Yrittäjäkassan asiakaspalvelu on kiinni 23.12.2024.-1.1.2025. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 2.1.2025 alkaen. Jos olet kassan jäsen, voit lähettää meille joulun ja uuden vuoden aikana viestejä eAsioinnista. Jos et ole vielä jäsen, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvonta@yrittajakassa.fi.

Vastaamme joulun ja uuden vuoden aikana saapuneisiin viesteihin 2.1.2025 alkaen niiden saapumisjärjestyksessä. Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta.

Päivärahaa jouluksi

Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on maanantai 23.12.2024. Jos lähetät meille ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa torstaina 19.12.2024 klo 12 mennessä, päivärahasi saattaa vielä ehtiä maksuun ennen joulua. Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.

Työmarkkinatorin asiointipalvelu sulkeutuu maanantaina 30.12.2024 kello 8 ja aukeaa uudelleen torstaina 2.1.2025 kello 8. Käyttökatkon aikana ei voi kirjautua Työmarkkinatorille tai aloittaa työttömyysetuuden maksamisen ehtona olevaa työnhakua. Jos työttömyyden alku osuu käyttökatkon ajalle, työnhaku kannattaa aloittaa verkkopalvelussa ennen käyttökatkoa.

Työnhaun voi aloittaa, vaikka työttömyys ei olisi vielä alkanut. Ilmoittautumalla työnhakijaksi viimeistään 29.12.2024 varmistat, että työnhakusi on voimassa ajoissa. Ilmoittautuminen hyvissä ajoin voi myös nopeuttaa asiasi käsittelyä, sillä työnhakusi alkamisajankohtaa ei tässä tilanteessa tarvitse korjata jälkikäteen.

Käyttökatko johtuu työvoimapalvelujen siirrosta TE-toimistoilta kunnille ja työllisyysalueille.

Toimi näin

1. Jos työttömyytesi alkaa 30.12.2024–1.1.2025, kirjaudu sisään Työmarkkinatorin asiointipalveluun viimeistään 29.12.2024 ja laita työnhakusi alulle. Tämän jälkeen kunta tai työllisyyskokeilu ohjeistaa sinua jatkotoimista työnhaun ylläpitämiseksi.
2. Täytä päivärahahakemus kassan eAsioinnissa aikaisintaan kahden viikon kuluttua työttömäksi ilmoittautumisestasi.

Jos et ole aloittanut työnhakua ennen käyttökatkoa

Jos et ole aloittanut työnhakua ennen käyttökatkoa ja työttömyytesi alkaa katkon aikana, ota yhteyttä oman alueesi työvoimaviranomaiseen. Työvoimaviranomainen on vuodenvaihteesta alkaen oma kotikuntasi tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Tietoa paikallisista työvoimaviranomaisista löytyy Työmarkkinatorin aluesivuilta.

Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa jatkossa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.

Jotta työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyysturvaa, tulee sinun työttömäksi jäätyäsi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle. Vuoden 2025 alusta tämä työvoimaviranomainen on oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Voit jatkossakin hoitaa ilmoittautumisen työnhakijaksi Työmarkkinatorin verkkopalvelussa.

Mitä toimia muutos edellyttää?

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ei vaikuta ansiopäivärahan hakemiseen.

Jos olet jo työtön, muutos ei edellytä sinulta uusia toimia. Pidä työnhakusi voimassa ja toimi sen mukaisesti, mitä olet aiemmin sopinut TE-toimistossa. Yhteydenpidon hoidat Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa.

Jos jäät työttömäksi uudistuksen jälkeen, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Tämän jälkeen kunta tai työllisyysalue ohjeistaa sinua jatkotoimista. Työmarkkinatori on jatkossakin työnhakijan pääasiallinen yhteydenpitokanava työvoimaviranomaiselle.

Työllisyysalueen tehtävät

Kunta tai työllisyysalue vastaa myös työnhaun tukemisesta ja työttömyysturvan maksamiseen liittyvien velvoitteiden seuraamisesta. Kuntaan tai työllisyysalueeseen kannattaa siis jatkossa olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• kaipaat apua tai vinkkejä työnhakuun
• mietit koulutusta tai kurssia, joka voisi edistää työllistymistäsi
• harkitset yritystoiminnan aloittamista
• tarvitset laajempaa tukea työllistyäksesi (mm. palkkatuki)
• haluat lisätietoa työttömyysturvan velvoitteista
• haluat lisätietoa työvoimapoliittisesta lausunnosta, jonka perusteella voidaan maksaa työttömyysturvaa

Muutos ei vaikuta työttömyysturva-asioiden käsittelyyn työttömyyskassassa. Kassan tehtävät eivät muutu ja työttömyysturva maksetaan jatkossakin työvoimaviranomaisen antaman lausunnon perusteella.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2025 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 15 128 euroa vuodessa.

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuodessa. 

Kuluneena vuonna 2024 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 803 euroa vuodessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee vuonna 2025. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 94 euroa vuodessa. Alin kuukausimaksu laskee 9,10 eurosta 7,83 euroon kuukaudessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2024 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,7 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät edelleen suhteellisen hyvin.

Kassan jäsenmaksu on 1,7 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 15 128 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on noin 94 €/v eli 7,83 €/kk.  

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 15 128 euroa vuonna 2025.

Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

Eduskunnan hyväksymän lakimuutoksen myötä työttömyysturva porrastettiin 2.9. alkaen. Muutos koskee palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä.

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin 2.9. alkaen. Porrastaminen tarkoittaa, että työttömyysturva laskee

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 40 päivältä ja
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 170 päivältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos yrittäjän yritystoiminta on päättynyt ja työttömyys alkanut 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Porrastus ja vähimmäissääntö

Ansiopäivärahalla on vähimmäismäärä. Vähimmäismäärää koskevan säännön myötä ansiopäiväraha maksetaan aina vähintään peruspäivärahan suuruisena 37,21 €/pv eli 800,01 €/kk. Peruspäivärahaa ei porrasteta.

Jos päivärahan määrä on ennen porrastusta samansuuruinen peruspäivärahan kanssa, porrastus ei vaikuta päivärahaan. Jos päiväraha on lähellä peruspäivärahan tasoa, porrastuksen vaikutus voi olla tavallista pienempi.

Eduskunta on hyväksynyt loput tälle vuodelle kaavailluista työttömyysturvan lakimuutoksista. Viimeisimmässä lakipaketissa hyväksyttiin muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Porrastus koskee lähtökohtaisesti kaikkia ansiosidonnaisen saajia, myös yrittäjiä.

Ansiosidonnainen työttömyysturvan porrastus tarkoittaa, että vastaisuudessa työttömyysturva laskee ensin

• 80 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 40 päivältä ja sitten
• 75 % tasolle alkuperäisestä, kun työttömyysetuutta on maksettu 170 päivältä.

Ansiopäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa, joten 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kahta kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksaa kuukautta.

Ansiopäiväraha porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Yrittäjän kohdalla edellytetään, että yritystoiminta päättyy ja työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Muutos ei siten vaikuta jo alkaneeseen päivärahakauteen.

Lisäämme syksyllä päivärahalaskuriimme tiedon porrastuksesta.

Palkansaajien työssäoloehto pitenee, työskentelyvaatimus muuttuu tuloperusteiseksi

Porrastuksen lisäksi palkansaajien työssäoloehto pitenee syyskuusta alkaen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. Lisäksi palkansaajien työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Palkansaajien päivärahaoikeutta arvioidaan jatkossa ainoastaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella, ei tehtyjen työtuntien määrällä.

Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotukset lakkautetaan huhtikuun alussa. Muutokset näkyvät päivärahansaajilla tyypillisimmin ensi kerran toukokuussa, kun maksamme ansiopäivärahaa huhtikuulta.

Suojaosan poisto

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu 1.4.2024. Suojaosa on se euromäärä, jota ei ole huomioitu, kun ansiopäivärahaa ja osa-aikaisesta työstä maksettua tuloa on soviteltu yhteen.

Ennen lakimuutosta 500 euron työtulo vähensi päivärahaa 100 euroa. 500 eurosta vähennettiin ensin 300 euron suojaosa, minkä jälkeen jäljellä jääneestä 200 euron työtulon osuudesta vähennettiin puolet.

Lakimuutoksen jälkeen 500 euron työtulosta puolet eli 250 euroa vähentää ansiopäivärahan määrää.

Tämä sovittelusääntö on vielä muutoksen jälkeen kannustava, sillä vain puolet saadusta tulosta vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Toisin sanoen osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömänä on edelleen kannattavaa.

Lapsikorotuksen poisto

Myös lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lisää lakimuutoksia syksyn aikana

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi lakimuutos ansioturvan porrastamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen laskee työttömyysturvaa ensin

• kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle alkuperäisestä tasosta ja sitten
• 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä tasosta.

Nykyisin työttömyysturvaa ei porrasteta ja sen taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ansiopäivärahan porrastaminen koskee vain niitä uusia ansiopäivärahan hakijoita, joiden työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Löydät lisää tietoa tulevista lakimuutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lakimuutosverkkosivuilta.