Työttömyysturvalakiin tulee taas vuodenvaihteessa useita muutoksia. Alle olemme koonneet pääkohdat lakimuutoksista.
Päivärahan enimmäisaika lyhenee ja omavastuuaika pitenee
Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään 1.1.2017 alkaen. Tänä vuonna omavastuuaika on viisi päivää. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Päivärahan taso laskee
Ansiosidonnaisen päivärahan taso laskee 1.1.2017. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin 1.1.2017 alkaen.
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenee hieman ja opintojen enimmäisaika pitenee 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Liikkuvuusavustus

Työttömyyskassat alkavat maksaa vuoden alusta liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Tarkista oikeutesi liikkuvuusavustukseen  SYT-kassasta, jos vastaanotat työttömänä kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta tulee hakea ennen työsuhteen alkamista, mutta aikaisintaan 1.1.2017, jolloin laki tulee voimaan.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

• sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista
• työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
• työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa
• työsi kestää vähintään kaksi kuukautta
• olet hakenut avustusta ennen työn alkua.

Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen.
Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta seuraavasti

Näin haet liikkuvuusavustusta
Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta SYT-kassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemus-lomakkeella Liikkuvuusavustushakemus.

• Toimita Liikkuvuusavustushakemus ennen työsuhteesi alkamista SYT-kassaan (voit jättää aikaisintaan 1.1.2017)
• Liitä hakemukseen työsopimus (sopimuksen voi toimittaa myöhemminkin)

Lisätietoja lakimuutoksista voi luke Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TyJ:n sivuilta www.tyj.fi
 
 

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.
”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.
”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.
Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa
Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.
Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.
”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.
”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Kesän kynnyksellä asetettu TEM:n työryhmä pohtii vaihtoehtoja, joilla yritystoiminnan aloittamisen kynnys ja kannustavuus saataisiin toimimaan. Tämän hetken haasteena on tilanne, jossa vähäinenkin yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ja tällöin henkilö menettää oikeutensa ansiopäivärahaan.
Olisi helppoa ratkaista asia toteamalla, että jos tulo on vaikkapa alle 300 euroa / 500 euroa / 1000 euroa kuukaudessa, niin yritystoiminta olisi aina sivutoimista, ja tällöin voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa tulojen rajoissa. Mutta mutta, entäpä jos teet töitä täysiaikaisesti, ja toinen tienaa siitä 300 euro ja toinen 1500 euroa. Onko reilua, että palkkaa kompensoidaan tukijärjestelmällä?
Seurasin nettikeskustelua, jossa taiteilija oli maalannut taulua kaksi kuukautta ja myi sen 100 eurolla. Joku toinen taiteilija saattaisi myydä taulunsa 2000 eurolla. Jos hyväksyisimme ajatuksen, että pientä tuloa kompensoidaan, niin työmarkkinoita ohjaava vaikutus iskisi uskoakseni salaman nopeasti. Ei hyvä !
Työttömyysturvamme perustuu aika-tarkasteluun, eli sivutoimisuus ja päätoimisuus erotetaan niihin käytetyn ajan mukaan. Ja tämähän sopii huonosti yritystoimintaan, koska yrittäjän työn määrää ei kukaan seuraa. Mutta emme saa tuudittautua vanhoihin kaavoihin, vaan meidän on löydettävä uusia toimintatapoja.
Mitäpä jos, aloittava yrittäjä voitaisiin katsoa ensimmäiset kuusi kuukautta sivutoimiseksi, ja näin hän voisi saada soviteltua päivärahaa, mikäli tulot jäävät pieniksi. Mutta mikäli tulot jäävät jatkuvasti pieniksi, niin myös yrittäjän on syytä miettiä, onko yritystoiminta kannattavaa.
Yritystoiminnan sivutoimisuus edellyttää, että sitä todistetusti tehdään osa-aikaisesti. Tähän tarvitsemme mallin, joka on selkeä ja oikeudenmukainen. Voiko taidemaalari olla sivutoiminen tehdessään keskeneräistä taulua ateljeessaan tai makuuhuoneessa? Toimeksiantoja tekevä yrittäjä voi osoittaa, että hän kävi asiakkaalla torstaina kello 12-15. Osa yrittäjistä voi osoittaa työmäärän/työajan, mutta osa ei. Tätä sapluunaa on nyt rakennettava niin, että järjestelmä ei ole esteenä yrittäjyyden aloittamiselle. Ja kuitenkin pitää hyväksyä myös tosiasia, että työttömyysturvajärjestelmä turvaa työttömyyttä, toimeentulotukijärjestelmä tulojen niukkuutta.
Tästä jatketaan, ja mielellään kuulemme myös teidän kaikkien ajatuksia sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjyyden rajanvedosta !
 
Hyvää kesän jatkoa,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.
Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin, Pohjoismaiden suurimpaan yrittäjyystapahtumaan (www.nbforum.com)
Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Suomen uhkarohkeimman yrittäjän valitsee nelihenkinen valintaraati. Kilpailun voittaja julkistetaan 11.7.2016 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 15.  Lavalla on mukana myös kampanjan keulakuva Jethro Rostedt
Kilpailuun voit osallistua: http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU
https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU
 
 
 
 
 

Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia 1.1.2016 lähtien. Lakimuutokset vaikuttavat muun muassa niiden henkilöiden tilanteeseen, joita on aiemmin pidetty yritystulon pienuuden vuoksi omaa työtä tekevinä.
Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän mukaisen vakuutuksen. Jatkossa yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat ja yrittäjän perheenjäsenet ovat edelleen työttömyysturvassa yrittäjiä.
Omana työnä pidetään jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa.
Yrittäjän työssäoloehtoa kertyy yrittäjäkassassa lakimuutoksen jälkeenkin vasta, kun YEL-/MYEL-vuosityötulo on vähintään 12 420 € / v (2016). TyEL-vakuutetun yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan työssäoloehtoa kerryttävän palkan pitää olla vähintään 1035 €/kk (12 420 €/v).
Yrittäjämääritelmän muutos ei vaikuta kuitenkaan siihen, kuka voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.
Kts. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Parannus yksityisen elinkeinonharjoittajan työttömyyden edellytyksiin
Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan jatkossa lopetetuksi myös, kun:
1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.
 

Talouden tilanne näkyy monessa asiassa, mm. yrittäjien riskinsietokyvyssä ja –halusta. Ensimmäinen Iloinen keittiö- liikkeemme avattiin vuonna 2006 ja laajentuminen alkoi 2011. Tällöin avattiin toinen liike ja sitten vuosittain pari liikettä lisää.
Tänä vuonna liiketilatarjouksia on taas tullut yllin kyllin, mutta (erikois)kaupan haasteellisuudesta johtuen, emme ole tarjouksiin tarttuneet. Emme ole ainoita, sillä kauppakeskuksilla, ainakin uusilla, on pulaa vuokralaisista.
Avasimme erääseen kauppakeskukseen pop up-kaupan, joka palvelee asiakkaita marraskuusta tammikuuhun. Pop up- kauppoja taitaa olla siellä viitisen kappaletta. Kauppakeskus tulee näyttämään melko autiolta helmikuun alussa, kun pop upit sulkevat ovensa.
Pop up -kauppa joulun aikaan antaa meille yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitamme pienemmällä riskillä. Riskiämme pienentää myös se, että kauppaa hoitavat meillä jo töissä olevat henkilöt, jolloin vältymme myös rekrytointiriskiltä. Ja näin lyhyeksi aikaa hyvän henkilökunnan löytyminen olisikin vaikeaa.
Aika näyttää, onko pop-upien lisääntyminen tulevaisuuden suuntaus, pidentyneiden aukioloaikojen, kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosten ja nettikauppojen paineessa.
Hyvää Joulun odotusta,
Susan Äijälä
S&M Decor Oy / Iloinen Keittiö
SYT-kassan hallituksen varapuheenjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Vuosi 2015 alkaa olla jo loppusuoralla, ja me SYT:ssa voimme todeta sen kuluneen aika lailla odotusten mukaan. Päivärahamaksatus kasvoi, mutta ihan arvioidun mukaisesti. Jäsenmaksu nousi reippaasti vuoden 2015 alussa, ja vaikka nosto kirpaisi, niin kassan talous on nyt tasapainossa.
Iloksemme voimme todeta, että vuoden 2016 jäsenmaksua ei tarvitse nostaa, vaikka edelleen odotamme työttömyyden kasvua ensi vuodelle.
Jäsenkehitys on ollut vuosikausia positiivinen, ja olemme saaneet 2000–2500 jäsenen nettokasvun vuosittain. Vuoden 2015 osalta saamme edelleen noin 4000 uutta jäsentä, mutta kun samaan aikaan eroajia on suunnilleen saman verran, niin tänä vuonna jäsenkasvua ei tulla näkemään. Ja tämäkin oli ihan odotettua, koska lakimuutoksen myötä jäsenyyden ehdot tiukentuivat merkittävästi.
Työmarkkinoilla siirrymme uuteen vuoteen aika sekavissa tunnelmissa. Hallitus poukkoillee ja työmarkkinaneuvottelut junnaavat. Isolla jännityksellä odotamme mitä pakkolaki-rintamalla tapahtuu ja miten yrittäjyys-asiat pysyvät agendalla.
Työttömyysturvaan saamme merkittävän lakimuutoksen ensi vuoden alussa, joka onkin saanut paljon keskustelua julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Eli ns. ”oman työn” käsite poistuu, ja oman työn tekijät katsotaan jatkossa yrittäjiksi. Muutoksessa on hyvää se, että ottamalla YEL-vakuutuksen nämä oman työn tekijät voivat liittyä SYT-kassaan ja kerryttää päivärahaoikeutta. Haasteena on se, että useat oman työn tekijät eivät halua olla yrittäjiä, ja nyt pelkona on päivärahaoikeuden menettäminen. Pääsääntönä on, että jos työ on laajuudeltaan päätoimista, päivärahaoikeutta ei ole, mutta jos se on laajuudeltaan sivutoimista, niin samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Arvion sivu-/päätoimisesta tekee TE-toimisto. Odotamme tätä kirjoitettaessa lain vahvistusta sekä ministeriöltä tarkennusta soveltamisesta. Tulemme tiedottamaan kotisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse kun täsmennyksiä saadaan.
Haluan kiittää koko jäsenkuntaa kuluneesta vuodesta. Me SYT-kassassa siirrymme uuteen vuoteen ihan optimistisella mielellä ja jatkamme omalta osaltamme etuusjärjestelmän kehittämistä sekä jäsenmäärän kasvattamista.
RAUHALLISTA JOULUN AIKAA
Merja Jokinen,
kassanjohtaja

 

STM on vahvistanut palkkakertoimen ensi vuodelle. Palkkakertoimen perusteella korotetaan vähimmäisansiota työstä, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan ensi vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYEL- työtulo on vuonna 2016 vähintään 12 420 euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään 1035 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna minimitaso, joka kerryttää yrittäjän työssäoloehto on 12 326 €/v.
Huom. Eläkeyhtiön YEL-  tai MYEL- työtuloon tehtävä indeksikorotus ei välttämättä riitä ensi vuoden työttömyysturvan minimitasoon 12 420 €/v. Jos työtulosi on tällä hetkellä 12 330 tai sen alle ota yhteyttä eläkeyhtiöösi ja päivitä ensi vuoden työtulosi vähintään 12 420 €/v.
Muistathan tehdä vakuutustason muutoksen vuodelle 2016 https://syt.fi/tietoa-jasenille/vakuutustason-muutos-on-jasenen-omalla-vastuulla/
 
 

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on ilmoittanut lakoista, joista ensimmäinen alkaa torstaina 19.11. klo 16.00. Lakko häiritsee sekä sanomalehtien jakelua että kirje- ja muun postin kulkua.
Jos olet juuri postittanut tai olet postittamassa päivärahahakemustasi, sen saapuminen kassaan viivästynee työnseisauksen aikana. SYT suosittelee täyttämään päivärahahakemuksen sähköisesti kassan eAsioinnissa.  eAsioinnissa voit täyttää ja lähettää ansiopäivärahahakemuksesi ja liittää siihen tarvittavat selvitykset. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.
Kassasta ulospäin lähtevän postin saapuminen vastaanottajalle viivästyy myös työnseisauksen aikana.
Lakoista aiheutuvien ruuhkien purku voi tämän hetkisen arvion mukaan kestää useita päiviä tai pahimmillaan viikkoja.
Kirjaudu SYT:n eAsiointiin: https://secure4.yap.fi/EA/SYT/Auth/Auth.aspx?ReturnUrl=%2fEA%2fSYT%2f
Lisätietoja lakon vaikutuksista http://www.posti.fi/tiedotteet/2015/paun_lakon_vaikutukset_2015.html
 

Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin maanantaina 2.11.2015 yrittäjyyden sudenkuopista. Yksi esiin tulleista ongelmakohdista oli yrittäjän työttömyysturvan alaraja. Yrittäjä on työttömyysturvanpiirissä (kassan maksama ansiosidonnainen, Kelan maksama peruspäiväraha), jos hänen YEL-työtulonsa on vähintään 12326 € vuodessa. Noin kolmasosa yrittäjistä maksaa kuitenkin YEL-maksua alle tämän eivätkä ole siten oikeutettuja edes peruspäivärahaan, saati sitten ansiosidonnaiseen, mikäli jäävät työttömäksi.
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousi tämän vuoden alussa 8520 eurosta 12326 euroon. SYT:n jäsenet, joiden YEL-työtulo alittaa nykyisen alarajan voivat hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua (5 €/kk). Lisätietoja: https://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/ Voit muuttaa vakuutustasoasi: https://syt.fi/tietoa-jasenille/tietojen-muutos/
Ensi vuonna yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 12 420 €/v. https://syt.fi/minimityotulo-vuonna-2016-on-12-420-euroa-vuodessa/
Katso Ylen aamu tv:n keskustelu http://areena.yle.fi/1-3125172