Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

VANHASTA UUTTA

Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? ”Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii”, Kansanen pähkäilee. ”On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun.”

Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. ”Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä.”

Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

VASTUULLISUUDEN HINTA

Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. ”Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys”, tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

”VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI”

Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. ”Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjän Työttömyyskassan kassan kokous valitsi kuopiolaisen asianajajan Esa Airaksisen jatkamaan kassan puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden ajan. Airaksinen on toiminut Yrittäjäkassan puheenjohtajana syyskuusta 2019 lähtien.

Kassan kokouksessa puhunut Airaksinen kertoi Yrittäjäkassan selviytyneen haasteellisesta viime vuodesta suhteellisen hyvin, koska massiivista yritysten konkurssi- ja lopettamisaaltoa ei lopulta tullut.

– Kulunut vuosi oli poikkeuksellinen Yrittäjäkassan 25-vuotisessa historiassa. Odotimme valtavaa asiakasvirtaa ja elimme pelonsekaisissa tunnelmissa mahdollisista konkursseista ja yritysten lopettamisista. Kassaan ei lopulta tullutkaan niin mittavia asiakasvirtoja, kuin pelättiin, koska yrittäjille mahdollistui väliaikaisen työmarkkinatuen saaminen Kelasta ilman yritystoiminnan lopettamista. Myös erilaiset yritystukimuodot ovat auttaneet yrityksiä selviytymään haastavien aikojen yli, kertoi Airaksinen.

Yrittäjäkassa maksoi lopulta etuuksia yhteensä 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

-Maksoimme etuuksia 1657 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1594 jäsentä. Etuuksia maksettiin noin 14,6 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 12,8 miljoonalla, kertoo Airaksinen.

Alkavien työttömien määrä laskussa

Kuluvan vuoden helmikuusta lähtien Yrittäjäkassaan saapuvien ensihakemusten määrä ollut laskussa. Ensihakemusten määrän laskeminen kertoo talouden toipumisesta ja yrittäjien optimistisuudesta.

-Ensihakemuksia on saapunut kassaan tammi-huhtikuun aikana 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sama trendi on jatkumassa myös toukokuussa. Tämä kertoo siitä, että yrittäjät ovat sitkeitä ja sisukkaita ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että yrittäjät saivat oikeuden väliaikaiseen työmarkkinatukeen, koska tuen avulla on saatu pidettyä elinkelpoisia yrityksiä pystyssä. Työmarkkinatukea maksetaan, uusimpien tietojen mukaan, syyskuun loppuun saakka. Tuen jatkamisella on todella iso merkitys monen yrittäjän toimeentuloon ja talouden toipumiseen, sanoo Airaksinen.

Savonlinnassa koolla ollut Yrittäjäkassa valitsi myös uuden varapuheenjohtajan, joksi nousi Ann-Sofi Ilkka,Helsinki.Kassan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Mari Laaksonen,Helsinki.Hallituksen varajäseneksi valittiin Saimi Hoyer,Savonlinna ja Outi Haapamäki,Helsinki. Kassan hallituksen jäseninä jatkavat Juha-Pekka Harju,Kaarina,Jouni Korhonen,Helsinki,Mika Uusi-Pietilä,Tampere ja Roland Mattbäck,Mustasaari.

Väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään yrittäjien keskuudessa. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet yrittäjät ovat huolissaan omasta ja lähimmäistensä terveydestä. 

Yrittäjän Työttömyyskassan maaliskuun alussa tekemän jäsenkyselyn mukaan 27 % kassan jäsenistä arvioi oman jaksamisensa erittäin huonoksi tai huonoksi. Jäsenkyselyyn vastasi lähes 4000 Yrittäjäkassan jäsentä

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjät ovat todella kuormittuneita alueellisten rajoitusten takia. Lisäksi monen yrittäjän taloudelliset puskurit alkavat olla käytetty.  

-Yrittäjyyteen kuuluu epävarmuus ja riskit, mutta jatkuvasti muuttuvan koronatilanteen ja sen mukaan muuttuvien rajoitusten ja suositusten myötä monen yrittäjän tulevaisuuden näkymät ovat sumeat. Kyselymme mukaan 24 % kassan jäsenistä ei pystynyt arvioimaan liiketoimintansa näkymiä vuodeksi eteenpäin. 44 % jäsenistä ilmoitti tarvitsevansa lisää julkista tukea yritystoiminnalleen. Luvut ovat hälyttäviä ja ne antavat realistisen kuvan yrittäjien ahdingosta, väsymyksestä ja epätoivosta, sanoo Jokinen.

Työmarkkinatuki kannattelee yrittäjiä

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin viime vuoden keväällä laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. 

Jäsenkyselyn mukaan 35 % vastaajista on hakenut Kelasta työmarkkinatukea koronakriisin aikana. Valtakunnallisesti etuuden saajia oli viime vuonna yli 40 000.  Merja Jokisen mukaan tämä kertoo siitä, että tukimuoto on vastannut tarkoitustaan hyvin ja asialla on valtava yhteiskunnallinen merkitys.

-Nykyinen laki on voimassa 30.6.2021 saakka.  Hallituksen kannattaisi jo nyt aloittaa lain jatkamisen valmistelu. Työmarkkinatuen maksamista kannattaisi jatkaa vuoden loppuun asti, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus palautua, toivottavasti edessä olevaan, normaaliaikaan. Meillä kaikilla alkaa olla energiavarastot aika lailla lopussa vuoden kestänyttä poikkeustilaa, joten henkisten voimavarojen palautumiselle on tärkeää antaa aikaa, jotta yritystoimintaa pystytään jatkamaan täydellä teholla pandemian jälkeen, sanoo Jokinen.

Osalla yrittäjistä menee hyvin

Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. Maksoimme maaliskuussa etuuksia 1051 jäsenelle, kun vuotta aiemmin maaliskuussa etuuksia sai 781 jäsentä. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.  

Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.

Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaan

Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.

Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun asti

Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.

TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksi

TE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.

Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lisätietoa: https://tem.fi

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri