Yrittäjä Taika Jalohaikara on Suomen ensimmäisiä tekoälytaiteilijoita. Tekoälyn avulla taiteilija valmistaa teoksia yritysasiakkaille ja taidenäyttelyihin. Vaikka Jalohaikara haaveili taiteilijan urasta jo lapsena, polku yrittäjäksi ja taiteilijaksi ei ole ollut suoraviivainen.

Kirjastovirkailijasta kohti lapsuuden unelmaa

Iisalmesta kotoisin olevalle Taika Jalohaikara haaveili pitkään urasta taiteilijana.

“Kun olin pieni, kummitätini kysyi, mitä haluaisin tehdä isona. Vastasin, että minusta tulee sarjakuvataitelija”, Jalohaikara kertoo.

Lopulta Jalohaikarasta ei tullut sarjakuva- vaan tekoälytaiteilija. Ennen taiteilijauraansa Jalohaikara ehti opiskella medianomiksi ja työskennellä mainos- ja suunnittelutoimistoissa. Hetken alalla työskenneltyään hän kuitenkin huomasi, että vaikka työ oli mukavaa, siitä puuttui intohimo.

Pian Jalohaikara sairastui, ja jäi sen myötä useamman vuoden kuntoutustukijaksolle. Kuntoutustuelta hän pääsi kirjastoon ammatilliseen kuntoukseen.

Sairastuminen ja pitkä poissaolo työelämästä saivat Jalohaikaran pohtimaan tulevaisuuttaan uudelleen. Kun koronapandemia lopulta sekoitti työrutiinit ja kuntouttavasta kirjastovirkailijan työstä tuli yllättäen kuormittavaa, Jalohaikara näki tilaisuutensa koittaneen.

”Mietin pitkään, milloin uskallan ryhtyä yrittäjäksi. Viimein oma halu ylitti pelon siitä, mitä muut valinnastani ajattelevat”, Jalohaikara valottaa.

Tekoälytaidetta ja yrittäjyyttä

Vuoden 2022 alussa hän lopulta perusti ensimmäisen oman yrityksensä, joka tarjosi alkuun perinteisempiä graafisen suunnittelun palveluita. Samaisen vuoden joulukuussa yrittäjä törmäsi somepostaukseen tekoälytaiteesta.

“Halusin kokeilla sitä heti. Kokeiltuani innostuin asiasta, ja päätinkin lähteä täysillä mukaan,” hän kertoo.

Tekoälytaide on nyt hänen työnsä ytimessä. Taiteilija tekee tilauksesta teoksia muun muassa yrityksille. Tekoäly ei kuitenkaan tee varsinaista lopputuotetta, vaan se auttaa Jalohaikaraa ideoimaan. Lopullisen teoksen taiteilija kasaa itse Photoshopissa.

Jalohaikaran mukaan hän voi tekoälyn avulla tuottaa kuvia nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin perinteisin menetelmin. Varsinaisten tekoälytaideteosten lisäksi yrittäjä tarjoaa asiakkailleen brändikuvituksia ja erilaisia tekoälytyöpajoja.

Yrityksen perustaminen vaatii uskoa itseen

Vaikka oman yrityksen perustamisen oli yrittäjän mukaan melko suoraviivaista, vaati se rohkeutta ja uskoa omaan tekemiseen.

”Tykkään verrata yrityksen perustamista tietokoneen käyttöönottoon. Ensin täytyy huolellisesti asentaa koneeseen kaikki järjestelmät, minkä jälkeen se pyörii aika lailla itsekseen. Sama pätee mielestäni yritystoimintaan,” yrittäjä tuumaa.

Tällä hetkellä Jalohaikara pyörittää kahta yritystä. Toinen yrityksistä on Jalohaikaran oma yritys, jossa hän tekee juuri asiakastöitä tekoälyllä. Toisessa yrityksessä Jalohaikaralla on kaksi yhtiökumppania, joiden kanssa he tekevät ohjelmistoja ja käyttöliittymäsuunnittelua.

Aloitteleville yrittäjille Jalohaikaralla on selkeät neuvot.

“Jos oikeasti kiinnostaa yrittäminen, älä kuuntele liikaa muiden mielipiteitä. Ota asioista selvää perusteellisesti, ja sitten vain perustat yrityksen. Tärkeintä on ennen kaikkea uskoa itseensä, sillä itseluottamus on kaiken perusta,” hän painottaa.

Tekoälyala entistä kilpaillumpi

Jalohaikara haaveilee kansainvälisestä taidenäyttelystä ja toivoo, että hänen taiteensa voisi levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.

“Ensimmäinen taidenäyttelyni on tällä hetkellä esillä Entressen kirjastossa. Olisi upeaa saada näyttely myös ulkomaille,” taiteilija haaveilee.

Tekoälyala on kuitenkin entistä kilpaillumpi, ja Jalohaikara on havainnut yritysten lisääntyvän kiinnostuksen tekoälyä ja tekoälykoulutuksia kohtaan. Tekoälytaide ei kuitenkaan Jalohaikaran mukaan ole vielä saavuttanut suurta suosiota. Hän onkin alalla jonkin sortin pioneeri.

”Tekoälytaiteilijoiden ja perinteisten taiteilijoiden välillä on nähtävissä selvä kahtiajako. Osa jälkimmäisestä ryhmästä näkee tekoälyn uhkana omalle taiteelleen. Itse yritän kuitenkin hälventää tätä jakoa, sillä toivoisin, että me taiteilijat olisimme yhtenäinen porukka.”

Videopelit tuovat vastapainoa luovalle työlle

Sopivaa vastapainoa yrittäjäarkeen ja taiteilijuuteen Jalohaikara on löytänyt videopeleistä.

“Roolipelit kuten Minecraft ja World of Warcraft ovat minun juttuni,” hän kertoo. Lisäksi yrittäjä kertoo nauttivansa sulkapallopeleistä, itsensä kehittämisestä ja päiväkirjan kirjoittamisesta.

“Minusta on tärkeää käsitellä omia kokemuksiani kirjoittamalla. Huomaan olossani heti muutoksen, jos en ole hetkeen reflektoinut kuluneiden päivien tapahtumia. Vain kirjoittamalla voin jatkaa eteenpäin,” Jalohaikara tiivistää.

---

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. “Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

---

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

---

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotukset lakkautetaan huhtikuun alussa. Muutokset näkyvät päivärahansaajilla tyypillisimmin ensi kerran toukokuussa, kun maksamme ansiopäivärahaa huhtikuulta.

Suojaosan poisto

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu 1.4.2024. Suojaosa on se euromäärä, jota ei ole huomioitu, kun ansiopäivärahaa ja osa-aikaisesta työstä maksettua tuloa on soviteltu yhteen.

Ennen lakimuutosta 500 euron työtulo vähensi päivärahaa 100 euroa. 500 eurosta vähennettiin ensin 300 euron suojaosa, minkä jälkeen jäljellä jääneestä 200 euron työtulon osuudesta vähennettiin puolet.

Lakimuutoksen jälkeen 500 euron työtulosta puolet eli 250 euroa vähentää ansiopäivärahan määrää.

Tämä sovittelusääntö on vielä muutoksen jälkeen kannustava, sillä vain puolet saadusta tulosta vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Toisin sanoen osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömänä on edelleen kannattavaa.

Lapsikorotuksen poisto

Myös lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lisää lakimuutoksia syksyn aikana

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi lakimuutos ansioturvan porrastamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen laskee työttömyysturvaa ensin

• kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle alkuperäisestä tasosta ja sitten
• 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä tasosta.

Nykyisin työttömyysturvaa ei porrasteta ja sen taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ansiopäivärahan porrastaminen koskee vain niitä uusia ansiopäivärahan hakijoita, joiden työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Löydät lisää tietoa tulevista lakimuutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lakimuutosverkkosivuilta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

“Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään.”

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2024 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn.

Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen eAsioinnin Viestit-välilehdelle. eLaskut toimitetaan suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.

Maksan jäsenmaksuni kuukausittain

Olemme lähettäneet kuukausittaisen laskutuksen valinneille jäsenille vuoden 2024 jäsenmaksulaskut viikolla 51. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2023 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2024 laskuja vuoden 2023 laskujen tiedoilla.

Maksan jäsenmaksuni yhdessä tai neljässä erässä

Yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut postitetaan viikoilla 3-5. Näiden yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on vasta 1.3.2024. Vaikka laskua ei ole lähetetty, voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Mikäli laskuerittelyssäsi näkyy jokin poikkeava eräpäivä (esim. 29.12.), oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta

Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2024 alin mahdollinen yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä eläkevakuutuksen vuosityötulo on 14 803 euroa.

Jos eläkevakuutuksesi vuosityötulo on alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €/v, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Työttömyysturvasi kannalta ei kuitenkaan ole vaikutusta, jos YEL-työtulosi jää eläkeyhtiön ja kassan pyöristyssäännön eroavaisuuden vuoksi alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €.

Kuluneena vuonna 2023 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 088 euroa vuodessa.

Yrittäjän työssäoloehto

Yrittäjäkassan jäsenelle kertyy työssäoloehtoa niiltä kuukausilta, kun hän toimii työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä työllistyy yrityksessään siten, että hänen YEL- tai MYEL-vuosityötulonsa tai TyEL-vakuutuksen alainen palkkansa on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen. Tämä alaraja on vuonna 2024 yllä ilmoitettu 14 803 €.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 15 kuukautta työttömyyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden (48 kuukauden) tarkastelujakson aikana ja samanaikaisesti ollut vakuutettuna Yrittäjäkassassa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Myös eläkevakuutusten tulee olla maksettu vakuutusajalta.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee huomattavasti vuonna 2024. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laskee 14,50 eurosta 9,10 euroon.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2023 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,4 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan työmarkkinoilla. 

”Budjetoimme etuusmenoihin enemmän, kuin mitä niihin on kulunut. Näin kassalle on jäänyt ylijäämää”, Jokinen selittää. ”Emme myöskään odota, että työttömyys nousisi ensi vuonna dramaattisesti. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus laskea jäsenmaksuamme.” 

Kassan jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

Työtulo	Jäsenmaksu €/kk	Jäsenmaksu €/v	Vuoden 23 jäsenmaksu €/kk
14 803	9,10	109,26	14,50
15 000	9,45	113,40	16,10
17 000	12,95	155,40	19,95
20 000	18,20	218,40	24,85
25 000	26,95	323,40	28,35
30 000	35,70	428,40	42,35
40 000	53,20	638,40	59,85
50 000	70,70	848,40	77,35
60 000	88,20	1058,40	94,85
70 000	105,70	1268,40	112,35
80 000	123,20	1478,40	130,20

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 14 803 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on 109 €/v eli noin 9,10 €/kk.  

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 803 euroa vuodessa. 

Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla.