Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

Suomen parasta burgeria

Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

Verkkokaupalla koronakriisin yli

Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

“Barbecue on yhteisöllisyyttä”

Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.

---

Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

Teksti: Katariina Bergström

Kuinka paljon kuukaudessa olisit valmis maksamaan yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta? Entäpä kuinka paljon uskot ansiosidonnaisen työttömyysturvan todellisuudessa kustantavan kuukausitasolla? Jos ajattelit todellisen kustannuksen olevan suurempi kuin summan, jonka olisit valmis ansioturvasta maksamaan, et ole ainoa.

Maksu alimmillaan 15 euroa kuussa

Yrittäjäkassan teettämän tutkimuksen mukaan vastaajat mielsivät kassan jäsenmaksun toistuvasti todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsenyydestä maksetaan kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu vuonna 2023 on alle 15 euroa kuussa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on kuitenkin esimerkiksi palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyi vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.

Yrittäjäkassan jäsenmaksua voidaan verrata esimerkiksi elokuvissa käyntiin. Kassan jäsenmaksun hinnalla voit saada leffapopparit ja limun tai vaihtoehtoisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Siinä missä elokuvakäynti tarjoaa lyhytaikaista iloa elämään, tuo Yrittäjäkassan jäsenyys yrittäjälle pidempiaikaista turvaa.

Turvaa tulevaisuutesi ennakkoon ja nuku yösi levollisemmin

Yrittäjät varautuvat työttömyyteen eri tavoin. Yrittäjäkassan jäsenyys sopii erinomaisen hyvin niille yrittäjille, jotka haluavat varautua tulevaisuuden mukanaan tuomiin epävarmuustekijöihin etukäteen.

Kun olet turvannut tulevaisuutesi ennakkoon, voit nukkua yösi levollisemmin ja yrittää rohkeammin.
On tärkeää muistaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa: yrittäjän tulee olla ollut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan saadakseen ansiopäivärahaa kassasta.

Yrittäjäkassan vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut helsinkiläinen kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkisen sitkeä ja yritteliäs asenne.

”Kokemansa konkurssin jälkeen Mäkinen on onnistunut perustamaan uuden menestyksekkään yrityksen, Kidian. Juuri tällaista yrittäjyyttä kaivataan Suomeen lisää”, Jokinen iloitsee.

Kilpailun voitto tuli Mäkiselle suurena yllätyksenä.

”Vaikka en täysin tunnista itseäni sanasta uhkarohkea, ymmärrän hyvin ajatuksen kilpailun taustalla, ja otankin tällaisen kunnian ilolla vastaan. Lisäksi miellän kyllä itseni rohkeaksi päätöksentekijäksi”, Mäkinen valottaa.

Palkansaajasta konkurssin kokeneeksi yrittäjäksi

Ennen yrittäjyyttään Mäkinen ehti toimia pitkään palkansaajapuolella. Saatuaan jälkikasvua yrittäjä alkoi kuitenkin pohtia enemmän sitä, miten perheen ja uran saisi sovitettua paremmin yhteen. Tämän myötä Mäkinen päätyi perustamaan yhtiökumppaninsa kanssa lastenvaateliike Ipanaisen, joka sittemmin kaatui velkataakkaan ja konkurssiin.

”Yrityksessä oli paljon hyvää, mutta emme keskittyneet riittävästi yhden asian tekemiseen hyvin. Oli maahantuontia, verkkokauppaa ja uusien ja käytettyjen vaatteiden myyntiä – yksinkertaisesti liikaa kaikkea”, Mäkinen pohtii.

Yrittäjä kertoo olleensa konkurssin jälkeen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että hänellä oli mahdollisuus päästä taloudellisesti eteenpäin.

”Suomessa liitetään konkurssiin edelleen paljon häpeää ja stigmaa. Haluan osaltani olla purkamassa tätä, ja siksi puhunkin kokemastani konkurssista avoimesti”, Mäkinen kertoo.

Uudella yrityksellä tarkka fokus

Konkurssin jälkeen syksyllä 2020 Anu Mäkinen etsi uralleen uutta suuntaan, ja vannoi, ettei ainakaan ryhdy enää yrittäjäksi. Syksyn aikana Mäkinen liikkui paljon Herttoniemessä, ja teki havaintoja paikallisesta liikeympäristöstä.

 ”Huomasin, ettei Itä-Helsingissä ollut kunnollista second hand -liikettä, vaikka alueella asuu paljon kierrätystä arvostavia ihmisiä. Yhtäkkiä löysinkin itseni kirjoittamasta uusia liiketoimintasuunnitelmia,” yrittäjä naurahtaa.

Alle vuosi konkurssin jälkeen, alkuvuodesta 2021, Mäkinen perusti lastenvaatteisiin keskittyvän second hand -liikkeen kauppakeskus Hertsiin. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Kidia Oy on ehtinyt kasvaa neljän liikkeen ketjuksi. Mäkisen aiempaan firmaan verrattuna nykyisellä yrityksellä on tarkempi missio: säästää vanhemman aikaa.

”Kun työpäivän päätteeksi vanhemmalla on tarve etsiä lapselleen kurahousut koossa 116, ei perinteisten pitkien kirppiskäytävien kiertelyyn ole välttämättä aikaa. Meillä asiakas näkee heti, mitä tuotteita on tarjolla ja missäkin koossa.”

Kidia siis rikkoo perinteistä kirpputorisysteemiä tarjoamalla täyden palvelun palvelua. Asiakas tuo vaatteet Kidiaan, jossa hoidetaan kaikki tuotteiden hinnoittelusta esillepanoon, myyntiin ja markkinointiin. Tällainen liiketoimintamalli säästää sekä myyjän että ostajan aikaa.

Vaikka second hand -liikkeitä on perustettu viime vuosina yhä enemmän, Anu Mäkisen mukaan liikkeet eivät kilpaile keskenään.

”Suurempi kilpailu on pikemminkin se, että ihmiset saataisiin kierrättämään vanhoja vaatteita ja tavaroita.”

Suomen uhkarohkein yrittäjä uskaltaa tehdä päätöksiä

Yrittäjyys merkitsee tämän vuoden uhkarohkeimmalle yrittäjälle paljon. Vahvuudekseen Mäkinen luettelee tarkkuuden talouden kanssa sekä rohkeuden tehdä päätöksiä.

”Yrittäjyyden myötä olen oppinut sen, ettei toimimattomista yrityksistä tule pitää kynsin hampain kiinni. Jos olen yrittänyt korjata jotain, eikä selkeää muutosta näy, kannattaa yrittäminen lopettaa. Tällaisten päätösten tekeminen vaatii rohkeutta,” yrittäjä tiivistää ja jatkaa:

”Lisäksi se, että minulla on ADHD, on ollut suuri voimavara yrittäjyydessä. Ilman sitä puolta minussa, tätä yritystä ei olisi. Se on ollut suuren luovuuden, intohimon ja herkkyyden lähde.”

Yrittäjäkassa toivottaa paljon onnea voittajalle!

Tästä pääset katsomaan voittajan videon.

Valokuva: Elisa Niittylä

Savonlinnasta lähtöisin oleva kuvanveistäjä ja arkkitehti Maija Kovari tekee taidetta julkisiin tiloihin. Esimerkiksi kauppalista palvelutalon ulkoseinässä tai messinkinen kastepuu kirkossa ovat syntyneet taiteilijan kätevistä käsistä. Teoksien tehtävänä on tuoda taiteen avulla julkisiin paikkoihin sidottuja merkityksiä esiin.

Intohimona arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittaminen

38-vuotias Kovari on erikoistunut tekemään taidetta julkisiin tiloihin. Varsinaisten taideteosten lisäksi Kovari tarjoaa julkisen tilan ja nykytaiteen yhteensovittamisen suunnittelu- ja konsulttipalveluita. Koulutukseltaan hän on kuvataiteilija ja arkkitehti.

Uran alkupuolella taiteilijan teoksia oli pääasiassa esillä perinteisissä gallerianäyttelyissä. Tehtyään arkkitehdin diplomityön julkisesta taiteesta Kovari alkoi kuitenkin entistä enemmän kiinnostua arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittamisesta.

”Tajusin, että haluan tehdä taidetta tilaan, joka on kaikille avoin”, Kovari muistelee. ”Galleriassa käymisen kynnys voi tuntua monista korkealta, mutta kadut ja torit jaetaan kaikkien kaupunkilaisten kesken.”

Taiteilijan ja yrittäjän identiteetit törmäyskurssilla?

Taiteilija on ollut vuodesta 2015 saakka täysipäiväinen yrittäjä. Kovarin mukaan taiteilijakentällä saatetaan kuitenkin vierastaa ajatusta yrittäjyydestä. Myös tuotteistaminen ja taloudellisten asioiden pyörittely voi tuntua monista taitelijoista vieraalta. Esimerkiksi taidekoulussa ei juuri keskitytty myyntiin, markkinointiin tai asiakassuhteiden hallinnointiin. Nämä taidot Kovari on joutunut itse opettelemaan.

Aikaisemmin myös Kovarille yrittäjyys merkitsi lähinnä Y-tunnusta. Vuosien saatossa hän on alkanut kuitenkin nähdä yrittäjyydessä entistä enemmän sävyjä.

”Itselläni taiteilijan ja yrittäjän identiteetit eivät ole ristiriidassa keskenään”, Kovari tuumaa. ”Yrittäjyydessä mahdollisuudet ovat rajattomat, ja se on nimenomaan yrittäjyyden hieno puoli.”

Valokuva: Elisa Niittylä

Aikataulutus tuo haastetta yrittäjyyteen

Yrittäjän päivät jakautuvat sekä taiteen tekemiseen että toimistotyöhön: usein aamupäivät on pyhitetty luovalle tekemiselle, kun taas iltapäiville sijoittuvat muut yrittäjän arkeen liittyvät tehtävät, kuten sähköposteihin vastailu ja konsultaatiotyö.  

Kovarin mukaan yrittäjyydessä raskainta ovat aikataululliset haasteet. Esimerkiksi kiireettömälle suunnittelulle tulisi siunata eniten aikaa juuri projektien alkuvaiheessa – vaiheessa, jolloin asiakkaalla on usein suurin kiire.

”Ei myöskään ole olemassa yrittäjää, jolle ei joskus tulisi vastaan hankalaa asiakasta,” Kovari naurahtaa. ”Onneksi taide on lähtökohtaisesti iloinen asia, jota halutaan juhlistaa.”

Selustaansa taiteilija turvaa esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyyden avulla.

”Myös se, että teen työni hyvin, on tulevaisuuteen varautumista. Tälläkin alalla jokainen työ toimii mainoksena seuraavalle”, Kovari selittää.

Taide heijastelee yrittäjän arvoja

Taiteilija tunnetaan isoista ja näyttävistä taideteoksistaan. Kovarin taidetta voi löytää esimerkiksi Tampereella sijaitsevasta Aleksanterin kirkosta aikaa kestävän messinkisen kastepuun muodossa.

Kovarin oma suosikki on kuitenkin kauppalistan muotoon taiteiltu Tärkeitä asioita -teos. ”Kauppalista muistisairaiden ihmisten palvelutalossa onnistui tavoittamaan jotakin sellaista, mikä osui ihmisten jaettuihin kokemuksiin. Me kaikki tarvitsemme apua tärkeiden asioiden muistamisessa.”

Kovarin mukaan hänen teoksensa ovatkin viestinnän välineitä.

”Kun esimerkiksi kaupunki valitsee hankkia taidetta julkiseen tilaan, se viestii samalla siitä, kuinka se arvostaa tilassa liikkujia”, taiteilija valottaa. 

Taiteessa kaikki lähtee viime kädessä taiteilijan omasta maailmankuvasta, ja siten taide heijastelee jollain tapaa aina yrittäjän arvoja ja kuvaa ihmisyydestä.

”Sitähän sanotaan, että taide on eräällä tapaa aina taiteilijan omakuva”, Kovari summaa.

Valokuva: Elisa Niittylä

Lisää yrittäjä & taiteilija Maija Kovarista osoitteessa kovari.fi

---

Teksti: Katariina Bergström

Oletko valmis? Suomen uhkarohkein yrittäjä -kilpailu on jälleen käynnissä!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo kahdeksatta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet ennakkoluulottoman yrittäjän ja tubettajan, Roni Bäckin. Ronilla on ollut rohkeutta toteuttaa omaa juttuaan, eikä hän ole pysähtynyt kuuntelemaan epäilijöiden mielipiteitä. Siksi hän onkin loistava kampanjakasvo kisalle”, iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

“Kampanjan kautta pääsin tuomaan esille missiotani siitä, että tubettaminen ja somen tekeminen ovat oikeaa työtä ja yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin työ”, Bäck valottaa.

“Lisäksi teki hyvää pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mikä on itselle merkityksellistä ja miten yrittäjyys on muovannut minua ihmisenä. Oli todella virkistävää päästä käsittelemään näitä teemoja videolla”, tubettaja-yrittäjä summaa. Tästä pääset katsomaan Ronin kampanjavideon.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 4.6.2023 saakka ja voittaja julkaistaan Suomi Areenassa 29-30.6. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Yrittäjäkassa teetätti alkuvuodesta 2023 sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn jäsenistöllään. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan kassan erilaisia palveluita asteikolla 1–6 (1 huono, 6 erinomainen).

Vastausten perusteella kassan asiakaspalvelulle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui huikeat 5,02. Kassan puhelinpalvelu, viestintä sekä kokemus hakemusprosessin toimivuudesta saivat niin ikään erinomaiset arvosanat.

Henkilöstön ammattitaito niitti kiitosta

Kyselyssä erityistä kiitosta niitti Yrittäjäkassan henkilöstön ammattitaito, asiantuntemus sekä ystävällisyys. Lisäksi kassan verkkosivut, tiedotteet sekä uutiskirjeet nähtiin kyselyn mukaan toimivina, hyödyllisinä sekä kiinnostavina.

Myös kassan sosiaalinen media sai kyselyssä kelvot arvosanat, joskaan sosiaalisen median palveluita ei nähty kassan toiminnan kannalta yhtä kriittisinä kuin maksatuksen ja neuvonnan ydintehtäviä.

Vastaava kysely teetätettiin viimeksi vuonna 2021. Vastaajien antamat arvosanat esimerkiksi verkkosivuille, puhelinpalvelulle sekä kokemukselle kassan palveluista nousivat kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattaessa. Myös hakemusprosessien läpiviennille annetut arvosanat nousivat vuodesta 2021 muutamalla desimaalilla 4,78 prosenttiin.

”Oli ilo huomata, miten viime vuosien panostus asiakasviestintään ja -palveluun on tuottanut tulosta”, iloitsee Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen. ”Vaikka kyselystä ei noussut esiin merkittäviä kehityskohteita, Yrittäjäkassa pyrkii jatkossakin panostamaan palveluidensa kehittämiseen.”

Yhdistelmävakuuttaminen nähtiin tarpeellisena

Vastaajien ikäprofiili oli melko homogeeninen, sillä reilu 74 % vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Lisäksi vastaajajoukon yrittäjätaipaleet olivat pitkiä: kaiken kaikkiaan 62 prosenttia kertoi yrittäneensä jo yli 11 vuotta.

Kyselyssä selvitettiin asiakaspalvelun toimivuuden lisäksi myös jäsenistön tietämystä työttömyysturva-asioista sekä kiinnostusta yhdistelmävakuuttamiseen. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että palkkatyön vakuuttaminen Yrittäjäkassassa yrittäjätyön rinnalla olisi hyvä asia. Kaiken kaikkiaan 9 prosenttia vastanneista kertoikin tekevänsä yrittäjätyön ohella muuta työtä. Suurin osa vastaajista, 48 prosenttia, ei kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa.

Lisäksi kassan jäsenistön tietämys työttömyysturva-asioista oli hyvällä tolalla, joskin noin 25 % ei tiennyt yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehdon olevan 15 kuukautta. Tämä 15 kuukauden työssäoloehto on aika, joka yrittäjän on tullut toimia yrittäjänä ja olla kassan jäsenenä saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa kassasta.

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään”

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui se, kuinka tärkeäksi nähtiin Yrittäjäkassan rooli selustan turvaajana. Seuraavassa on muutamia jäsenistön kommentteja kassan palveluista:

”Yksin elävänä yksinyrittäjänä katson tämän tarpeelliseksi.”

”[Kassa] toimii ja on tärkeä toimeentuloni kannalta.”

”Hyvä idea olla jäsen. Vaikka joskus ajattelin, että 15 kk:n vakuutusehtoaika on pitkä, niin lopulta se meni yhdessä hujauksessa.”

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään.”

”Ihan hyvä juttu, sillä yrittäjän sosiaaliturva on muuten aika olematon. Eläkkeen karttuminen työttömyyden aikana on myös hyvin varteenotettava ja tärkeä asia, ja kassa turvaa sen.”

---

Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyritys Onway Oy:n kanssa 14.2.-6.3.2023. Kyselyyn vastasi 910 Yrittäjäkassan jäsentä. 

Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että kaikenlaisen työn tekeminen on kannattavaa. Järjestelmän pitää kannustaa itsensä työllistämiseen ja yrittämiseen. Tämä on tärkeää niin Suomen kilpailukyvyn edistämisen kuin myös yksittäisen kansalaisen tukemisen kannalta.

Nykyinen järjestelmä ei huomio palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä

Työelämä on monimuotoistunut esimerkiksi alustatalouksien kasvun ja väestörakenteen muutoksen myötä. Myös rajat yritystoiminnan ja palkkatyön välillä ovat hälvenneet. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kuitenkaan huomioi palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä, saati kannusta hankkimaan lisätuloja esimerkiksi freelancerina oman palkkatyön ohella.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Näiden roolien yhdistäminen voi johtaa jopa koko ansioturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen.

Lakimuutos seuraavan hallituksen pöydälle

Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta.

– Sivutoiminen yrittäjyys on koko ajan suositumpaa. Akavalaisten yrittäjien ja AkavaWorksin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä vakuuttaisi itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jos se olisi mahdollista, kertoo Akavalaisten yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Myös KOKOn tammikuussa 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen tulokset kertovat, että 64 % suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Kannatus on vahvaa poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksemme mukaan 42 % suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa, jatkaa Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

Lakimuutoksella alkaa olla jo kiire, jotta ihmiset eivät putoa järjestelmän aukkoihin tai toisaalta jätä hyödyntämättä tilaisuutta itsensä työllistämiseen vaikeuksien pelossa. Palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle.

Lakimuutosta ajavat AKY – Akavalaiset yrittäjät ry, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO sekä Yrittäjän Työttömyyskassa.

Yrittäjäkassa on lähettänyt kaikki vuoden 2023 paperiset jäsenmaksulaskut jäsenilleen. Monet jäsenistä ovatkin jo ehtineet saamaan laskunsa. Viimeistenkin laskujen odotetaan saapuvan helmikuun aikana.

Myös vuoden 2023 e-laskut on lähetetty. Mikäli et ole saanut jäsenmaksulaskuasi, otathan yhteyttä kassan asiakaspalveluun eAsioinnin kautta.

Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

 ”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

“Yrittämisessä parasta on kausaliteetti”

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

Työmatka taittuu meloen

Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.   

Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.

---

Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Myytti 1: Yrittäjyys on jokaisen yrittäjän pitkäaikainen unelma

Yrittäjyys ei suinkaan ole asia, josta kaikki yrittäjät ovat koko elämänsä haaveilleet. Toisille yrittäjyys on puhtaasti pakollinen paha – tapa toteuttaa jotain toista unelmaa.

Liian usein yrittäjä mielletäänkin vahvan yrittäjäidentiteetin omaavaksi henkilöksi, jonka kuuluu paiskia töitä vuorokaudet läpeensä. Vaikka tämä mielikuva luonnehtiikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattaa toimia myös puhtaasti välinearvona. Jokaisen yrittäjän ei siis tarvitse olla verkostoitumisen maailmanmestari, vaan yrittäjiä ja yrittämisen tapoja on monia. 

Myytti 2: Yrittäjä ei voi olla työtön

Vaikka yrittäjien kohdalla työttömyys ei tarkoita täysin samaa asiaa kuin palkansaajilla, myös yrittäjä voi olla työtön. Työttömyyden osoittamiseksi edellytetään yleensä yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan. Tietyin edellytyksin päivärahaa voi saada myös oman työllistymisensä päätyttyä, vaikka yrityksen toiminta jatkuisi.

Useimmiten yrittäjät itse kuvailevat yritystoiminnan lopettamista epäonnistumiseksi tai luovuttamiseksi. Todellisuudessa yritystoimintaan ja siten sen mahdolliseen alasajoon vaikuttavat useimmiten ulkoiset tekijät kuten laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. Näin ollen työttömyyttä ei pitäisi mieltää yrittäjän henkilökohtaisesi ristiretkeksi vaan asiaksi, johon harva pystyy lopulta itse vaikuttamaan.  

Myytti 3: Yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan

Yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Tämäkin kuva on aikansa elänyt, sillä yrittäjät kuuluvat sekä sosiaali- että työttömyysturvan piiriin. 

Yrittäjän työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan työttömyyspäivärahalla, joka voi olla peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kela huolehtii peruspäivärahan maksamisesta, kun taas yrittäjien kohdalla Yrittäjäkassa vastaa ansiopäivärahan maksatuksesta. Toisin sanoen yrittäjä voi itse valita, haluaako hän vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa ja siten turvata mahdollisen työttömyyden aikaisen toimeentulonsa ansiopäivärahalla.

Keksitkö sinä muita yrittäjyyteen liittyviä myyttejä?