Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.

Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaan

Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.

Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun asti

Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.

TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksi

TE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.

Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lisätietoa: https://tem.fi

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri