Jälkisuojapäiväraha

Palkansaajakassasta Yrittäjäkassaan siirtyvillä uusilla yrittäjillä voi olla katkeamaton päivärahaoikeus jälkisuojan perusteella, jos yritystoiminta on jatkunut enintään 18 kuukautta. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuojan aikana. Oikeus jälkisuojaan jatkuu korkeintaan siihen saakka, kunnes yrittäjän työssäoloehto Yrittäjäkassan jäsenyysaikana on täyttynyt.

Yrittäjän työssäoloehdon pituus on 15 kuukautta vuodesta 2015 alkaen. Lue ennen vuotta 2014 Yrittäjäkassaan liittyneille myönnetystä hyvityksestä työssäoloehtoon.

Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle

  • joka ei vielä ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa Yrittäjäkassassa ja
  • joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja
  • jonka palkansaajan 26 (tai 34) viikon tai 52 (yrittäjän perheenjäsen) viikon työssäoloehto on voimassa ja joka on liittynyt Yrittäjäkassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta.

Yritystoiminnan katsotaan yleensä alkaneen silloin, kun

  1. yritys on aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan ja
  2. yritys on merkitty verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä ennakkoperintärekisteriin tai
  3. kun yritys on merkitty verohallinnon työnantajarekisteriin

Palkansaajan työssäoloehto

Väliaikainen muutos 31.12.2020 saakka:
  • Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään 13 kalenteriviikon (3 kuukautta) työskentelyn jälkeen. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020.
  • Työssäoloehdon puolittaminen koskee myös yrittäjien perheenjäseniä, joiden työssäoloedellytys laskee 52 viikosta 26 viikkoon.

Palkansaajan työssäoloehtoa voi kerryttää vain palkansaajakassan jäsenenä. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa (34 viikkoa ennen vuotta 2014). Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto on 52 viikkoa.

Työssäoloehtoa kerryttää jokainen kalenteriviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkas­telujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa pääsääntöisesti siitä päivästä, jolloin olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun vuoksi. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy oltuasi poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta. Lue lisää.

Jälkisuojapäivärahan määrittely

Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha laske­taan yrittäjyyttä välittömästi edeltäneen 26 viikon (tai 34 viikon) vakiintuneen palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi muun muassa ilta- ja vuorotyölisät sekä työajanlyhennyskorvaukset. Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakor­vausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta. Voit laskea arvion päivärahasta Työttömyyskassojen yhteisjärjestön laskurilla.

Jos olet saanut palkansaajakassasta työttömyys­päivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, eikä työssäoloehto ole tämän jälkeen täyttynyt uudelleen, Yrittäjäkassa maksaa sinulle samansuuruista päivärahaa, kuin olet saanut ennen yrittäjäksi ryhtymistä enimmäismaksuajan täyttymiseen saakka.

Jälkisuojapäivärahan maksaminen edellyttää myös, että olet liittynyt Yrittäjäkassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta palkansaajan jälkisuojaan.

Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perus­teena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen suuruus on 4,34 prosenttia vuonna 2021. Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsi­korotuksista ja mahdollisesti korotusosasta. Perusosan suuruus vuonna 2021 on 33,78 €/päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan (3 209,10 € vuonna 2021), ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %.

Päivärahaan lisätään lapsikorotukset. Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat vuonna 2021 yhdestä lapsesta 5,30 €, kahdesta lapsesta 7,78 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,03 €.

Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Ansiopäiväraha on kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa 1.8.2015 lukien uudelleen, jos palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt työnhakijan täytettyä 58 vuotta, ellei uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka ole aiemmin määrättyä palkkaa suurempi.

Ansiopäiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Väliaikainen muutos vuoden 2020 loppuun saakka:
  • Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-31.12.2020.

Hakuohjeet

Kun haet Yrittäjäkassasta jälkisuojapäivärahaa, toimita kassaan seuraavat asiakirjat:

  • Ansiopäivärahahakemus (lomakkeet)
  • Työsopimus, työtodistus ja irtisanomisilmoitus työsuhteesta ennen yrittäjyyttä
  • Palkkatodistus (vähintään 26 viikolta) (lomakkeet)
  • Myyntivoittolaskelma (täytä lomakkeen kohdat 1–4 sekä päivää ja allekirjoita lomake) (lomakkeet)
  • Todistus eläkevakuutuksen vuosityötulosta yrittäjyysajalta. Pyydä todistus eläkevakuutusyhtiöstäsi.
  • Todistus eläkevakuutusmaksujen maksamisesta yrittäjyysajalta (YEL-/MYEL-vakuutus). Pyydä todistus eläkevakuutusyhtiöstäsi.

Palkkatodistuksesta tulee käydä ilmi ennakonpidätyksen alainen ansio työttömyyttä lähinnä edeltäneiltä vähintään 26 kalenteriviikolta välittömästi ennen yrittäjäkassaan liittymistä. Palkkatodistuksessa tulee olla eriteltyinä lomarahat, lomakorvaukset, palkattomat poissaolot, sairauslomat, joiden ajalta työnantaja maksaa osan palkasta, eroraha ja muut taloudelliset etuudet. Palkkatodistuslomakkeen löydät kohdasta lomakkeet.

Myyntivoittolaskelma on aina täytettävä ja palautettava työttömyyskassalle. Myös silloin kun et ole omistanut yritystä ja/tai mitään ei ole myyty.

Lisäpäiväoikeus

Ikääntyneellä työttömällä, joka jää työttömäksi saaden palkan­saajan jälkisuojapäivärahaa, voi olla oikeus niin sanottuihin lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeutta ei ole, jos ansiopäivärahan maksaminen perustuu yrittäjän työssäoloehtoon.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan jälkeen 65 ikävuoteen saakka niin sanottuina lisäpäivinä, jos:

  • olet syntynyt vuosina 1955–1956 ja täytät 60 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy
  • olet syntynyt vuosina 1957–1960 ja täytät 61 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy tai
  • olet syntynyt vuonna 1961 tai sen jälkeen ja täytät 62 vuotta ennen kuin enimmäisaikasi täyttyy.

Lisäksi edellytetään, että olet työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vanhuuseläke 62-vuotiaana

Vuosina 1950–1957 syntynyt henkilö voi halutessaan siirtyä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähennystä 62-vuotiaana.

Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka täyttää kaikki alla mainitut ehdot. Hän on

  • syntynyt vuosina 1950–1957
  • täyttänyt 62 vuotta
  • saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.