Eduskunta on hyväksynyt loput tälle vuodelle kaavailluista työttömyysturvan lakimuutoksista. Viimeisimmässä lakipaketissa hyväksyttiin muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Porrastus koskee lähtökohtaisesti kaikkia ansiosidonnaisen saajia, myös yrittäjiä.

Ansiosidonnainen työttömyysturvan porrastus tarkoittaa, että vastaisuudessa työttömyysturva laskee ensin

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 40 päivältä ja sitten
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 170 päivältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Yrittäjän kohdalla edellytetään, että yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Muutos ei siten vaikuta jo alkaneeseen päivärahakauteen.

Lisäämme syksyllä päivärahalaskuriimme tiedon porrastuksesta.

Palkansaajien työssäoloehto pitenee, työskentelyvaatimus muuttuu tuloperusteiseksi

Porrastuksen lisäksi palkansaajien työssäoloehto pitenee syyskuusta alkaen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi palkansaajien työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Palkansaajien päivärahaoikeutta arvioidaan jatkossa ainoastaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella, ei tehtyjen työtuntien määrällä.

Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. “Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotukset lakkautetaan huhtikuun alussa. Muutokset näkyvät päivärahansaajilla tyypillisimmin ensi kerran toukokuussa, kun maksamme ansiopäivärahaa huhtikuulta.

Suojaosan poisto

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu 1.4.2024. Suojaosa on se euromäärä, jota ei ole huomioitu, kun ansiopäivärahaa ja osa-aikaisesta työstä maksettua tuloa on soviteltu yhteen.

Ennen lakimuutosta 500 euron työtulo vähensi päivärahaa 100 euroa. 500 eurosta vähennettiin ensin 300 euron suojaosa, minkä jälkeen jäljellä jääneestä 200 euron työtulon osuudesta vähennettiin puolet.

Lakimuutoksen jälkeen 500 euron työtulosta puolet eli 250 euroa vähentää ansiopäivärahan määrää.

Tämä sovittelusääntö on vielä muutoksen jälkeen kannustava, sillä vain puolet saadusta tulosta vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Toisin sanoen osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömänä on edelleen kannattavaa.

Lapsikorotuksen poisto

Myös lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lisää lakimuutoksia syksyn aikana

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi lakimuutos ansioturvan porrastamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen laskee työttömyysturvaa ensin

• kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle alkuperäisestä tasosta ja sitten
• 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä tasosta.

Nykyisin työttömyysturvaa ei porrasteta ja sen taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ansiopäivärahan porrastaminen koskee vain niitä uusia ansiopäivärahan hakijoita, joiden työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Löydät lisää tietoa tulevista lakimuutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lakimuutosverkkosivuilta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Yrittäjäkassa postittaa vuoden 2024 jäsenmaksulaskut porrastetusti joulu-helmikuun aikana. Voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi erittelyn.

Jos käytössäsi on paperinen lasku, laskukopio tallentuu laskun lähetyksen jälkeen eAsioinnin Viestit-välilehdelle. eLaskut toimitetaan suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi.

Maksan jäsenmaksuni kuukausittain

Olemme lähettäneet kuukausittaisen laskutuksen valinneille jäsenille vuoden 2024 jäsenmaksulaskut viikolla 51. Jos et ole saanut laskuasi, voi sinulla edelleen olla rästissä vuoden 2023 jäsenmaksua. Voit tarkistaa tämän eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä. Jos sinulla ei ole rästissä edellisvuoden jäsenmaksuja, työstämme laskutustasi parhaillaan. Ethän maksa vuoden 2024 laskuja vuoden 2023 laskujen tiedoilla.

Maksan jäsenmaksuni yhdessä tai neljässä erässä

Yhdessä tai neljässä erässä jäsenmaksunsa maksavien laskut postitetaan viikoilla 3-5. Näiden yksi- ja neljäeräisten laskujen ensimmäinen eräpäivä on vasta 1.3.2024. Vaikka laskua ei ole lähetetty, voit tarkistaa eAsioinnin Tilannetiedot-välilehdeltä tulevien jäsenmaksulaskujesi summat, erät ja eräpäivät. Mikäli laskuerittelyssäsi näkyy jokin poikkeava eräpäivä (esim. 29.12.), oikea eräpäivä korjaantuu laskujen lähettämisen myötä.

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2024. Vuoden 2023 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2024 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.

Saamme palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa automaattisesti kotiin saamaasi verokorttia kassaan.

Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat Yrittäjäkassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan.

Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin tänä vuonna ylimääräinen korotus. Tämä ylimääräinen korotus poistuu vuoden 2024 alussa.

Eduskunta on hyväksynyt indeksikorotusten jäädyttämisen vuosille 2024–2027. Tämän seurauksena lapsikorotukseen ei myöskään tehdä vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta. Lapsikorotusten maksaminen loppuu kokonaan 1.4.2024.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta