemmissa 12 asukasta. 24 asukkaan lisäksi MiiaMatildassa työskentelee 40 henkilökunnan jäsentä.
Koska autismin kirjo on laaja, myös ympäristö MiiaMatildassa on sen mukainen.
Kokonaisuudessaan palvelu muodostuu erittäin runsaasti autetusta asumisesta, autismikuntouksesta sekä omaisten ohjauksesta ja neuvonnasta.

Yrittäjäkassa muuttaa

test

Yrittäjäkassa on muuttanut 1.10.2021 alkaen uusiin toimitiloihin Helsingin Etu-Töölöön. Kassan uusi toimisto sijaitsee Eduskuntatalon kainalossa kivenheiton päässä Michelin-ravintola Finnjävelin rössypotuista. Yrittäjäkassan kanssa samassa rakennuksessa toimivat muun muassa legendaarinen juhlatila Botta sekä jazz-baari Storyville.

Yrittäjäkassan entisissä toimitiloissa alkaa loppuvuodesta mittava remontti, kun toimistohuoneiden tilalle aletaan rakentamaan asuintaloja. Muutto ajoittuukin otolliseen vaiheeseen työelämän murrosta ajatellen: suuri toimisto on etätyön suosion kasvaessa käynyt osittain tarpeettomaksi. Museokadulla sijaitsevat uudet toimitilat ovat siten aiempaa pienemmät, mutta sitäkin viihtyisämmät.

Toimistorakennus henkii jugendtyyliä

Kyseinen muutto on työttömyyskassan historiassa kolmas. Yrittäjäkassa ehti pitää Mannerheimintien toimipistettä yllä aina vuoden 2005 marraskuusta vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka. Taka-Töölössä kassa toimi pitkään samassa rakennuksessa muun muassa Suomen Yrittäjien kanssa. Ennen muuttoa Mannerheimintielle kassan tukikohta löytyi Kaisaniemenkadulta. Kaisaniemeen kassa puolestaan muutti Pasilasta vuonna 1996.

Toimisto merkittävässä kulttuuriympäristössä

Näkymä toimistolta Kansallismuseon suuntaan

Museokadulla sijaitseva toimistorakennus henkii vahvasti 1900-luvun alun Jugend-tyyliä. Museokatu onkin Helsingin mittakaavassa poikkeuksellinen katu, sillä se edustaa seudun alkuperäistä rakennuskantaa ainoastaan yhtä myöhemmin rakennettua taloa lukuun ottamatta. Vaikka itse toimistorakennus on nähnyt aikaa, Yrittäjäkassan tilat on saneerattu 2020-luvulle.

Kävelyetäisyyden päässä kassan uudesta toimistosta sijaitsee Eduskuntatalon ja Finnjävelin lisäksi esimerkiksi Temppeliaukion kirkko, Luonnontieteellinen museo sekä Finlandia-talo. Lisäksi konttorin ikkunoista näkyy Suomen kansallismuseo ja sen viihtyisä pihapiiri. Yrittäjäkassan uusi kotopesä sijoittuu siis myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.

Yrittäjäkassan toimiston uusi osoite on Museokatu 8, 00100 Helsinki. Postilokeron numero PL 86, 00251 Helsinki pysyy muutosta huolimatta samana.

Työttömyysturva ulkopuolisen silmin

test

Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.   

“Huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä.”

Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.  

Työtön yrittäjä?

Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu. 

Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.  

“Osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön.”

Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta. 

Työtulo ja työssäoloehto

Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.  

Ruskamaisema työmatkan varrelta

Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin. 

Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?

Monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista? 

Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista! 


Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Ympäristövaikuttajalle kunniamaininta

test

Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

VANHASTA UUTTA

Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

Kuvassa Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkukangas
Kansasen suunnittelema tilkkudesign on mallisuojattu EU-alueella.

Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? “Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii”, Kansanen pähkäilee. “On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun.”

Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. “Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä.”

Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

VASTUULLISUUDEN HINTA

Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. “Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys”, tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

“Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen.”

Moona Kansanen

Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

Kuvassa yrittäjä Moona Kansanen
Moona Kansaselle myönnettiin kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa.

“VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI”

Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. “Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

Artikkelin on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija, Katariina Bergström.

Esa Airaksinen jatkaa Yrittäjäkassan puheenjohtajana — ensihakemusten määrä laskussa

test

Yrittäjän Työttömyyskassan kassan kokous valitsi kuopiolaisen asianajajan Esa Airaksisen jatkamaan kassan puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden ajan. Airaksinen on toiminut Yrittäjäkassan puheenjohtajana syyskuusta 2019 lähtien.

Kassan kokouksessa puhunut Airaksinen kertoi Yrittäjäkassan selviytyneen haasteellisesta viime vuodesta suhteellisen hyvin, koska massiivista yritysten konkurssi- ja lopettamisaaltoa ei lopulta tullut.

– Kulunut vuosi oli poikkeuksellinen Yrittäjäkassan 25-vuotisessa historiassa. Odotimme valtavaa asiakasvirtaa ja elimme pelonsekaisissa tunnelmissa mahdollisista konkursseista ja yritysten lopettamisista. Kassaan ei lopulta tullutkaan niin mittavia asiakasvirtoja, kuin pelättiin, koska yrittäjille mahdollistui väliaikaisen työmarkkinatuen saaminen Kelasta ilman yritystoiminnan lopettamista. Myös erilaiset yritystukimuodot ovat auttaneet yrityksiä selviytymään haastavien aikojen yli, kertoi Airaksinen.

Yrittäjäkassa maksoi lopulta etuuksia yhteensä 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

-Maksoimme etuuksia 1657 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1594 jäsentä. Etuuksia maksettiin noin 14,6 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 12,8 miljoonalla, kertoo Airaksinen.

Alkavien työttömien määrä laskussa

Kuluvan vuoden helmikuusta lähtien Yrittäjäkassaan saapuvien ensihakemusten määrä ollut laskussa. Ensihakemusten määrän laskeminen kertoo talouden toipumisesta ja yrittäjien optimistisuudesta.

-Ensihakemuksia on saapunut kassaan tammi-huhtikuun aikana 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sama trendi on jatkumassa myös toukokuussa. Tämä kertoo siitä, että yrittäjät ovat sitkeitä ja sisukkaita ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että yrittäjät saivat oikeuden väliaikaiseen työmarkkinatukeen, koska tuen avulla on saatu pidettyä elinkelpoisia yrityksiä pystyssä. Työmarkkinatukea maksetaan, uusimpien tietojen mukaan, syyskuun loppuun saakka. Tuen jatkamisella on todella iso merkitys monen yrittäjän toimeentuloon ja talouden toipumiseen, sanoo Airaksinen.

Savonlinnassa koolla ollut Yrittäjäkassa valitsi myös uuden varapuheenjohtajan, joksi nousi Ann-Sofi Ilkka,Helsinki.Kassan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Mari Laaksonen,Helsinki.Hallituksen varajäseneksi valittiin Saimi Hoyer,Savonlinna ja Outi Haapamäki,Helsinki. Kassan hallituksen jäseninä jatkavat Juha-Pekka Harju,Kaarina,Jouni Korhonen,Helsinki,Mika Uusi-Pietilä,Tampere ja Roland Mattbäck,Mustasaari.

Yrittäjien jaksaminen alkaa olla koetuksella — horisontissa siintää synkät pilvet

test

Väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään yrittäjien keskuudessa. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet yrittäjät ovat huolissaan omasta ja lähimmäistensä terveydestä. 

Yrittäjän Työttömyyskassan maaliskuun alussa tekemän jäsenkyselyn mukaan 27 % kassan jäsenistä arvioi oman jaksamisensa erittäin huonoksi tai huonoksi. Jäsenkyselyyn vastasi lähes 4000 Yrittäjäkassan jäsentä

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjät ovat todella kuormittuneita alueellisten rajoitusten takia. Lisäksi monen yrittäjän taloudelliset puskurit alkavat olla käytetty.  

-Yrittäjyyteen kuuluu epävarmuus ja riskit, mutta jatkuvasti muuttuvan koronatilanteen ja sen mukaan muuttuvien rajoitusten ja suositusten myötä monen yrittäjän tulevaisuuden näkymät ovat sumeat. Kyselymme mukaan 24 % kassan jäsenistä ei pystynyt arvioimaan liiketoimintansa näkymiä vuodeksi eteenpäin. 44 % jäsenistä ilmoitti tarvitsevansa lisää julkista tukea yritystoiminnalleen. Luvut ovat hälyttäviä ja ne antavat realistisen kuvan yrittäjien ahdingosta, väsymyksestä ja epätoivosta, sanoo Jokinen.

Työmarkkinatuki kannattelee yrittäjiä

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin viime vuoden keväällä laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. 

Jäsenkyselyn mukaan 35 % vastaajista on hakenut Kelasta työmarkkinatukea koronakriisin aikana. Valtakunnallisesti etuuden saajia oli viime vuonna yli 40 000.  Merja Jokisen mukaan tämä kertoo siitä, että tukimuoto on vastannut tarkoitustaan hyvin ja asialla on valtava yhteiskunnallinen merkitys.

-Nykyinen laki on voimassa 30.6.2021 saakka.  Hallituksen kannattaisi jo nyt aloittaa lain jatkamisen valmistelu. Työmarkkinatuen maksamista kannattaisi jatkaa vuoden loppuun asti, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus palautua, toivottavasti edessä olevaan, normaaliaikaan. Meillä kaikilla alkaa olla energiavarastot aika lailla lopussa vuoden kestänyttä poikkeustilaa, joten henkisten voimavarojen palautumiselle on tärkeää antaa aikaa, jotta yritystoimintaa pystytään jatkamaan täydellä teholla pandemian jälkeen, sanoo Jokinen.

Osalla yrittäjistä menee hyvin

Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. Maksoimme maaliskuussa etuuksia 1051 jäsenelle, kun vuotta aiemmin maaliskuussa etuuksia sai 781 jäsentä. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.  

Hallitus esittää:Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat

test

Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.

Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaan

Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.

Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun asti

Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.

TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksi

TE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.

Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lisätietoa: https://tem.fi

Ansiopäiväraha auttoi yrittäjyyden jälkeen

test

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri