Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Työttömyysturvalakiin tulee taas vuodenvaihteessa useita muutoksia. Alle olemme koonneet pääkohdat lakimuutoksista.
Päivärahan enimmäisaika lyhenee ja omavastuuaika pitenee
Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää. Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään 1.1.2017 alkaen. Tänä vuonna omavastuuaika on viisi päivää. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Päivärahan taso laskee
Ansiosidonnaisen päivärahan taso laskee 1.1.2017. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin 1.1.2017 alkaen.
Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenee hieman ja opintojen enimmäisaika pitenee 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.
Liikkuvuusavustus

Työttömyyskassat alkavat maksaa vuoden alusta liikkuvuusavustus-nimistä uutta etuutta, jonka tarkoituksena on tukea työn vastaanottamista pitkän työmatkan päästä. Tarkista oikeutesi liikkuvuusavustukseen  SYT-kassasta, jos vastaanotat työttömänä kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustusta tulee hakea ennen työsuhteen alkamista, mutta aikaisintaan 1.1.2017, jolloin laki tulee voimaan.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että

• sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista
• työmatkasi on työn alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä
• työaikasi on vähintään 18 tuntia viikossa
• työsi kestää vähintään kaksi kuukautta
• olet hakenut avustusta ennen työn alkua.

Liikkuvuusavustuksen suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa ja se on ennakonpidätyksenalaista tuloa. Liikkuvuusavustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen.
Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta seuraavasti

Työn kesto vähintään	Avustuksen kesto
2 kk	30 päivän ajalta
3 kk	45 päivän ajalta
4 kk	60 päivän ajalta

Näin haet liikkuvuusavustusta
Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, muista hakea avustusta SYT-kassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi enää hakea työn alettua. Liikkuvuusavustusta haetaan liikkuvuusavustushakemus-lomakkeella Liikkuvuusavustushakemus.

• Toimita Liikkuvuusavustushakemus ennen työsuhteesi alkamista SYT-kassaan (voit jättää aikaisintaan 1.1.2017)
• Liitä hakemukseen työsopimus (sopimuksen voi toimittaa myöhemminkin)

Lisätietoja lakimuutoksista voi luke Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TyJ:n sivuilta www.tyj.fi
 
 

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.
Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.
Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.
Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.
Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.
SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Tämä vaikuttaa ansiopäivärahan perusosaan, taitekohtaan ja lapsikorotuksiin. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee.
Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä vakuutustasosta/palkasta riippuen useimmalla 4-10 euroa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä.  Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivittäinen määrä pienenee vuoden 2017 alussa 32,68 eurosta 32,40 euroon. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan  päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2017 yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9, 90 euroa.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi	Jäsenmaksu €/kuukausi	Jäsenmaksu €/vuosi	Päiväraha €/arkipäivä	Päiväraha €/kuukausi	Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564	14,94	179,25	39,73	854,20	157,60
15 000	20,32	243,80	43,98	945,57	248,97
18 000	26,94	323,30	49,22	1058,23	361,63
20 000	31,36	376,30	52,7	1133,05	436,45
25 000	42,4	508,80	61,42	1320,53	623,93
26 000	44,61	535,30	63,17	1358,16	661,56
30 000	53,44	641,30	70,15	1508,23	811,63
35 000	64,48	773,80	78,87	1695,71	999,11
40 000	75,52	906,30	84,62	1819,33	1122,73
45 000	86,56	1 038,80	88,49	1902,54	1205,94
50 000	108,65	1 303,80	92,37	1985,96	1289,36
60 000	119,69	1436,30	100,12	2152,58	1455,98
70 000	141,75	1 701,30	107,87	2319,21	1622,61
80 000	163,85	1 966,30	115,63	2486,05	1789,45
90 000	185,94	2 231,30	123,38	2652,67	1956,07

 

 
 

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksun suuruus ensi vuonna on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta.
Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo, yrittäjän perheenjäsenen ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 12 564 €/v jäsenmaksu on 14,94 €/kk. Huojennettu jäsenmaksun suuruus ensi vuodelle on 5 €/kk. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Sääntömuutoksesta johtuen jäsenmaksuvapautus poistuu vuodenvaihteessa. 1.1.2017 alkaen laskutamme vapautukseen oikeutetuilta jäseniltä huojennetun jäsenmaksun (5,-/kk).  1.1.2017 voimaantulevat säännöt voit lukea seuraavasta linkistä: säännöt 2017
Kuka on oikeutettu huojennettuun jäsenmaksuun?
Kassan jäsen voi saada hakemuksen perusteella huojennusta jäsenmaksusta työttömyysajalta ja siltä ajalta, jolloin hänelle ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa (muiden muassa sairaus, laitoshoito, asevelvollisuus, opinnot, lastenhoito tai muu näihin verrattava hyväksyttävä syy).
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan myöntää jäsenelle hakemuksesta myös niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joilta jäsenen yhteenlaskettu YEL, MYEL ja (yrittäjäasemassa ansaittu) TyEL-työtulo on määrältään pienempi kuin mitä työttömyysturvalaissa säädetään yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon vähimmäismäärästä. Vuonna 2017 se on 12 564 €/v.
Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan niin ikään myöntää jäsenelle, jonka edellä tarkoitettu YEL, MYEL ja TyEL – työtulo on kokonaan päättynyt tai loppunut.
 

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €. 

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi 12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60 15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97 18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63 20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45 25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93 26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56 30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63 35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11 40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73 45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94 50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36 60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98 70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61 80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45 90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 
 

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.
”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.
”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.
Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa
Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.
Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.
”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen
Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.
”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Kesän kynnyksellä asetettu TEM:n työryhmä pohtii vaihtoehtoja, joilla yritystoiminnan aloittamisen kynnys ja kannustavuus saataisiin toimimaan. Tämän hetken haasteena on tilanne, jossa vähäinenkin yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ja tällöin henkilö menettää oikeutensa ansiopäivärahaan.
Olisi helppoa ratkaista asia toteamalla, että jos tulo on vaikkapa alle 300 euroa / 500 euroa / 1000 euroa kuukaudessa, niin yritystoiminta olisi aina sivutoimista, ja tällöin voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa tulojen rajoissa. Mutta mutta, entäpä jos teet töitä täysiaikaisesti, ja toinen tienaa siitä 300 euro ja toinen 1500 euroa. Onko reilua, että palkkaa kompensoidaan tukijärjestelmällä?
Seurasin nettikeskustelua, jossa taiteilija oli maalannut taulua kaksi kuukautta ja myi sen 100 eurolla. Joku toinen taiteilija saattaisi myydä taulunsa 2000 eurolla. Jos hyväksyisimme ajatuksen, että pientä tuloa kompensoidaan, niin työmarkkinoita ohjaava vaikutus iskisi uskoakseni salaman nopeasti. Ei hyvä !
Työttömyysturvamme perustuu aika-tarkasteluun, eli sivutoimisuus ja päätoimisuus erotetaan niihin käytetyn ajan mukaan. Ja tämähän sopii huonosti yritystoimintaan, koska yrittäjän työn määrää ei kukaan seuraa. Mutta emme saa tuudittautua vanhoihin kaavoihin, vaan meidän on löydettävä uusia toimintatapoja.
Mitäpä jos, aloittava yrittäjä voitaisiin katsoa ensimmäiset kuusi kuukautta sivutoimiseksi, ja näin hän voisi saada soviteltua päivärahaa, mikäli tulot jäävät pieniksi. Mutta mikäli tulot jäävät jatkuvasti pieniksi, niin myös yrittäjän on syytä miettiä, onko yritystoiminta kannattavaa.
Yritystoiminnan sivutoimisuus edellyttää, että sitä todistetusti tehdään osa-aikaisesti. Tähän tarvitsemme mallin, joka on selkeä ja oikeudenmukainen. Voiko taidemaalari olla sivutoiminen tehdessään keskeneräistä taulua ateljeessaan tai makuuhuoneessa? Toimeksiantoja tekevä yrittäjä voi osoittaa, että hän kävi asiakkaalla torstaina kello 12-15. Osa yrittäjistä voi osoittaa työmäärän/työajan, mutta osa ei. Tätä sapluunaa on nyt rakennettava niin, että järjestelmä ei ole esteenä yrittäjyyden aloittamiselle. Ja kuitenkin pitää hyväksyä myös tosiasia, että työttömyysturvajärjestelmä turvaa työttömyyttä, toimeentulotukijärjestelmä tulojen niukkuutta.
Tästä jatketaan, ja mielellään kuulemme myös teidän kaikkien ajatuksia sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjyyden rajanvedosta !
 
Hyvää kesän jatkoa,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 

Kesän yhteiskunnallinen keskustelu huipentui viime viikolla Porissa SuomiAreena- tapahtumassa. Vuoden teemana oli työ ja työn muuttuminen. SYT- kassa oli toista kertaa mukana tapahtunassa omalla teltalla, ja ihan kivaa kuhinaa saimme ympärillemme kerättyä.
Kesäkuun ajan äänestytimme Suomen uhkarohkeinta yrittäjää ja kampanjamme keulakuvana seikkaili Jethro Rostedt. Jethron kanssa sitten Porissa kukitimme kilpailun voittaneen, Madventuresista ja Docventuresista tutun, GimmeYaWallet Productions Oy:n puheenjotajan Riku Rantalan. Niin Rostedt kuin Rantalakin kertoivat Porissa omaa yrittäjätarinaansa. Täytyy todeta, että paljon on kumpikin tehnyt töitä nykyiseen asemaansa päästäkseen. Ja pakko sanoa että menestyksen ymmärtää kun heidän kanssaan tehtiin Porissa yhteistyötä: sujuvaa, ihmistä arvostavaa, innostunutta ja vuorovaikutteista. Iso kiitos Rikulle ja Jethrolle !
Porissa keskustelimme lukuisten kansanedustajien kanssa ja toimme esiin yrittäjien työttömyysturvaan liittyviä epäkohtia. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM on juuri perustanut työryhmän pohtimaa näitä asoita. SYT:n listalla ylitse muiden nousevat seuraavat teemat:
– yrittäjän perheenjäsenen katastrofaalisen aseman parantaminen
– päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden määrittäminen toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi
– yrittäjyyden määrittämisen, alkamisen ja päättymisen arviointi työttömyyskassan/maksajan tehtäväksi, jolloin TE-toimisto voisi keskittyä päätehtäväänsä eli työnvälitykseen.
Keskustelu ja kehittäminen on nyt lähtenyt käyntiin, ja toivoisin teiltä kaikilta kokemuksia ja näkemyksiä niin käytännöistä kuin muistakin nykytilan epäkohdista ja kehittämisehdotuksista heinä-elokuun aikana. Voit lähettää kehittämisehdotuksia sähköpostilla osoitteeseen toimitus@syt.fi.
 
Hyvää kesän jatkoa,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt.
Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai, muun muassa Madventures- ja Docventures-televisiosarjoja tekevän, GimmeYaWallet Productions Oy:n yrittäjäkolmikko Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.  SYT:n palkintoraati valitsi kolmikon Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjäksi.
SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.
”Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjät, jotka ovat onnistuneet uusiutumaan ja luomaan jotain uutta suomalaiseen yrityselämään ja yhteiskuntaan”, sanoi Jokinen.
GimmeYaWallet Productions Oy:n kolmikon uusin projekti on Startup refugees-verkosto, jonka tarkoituksena on edistää turvapaikanhakijoiden nopeaa työllistymistä yritystoiminnan kautta. Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Verkoston kautta on tähän mennessä perustettu 25 yritystä.
Riku Rantalan mukaan projekti on vasta aluillaan, mutta yhteistyötahoja on mukana jo yli 300 mm. Supercell, ME-säätiö, Yle, Maahanmuuttovirasto, Sitra ja Sisäministeriö.
”Mukaan on lähtenyt paljon eri tahoja, businessenkeleitä, viranomaisia, pienyrittäjiä niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajia”,kertoi Rantala.
Rantala halusikin kiittää Startup refugees- verkostoon mukaan lähteneiden yhteisöjen lisäksi myös verkoston projektikoordinaattoria Camilla Nurmea.
”Camilla on yrittäjähenkeä vaikka muille jakaa”, Rantala kiitteli.
SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä kassanjohtaja Merja Jokinen.
 
 
[/fusion_builder_column][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset.
Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.

Lue lisää: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Liity jäseneksi:https://syt.fi/jaseneksi/