Kun yrittäjien ansioturva mahdollistui lakimuutoksen myötä vuonna 1995, Suomeen perustettiin kaksi yrittäjäkassaa: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT-kassa). Nyt neljännesvuosisata myöhemmin kassat ovat päättäneet yhdistyä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan kassan kokoukset ovat tänään 23.5.2019 hyväksyneet sulautumissopimuksen, jonka perusteella AYT-kassa sulautuu SYT-kassaan 1.1.2020.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan puheenjohtajan Susan Äijälän mukaan sulautumisesta on odotettavissa positiivisia etuja yhdistetyn kassan talouteen, hallintoon ja palvelujen tuottamiseen.

– Yhdistyminen on meille mahdollisuus uudistaa ja kehittää palveluita molempien kassojen parhaiden käytäntöjen pohjalta.Suurempi kassakoko mahdollistaa paremmin varautumisen tulevaisuuden lakimuutoksiin ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen.

-Tietenkin sulautumiseen liittyy kertaluontoisia kustannuksia mm. henkilöstöön ja tietojärjestelmien yhdistämiseen liittyen, mutta nämä huomioiden jäsenmaksuumme ei kohdistu korotuspainetta, kertoo Äijälä.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan puheenjohtajan Mika Uusi-Pietilän mukaan yhdistyminen ei edellytä AYT:n jäseniltä mitään toimenpiteitä, ja jäseniä tullaan tiedottamaan prosessin etenemisen eri vaiheista.

– AYT-kassan jäsenten työttömyysturva jatkuu katkotta SYT-kassassa 1.1.2020 lukien mitään oikeuksiaan tai kerrytettyä työttömyysturvaansa menettämättä. Jäsenet siirtyvät SYT-kassaan ns. vanhoina jäseninä eli jäsentemme ei tarvitse olla huolissaan fuusiosta, sanoo Uusi-Pietilä.

Sulautumisen myötä SYT:n jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen. Kassat muodostavat yhdistyessään vakavaraisen ja kustannustehokkaan työttömyyskassan. Molemmat kassat vastaavat lain, sääntöjensä ja päätöstensä mukaisista velvoitteista sulautumiseen asti. Sulautuminen edellyttää vielä kassoja valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan hyväksyntää.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
 

Työttömyyskassojen asemaa ja tehtäviä pohditaan jatkuvasti. Lähtökohtaisesti työttömyyskassat ovat yksityisiä toimijoita, jotka hoitavat julkista tehtävää, eli suurin osa kassojen maksamista etuuksista on rahoitettu julkisilla varoilla.
Palkansaajakassat rahoittavat itse etuusmenoistaan 5,5 % ja yrittäjäkassat noin 40 %. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana. Kassaan kuulumaton voi saada työttömyyden aikana Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 696 €/kk.
Yleinen työttömyyskassa YTK avasi isosti aamun lehdissä, että työttömyyskassat ja Kela voisivat hoitaa työnvälitystä. Tämä sopisi sikäli hyvin kassojen toimintakenttään, koska vuoden 2019 alussa osa TE-toimistojen tehtävistä siirtynee kassoille ja Kelalle ja toisaalta siksi, että kassoissa ja Kelassa tiedetään ne henkilöt, jotka ovat työttöminä ja hakevat päivärahaa. Työnhakijoilta jäisi tässä systeemissä yksi välikäsi työttömyysasioiden hoidossa pois, kun ei tarvitsi asioida TE-toimistojen kanssa. TE-toimistot muuttunevat maakuntauudistuksen myötä jo nykyisilläkin suunnitelmilla joksikin ihan muiksi toimijoiksi, ja tämä voisi olla luonteva askel eteenpäin.
Tänä päivänä työtä välittää TE-toimisto sekä lukuisat yksityiset työnvälittäjät.  YTK:n toimitusjohtajan Auli Hännisen mukaan YTK-kassa tekisi yhteistyötä jo olemassa olevan toimijan kanssa. Myös jotkin ammattiliitot ovat kertoneet kiinnostuksestaan välittää työtä juuri yhdessä ulkoisen toimijan kanssa. Haluaisin katsoa asiaa vähän pidemmälle ja miettiä tehokkaampaa synenergiaa.
Voisiko alustataloudessa eri toimijat yhdistää niin, että työttömälle riittäisi kirjautuminen yhteen paikkaan, mistä hän voisi kartoittaa kaikki profiiliinsa sopivat työpaikat? Järjestelmä vaatisi toki aika paljon yhteistyötä yksityisiltä toimijoilta tai ainakin uuden ajatuksen työnvälittäjien kustannusten ja palkkioiden muodostumistekniikasta.
Yksittäiselle työnhakijalle se olisi huikea parannus sen sijaan, että hänen pitää etsiä avoimia työpaikkoja tai jättää työnhakuilmoituksia useaan verkkopalveluun. Myös työntekijää hakeva yritys tai organisaatio saisi kattavamman kontaktipinnan.
Työnhakuun liittyvän prosessin siirto ei kuitenkaan ole kokonaisuutena ihan näin simppeli juttu. Saadakseen työttömyysetuutta pitää työnhakijan olla aktiivinen. Jos esimerkiksi työtön ei ota tarjottua työtä vastaan, hän ei hae tarjottua työtä tai hän eroaa työstään ilman hyväksyttävää syytä, TE-toimisto määrää siitä hänelle ns. karenssia eli korvauksetonta määräaikaa.
Mikä on tai mikä taho haluaisi olla tulevaisuudessa se ”pahis” ja karenssien jakaja? Itse näkisin aika herkullisena tilanteen, että kassa voisi välittää jäsenilleen töitä ja maksaa etuutta, mutta joku toinen taho esim. maakunta hoitaisi karenssien antamiset jatkossa.
Työttömyyden hoitaminen ja työttömyysetuuksien maksaminen ovat nyt erityisen aktiivisen keskustelun ja kehittämisen kohteena. Vahvuutena meillä Suomessa on hyvin toimiva kassajärjestelmä, jonka ympärille kokonaisuus on hyvä rakentaa tulevaisuudessa.
keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Suomen taloudessa on havaittavista hienoista kasvua. Työttömyys on vähenemässä. Kotitalouksien ostovoima paranee. Kuluttajaluottamus on ennätyslukemissa. Helmikuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 44 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Silti alkuvuonna SYT-kassaan on liittynyt 1386 yrittäjää.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat kuten esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros ja yrittäjien asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta. Yhteiskuntamme tarvitsee digiherätysliikkeen, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela.
 

Useiden arvioiden ja barometrien mukaan Suomen talous on nousemassa aallonpohjasta. Tämä näkyy myös SYT-kassassa niin, että uusia työttömiä tulee aikaisempaa vähemmän. Kun vuonna 2015 uusia työttömyyshakemuksia saatiin 949 kappaletta, niin viime vuonna luku oli pudonnut 21 prosentilla 751:een. Kuulostaa hyvältä, mutta samaan yhteyteen on kuitenkin todettava, että ne jotka jäävät työttömäksi, pysyvät työttömänä entistä pidempää.
Koko vuoden 2016 aikana maksoimme etuuksia 1723 jäsenellemme, kuukausitasolla etuutta sai 950 jäsentä. Euromäärässä etuuksia maksoimme noin 15 miljoonaa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 on lähtenyt liikkeelle jotakuinkin samoissa lukemissa. Jäsentemme työttömyysaste on alle 4 prosenttia, eli puolet pienempi kuin palkansaajilla.
Pohdimme jatkuvasti, miten voisimme palvella jäseniämme niin, että jäsenyys koettaisi entistä merkityksellisemmäksi. Etenkin sosiaalisessa mediassa useissa kirjoituksissa välitetään virheellistä tietoa ja toistuvat argumentit ”ei sieltä kuitenkaan koskaan mitään saa” välittävät virheellistä kuvaa koko ansioturvajärjestelmästä.
Useat toivovat, että järjestelmä tulisi vastaan siinä kohtaa, kun menee vähän huonosti tai markkinatilanne on huono, mutta lakisääteistä etuutta maksetaan vain aidossa työttömyystilanteessa, eli yritystoiminta pitää todisteellisesti lopettaa etuuden saamisen edellytyksenä. Yritystoimintaan liittyy aina riski, ja onneksi nykyinen yrittäjän työttömyysturva on hyvä perälauta, millä riskiä voi hallita.
Käynnistämme juuri jäsenkyselyä, jolla kartoitamme jäsentemme toiveita ja ajatuksia kassan suuntaan. Vaikka kassan perustehtävä on etuuksien maksaminen, niin pyrimme olemaan jäsentemme tavoitettavissa ja arjen äänitorvena, jotta yrittäjyyteen liittyviä epäkohtia saataisi parannettua myös meidän kauttamme. Mitä useampi kyselyyn vastaa, sen paremmin saamme yhteistä ääntämme kuuluviin.
Keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Ainakin satoja, mutta ehkä jopa tuhansia yrittäjiä ja työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavia henkilöitä on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä. Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
”Moni perheyrityksestä palkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi. Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen

”Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien eläkevakuutusta”, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua mikäli oma tilanne muuttuu. Tilastojen mukaan Suomessa on kuitenkin noin 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Nyt näkyy, kuuluu ja tuntuu, että muutoksia on ilmassa. Yrittäjät ovat liittyneet tammikuun alussa SYT-kassaan muutamaa vuotta selvästi aktiivisemmin. Puhelinkeskusteluissa ovat liittymissyiden osalta nousseet esiin etenkin epätietoisuus tulevien vuosien muutoksista. Eli kärjessä ovat hallituksen isot hankkeet: sote, liikennekaari ja maakuntahallinto. Yrittäjät ovat selvästi huolissaan, miten muutokset vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia yrittäjinä ja miten he pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen osalta sanotaan, että yhä useampi pieni yritys pääsee mukaan hankintakilpailuihin, mutta nyt on noussut esiin kysymys, millä hinnalla palveluja joudutaan myymään ja tuoko se yrittäjälle riittävästi tuloja. Kela-korvaukset puhuttavat niin ikään, eli jos yksityinen toimija ei kuulu sote-porukkaan, hänen palveluistaan ei korvauksia enää saisi. Tyssääkö yritystoiminta asiakaskatoon?
Liikennekaari huolettaa etenkin  taksi-autoilijoita. Kuka jatkossa hoitaa koulukyydit yms, ja onko muilla enää toimintaedellytyksiä? Liikenneministeri Anne Berner keskusteli kanssamme viime kesän Suomi Areenassa Porissa, ja toi vahvasti esiin positiivisen suhtautumisensa kaikkeen jakamistalouteen. Jakamistaloutta ovat AirBNB ja Uberit yms. Uberien toiminta ei edelleenkään ole Suomessa luvallista, mutta miten jatkossa ja miten se vaikuttaa vakiintuneeseen taksiliikenteeseen?
Maakuntahallinto on meille monelle vielä iso kysymysmerkki. Me SYT-kassassa jo tiedämme, että nykyisten työkkäreiden (TE-toimistojen) toiminta työttömyysetuuksien saamiseen liittyen loppuu. Tähän asti työttömäksi jäänyt on käynyt ilmoittautumassa työkkäriin työnhakijaksi, minkä jälkeen työkkäri lähettää päivärahan maksajalle lausunnon voiko päivärahaa maksaa, ja sitten joko Kela tai työttömyyskassa maksaa päivärahan. Jatkossa maksaja tutkii itse voiko päivärahaa maksaa. Me SYT-kassassa otamme tämän muutoksen ilolla vastaan, uskomme että pystymme palvelemaan jäseniämme nopeammin ja tehokkaammin kuin nyt.
Mutta aika paljon tässä on sulateltavaa itse kullakin. Onneksi useat yrittäjät ovat valveutuneita ja tiedostavat, että nyt jos koskaan on hyvä varmistaa oma taloudellinen turvansa ja liittyvät SYT.n jäseneksi.
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 13 €/kk.
SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2018 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-bruttovuosipalkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.
Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–19 850.
SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018

 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”][fusion_button link=”https://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/” color=”default” size=”large” type=”” shape=”” target=”_self” title=”” gradient_colors=”|” gradient_hover_colors=”|” accent_color=”” accent_hover_color=”” bevel_color=”” border_width=”0px” shadow=”” icon=”fa-user” icon_position=”left” icon_divider=”yes” modal=”” animation_type=”” animation_direction=”down” animation_speed=”1″ alignment=”left” class=”” id=””]Liity jäseneksi[/fusion_button]
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työttömyysturvalakiin tulee taas vuodenvaihteessa useita muutoksia. Alle olemme koonneet pääkohdat lakimuutoksista.
Päivärahan enimmäisaika lyhenee ja omavastuuaika pitenee
Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään 1.1.2017 alkaen. Tänä vuonna omavastuuaika on viisi päivää. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Päivärahan taso laskee
Ansiosidonnaisen päivärahan taso laskee 1.1.2017. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin 1.1.2017 alkaen.
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenee hieman ja opintojen enimmäisaika pitenee 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Liikkuvuusavustus

Työttömyyskassat alkavat maksaa vuoden alusta liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Tarkista oikeutesi liikkuvuusavustukseen  SYT-kassasta, jos vastaanotat työttömänä kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta tulee hakea ennen työsuhteen alkamista, mutta aikaisintaan 1.1.2017, jolloin laki tulee voimaan.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

• sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista
• työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
• työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa
• työsi kestää vähintään kaksi kuukautta
• olet hakenut avustusta ennen työn alkua.

Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen.
Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta seuraavasti

Näin haet liikkuvuusavustusta
Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta SYT-kassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemus-lomakkeella Liikkuvuusavustushakemus.

• Toimita Liikkuvuusavustushakemus ennen työsuhteesi alkamista SYT-kassaan (voit jättää aikaisintaan 1.1.2017)
• Liitä hakemukseen työsopimus (sopimuksen voi toimittaa myöhemminkin)

Lisätietoja lakimuutoksista voi luke Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TyJ:n sivuilta www.tyj.fi