Sosiaalinen media pursui viime viikonvaihteessa ja alkaneella viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.
Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.
Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.
Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.
Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 

Turussa syntynyt ja nykyisin Raisiossa asuva Krista Oksa aloitti hiusten laiton jo rippikouluikäisenä kun hän teki kavereilleen palmikkoja jalkapallokentän laidalla. Ennen hiushommia tie vei kuitenkin ammattikoulun vaatturilinjalle.
– Sakset pysyvät hyvin kädessä ja osaan leikata ja tehdä vaikka miesten puvun. Parturin hommat kuitenkin kiinnosti vielä enemmän, Oksa sanoo.
– Vaatteen tekeminen vie aikaa monta päivää, mutta tässä kampaajan työssä näkee työnsä tuloksen saman tien. Tykkään tehdä käsilläni ja haluan laittaa hiuksia. Sen takia opiskelin vielä parturi-kampaajaksi Turussa. Oksa aloitti yrittäjäuran Raision Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskuksessa syksyllä 2011. Elokuussa 2013 hän aloitti Naantalissa Hiusstudio Frescossa.
SYT-kassasta Oksa kuuli ensimmäisen kerran syksyllä 2012 kun Suomen Yrittäjistä soitettiin ja tarjottiin yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Sen jälkeen tuli toinen soitto SYT-kassasta ja jäsenyys myös kassassa alkoi.
– SYT-kassa tarjoaa taloudellista turvaa, jos jotain yllättävää sattuu. Yrittäjä ei voi koskaan tietää tulevasta, perustelee Oksa jäsenyyttään.
Pöytyällä syntynyt ja Loimaalla parturi-kampaaja-linjan opiskellut Niina Ketvell pääsi harjoittelijaksi Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskukseen syksyllä 2011 ja sitä kautta hän tutustui Kristaan. Ketvellin oma yrittäjäura alkoi kesällä 2012.
– Kipinä hiusalalle syttyi minulla jo kotona. Äiti oli aina haaveillut ja puhunut kampaajan urasta ja pienenä laitoin usein pikkusiskoni hiuksia.
– Tämä on hieno ala. Muoti kiinnostaa minua ja saa toteuttaa itseään. En ole katunut päivääkään, että tälle uralle lähdin, Ketvell vakuuttaa.
Hänen mukaansa parasta on kun näkee tyytyväisen asiakkaan hymyn huulilla. Ja lapset ovat ihania asiakkaita kun he näyttävät tunteensa niin aidosti.
– Joskus hartiat ovat kovilla ja kädet väsyvät. Mutta liikunta koiran kanssa illalla auttaa jaksamaan. SYT-kassasta Niina kuuli Kristalta, ja hän liittyi kassan jäseneksi vuonna 2013.
– Halusin liittyä taloudellisen turvan takia. Ja kyllä yksi syy oli se, että Krista perusteli asian minulle niin hyvin.
Kerrostalollinen asiakkaita riittää
Hiusstudio Fresco on nuorekas parturi-kampaamo, jossa nuoret yrittäjät suhtautuvat innostuneesti työhönsä. Parivaljakon ura on vasta alussa ja asiakaskunnan hankinta on vielä käynnissä.
– Tyytyväinen asiakas on tietysti parasta mainosta. Hyvä työ puhuu puolestaan ja suurin osa uusista asiakkaista tuleekin jonkun toisen suosittelemana meille, Ketvell sanoo.
– Teemme myös omaa markkinointia ja jaamme flyereita postilaatikkoihin. Sitten meillä on eläkeläisille ja opiskelijoille suunnatut alennukset, Oksa kertoo.
Hänen mukaansa vanha sääntö on, että noin kerrostalollinen eli 200 vakituista asiakasta parturia kohti riittää. Frescon tyttöjen toiveasiakas on nainen, jolla on puolipitkät hiukset ja hän tietää, mitä haluaa. Iällä ei ole väliä. Toiveasiakas käy säännöllisesti, noin 4 – 6 viikon välien kampaajalla ja hän on sopivan puhelias, eikä mikään tuppisuu.
– Me tykätään tehdä myös miesten ja lasten hiuksia. Mutta kyllä tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]