Vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta crossfityrittäjä Miitta Kopralle. Kopra pyörittää yhtä Suomen suurinta crossfitsalia Vantaan Nikinmäessä. Yrittäjän mukaan Nousu on enemmän kuin sali: se on nikinmäkeläisten oma yhteisö.

Yrittäjyyden haastava alku

Porista kotoisin oleva yrittäjä muutti pääkaupunkiseudulle vuonna 2013. Ensihoitajan päivätyönsä ohella Kopra harrasti ja valmensi crossfitia. Lopulta vuonna 2018 hän ryhtyi saliyrittäjäksi kolmen muun osakkaan kanssa.

Yrittäjätaipaleen alku oli haastava. Yrityksessä työt eivät jakautuneet tasaisesti, ja Kopra koki olevansa lähellä loppuun palamista. Samaan aikaan yrittäjä alkoi aavistella, että yhden osakkaan toiminnassa oli jotakin hämärää. Pian tätä osakasta syytettiinkin rikoksista, joista hänet sittemmin on tuomittu. Tämän myötä Kopra päätti ostaa muut osakkaat ulos yhtiöstä, ja jatkaa yrittämistä itsenäisesti.

− Vaikka alku oli kivulias, näin jälkikäteen ajateltuna kaikki meni niin kuin oli tarkoitettu. Jouduin ikään kuin pakon sanelemana ottamaan vastuun, enkä tiedä, olisinko muuten ryhtynyt tähän hommaan, yrittäjä muistelee.

Ulkotreenit kantoivat yli vaikean korona-ajan

Pian yksinyrittäjäksi ryhtymisen jälkeen alkoi korona. Lannistumisen sijaan Kopra päätti kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Koronasulun aikana hän veti ulkotreenejä ja remontoi Nousua.

− Nikinmäen puskaradiossa puhuttiin kuinka ”Miitta oli pistänyt haisemaan”, yrittäjä nauraa.

Rohkea yrittäminen kannatti, sillä ensimmäisen koronavuoden aikana Kopra onnistui lähes tuplaamaan salijäsenyyksien määrän.

Vuonna 2023 yritys joutui kuitenkin pakkomuuton eteen. Toimivan liiketilan etsintä ehti tuottaa yrittäjälle harmaita hiuksia, kunnes lopulta uusi tuhat neliöinen tila löytyi niin ikään Nikinmäestä.

− Vetäessäni nimiä paperiin ajattelin, että joko mokaan pahasti tai sitten onnistun isosti.

Tätä nykyä salilla on jo yli 200 jäsentä. Salin pyörittämisen lisäksi yrittäjä tekee myös henkilökohtaista valmennusta ja järjestää crossfitkilpailuja.

Lapsiystävällinen nousu tuo Nikinmäkeä yhteen

Erityisen paljon yrittäjää kiinnostaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Nousu onkin lapsiystävällinen sali, josta löytyy viihdykettä perheen pienimmille. Myös lähikoulujen ja päiväkotien lapset käyvät aika ajoin tutustumassa salin toimintaan.

Ennen kaikkea crossfit ja saliyrittäjyys ovat Kopralle intohimoja.

− Sali on minulle, ja monille asiakkailleni, kuin toinen koti. Yhteisöllinen ja tiivistunnelmainen Nousu eroaa siinä mielessä monesta muusta perussalista.

”Et tarvitse selkeää päämäärää onnistuaksesi”

Yrittäjyydessä on saliyrittäjän mukaan pitkälti kyse riskinottamisesta ja siitä, kuinka hyvin yrittäjä sietää vastoinkäymisiä. Kopra kertookin isojen ja nopeiden käännösten kielivän hänen uhkarohkeudestaan.

− Kun aloitin yrittäjänä, minulla ei ollut selkeää päämäärää. Yrittäminen lähti puhtaasti intohimosta. Mielestäni moni yrittäjä saattaa epäonnistua, koska heillä on liian tiukka suunnitelma ja tavoite. Sellaisessa on harvoin joustovaraa.

Kopra uskoo, että kovalla työllä ja itseluottamuksella kuka tahansa pystyy ylittämään itsensä.

− Nousulla ei harrasteta perinteistä hikijumppaa, vaan täällä ihan tavallisista vanhemmista kuoriutuu kovia crossfittaajia.

---

Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

---

Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.

Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen

Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki

Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen

Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman

Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala

Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm

Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila

Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström

Yrittäjäkassan vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut helsinkiläinen kirpputoriyrittäjä Anu Mäkinen. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkisen sitkeä ja yritteliäs asenne.

”Kokemansa konkurssin jälkeen Mäkinen on onnistunut perustamaan uuden menestyksekkään yrityksen, Kidian. Juuri tällaista yrittäjyyttä kaivataan Suomeen lisää”, Jokinen iloitsee.

Kilpailun voitto tuli Mäkiselle suurena yllätyksenä.

”Vaikka en täysin tunnista itseäni sanasta uhkarohkea, ymmärrän hyvin ajatuksen kilpailun taustalla, ja otankin tällaisen kunnian ilolla vastaan. Lisäksi miellän kyllä itseni rohkeaksi päätöksentekijäksi”, Mäkinen valottaa.

Palkansaajasta konkurssin kokeneeksi yrittäjäksi

Ennen yrittäjyyttään Mäkinen ehti toimia pitkään palkansaajapuolella. Saatuaan jälkikasvua yrittäjä alkoi kuitenkin pohtia enemmän sitä, miten perheen ja uran saisi sovitettua paremmin yhteen. Tämän myötä Mäkinen päätyi perustamaan yhtiökumppaninsa kanssa lastenvaateliike Ipanaisen, joka sittemmin kaatui velkataakkaan ja konkurssiin.

”Yrityksessä oli paljon hyvää, mutta emme keskittyneet riittävästi yhden asian tekemiseen hyvin. Oli maahantuontia, verkkokauppaa ja uusien ja käytettyjen vaatteiden myyntiä – yksinkertaisesti liikaa kaikkea”, Mäkinen pohtii.

Yrittäjä kertoo olleensa konkurssin jälkeen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että hänellä oli mahdollisuus päästä taloudellisesti eteenpäin.

”Suomessa liitetään konkurssiin edelleen paljon häpeää ja stigmaa. Haluan osaltani olla purkamassa tätä, ja siksi puhunkin kokemastani konkurssista avoimesti”, Mäkinen kertoo.

Uudella yrityksellä tarkka fokus

Konkurssin jälkeen syksyllä 2020 Anu Mäkinen etsi uralleen uutta suuntaan, ja vannoi, ettei ainakaan ryhdy enää yrittäjäksi. Syksyn aikana Mäkinen liikkui paljon Herttoniemessä, ja teki havaintoja paikallisesta liikeympäristöstä.

 ”Huomasin, ettei Itä-Helsingissä ollut kunnollista second hand -liikettä, vaikka alueella asuu paljon kierrätystä arvostavia ihmisiä. Yhtäkkiä löysinkin itseni kirjoittamasta uusia liiketoimintasuunnitelmia,” yrittäjä naurahtaa.

Alle vuosi konkurssin jälkeen, alkuvuodesta 2021, Mäkinen perusti lastenvaatteisiin keskittyvän second hand -liikkeen kauppakeskus Hertsiin. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Kidia Oy on ehtinyt kasvaa neljän liikkeen ketjuksi. Mäkisen aiempaan firmaan verrattuna nykyisellä yrityksellä on tarkempi missio: säästää vanhemman aikaa.

”Kun työpäivän päätteeksi vanhemmalla on tarve etsiä lapselleen kurahousut koossa 116, ei perinteisten pitkien kirppiskäytävien kiertelyyn ole välttämättä aikaa. Meillä asiakas näkee heti, mitä tuotteita on tarjolla ja missäkin koossa.”

Kidia siis rikkoo perinteistä kirpputorisysteemiä tarjoamalla täyden palvelun palvelua. Asiakas tuo vaatteet Kidiaan, jossa hoidetaan kaikki tuotteiden hinnoittelusta esillepanoon, myyntiin ja markkinointiin. Tällainen liiketoimintamalli säästää sekä myyjän että ostajan aikaa.

Vaikka second hand -liikkeitä on perustettu viime vuosina yhä enemmän, Anu Mäkisen mukaan liikkeet eivät kilpaile keskenään.

”Suurempi kilpailu on pikemminkin se, että ihmiset saataisiin kierrättämään vanhoja vaatteita ja tavaroita.”

Suomen uhkarohkein yrittäjä uskaltaa tehdä päätöksiä

Yrittäjyys merkitsee tämän vuoden uhkarohkeimmalle yrittäjälle paljon. Vahvuudekseen Mäkinen luettelee tarkkuuden talouden kanssa sekä rohkeuden tehdä päätöksiä.

”Yrittäjyyden myötä olen oppinut sen, ettei toimimattomista yrityksistä tule pitää kynsin hampain kiinni. Jos olen yrittänyt korjata jotain, eikä selkeää muutosta näy, kannattaa yrittäminen lopettaa. Tällaisten päätösten tekeminen vaatii rohkeutta,” yrittäjä tiivistää ja jatkaa:

”Lisäksi se, että minulla on ADHD, on ollut suuri voimavara yrittäjyydessä. Ilman sitä puolta minussa, tätä yritystä ei olisi. Se on ollut suuren luovuuden, intohimon ja herkkyyden lähde.”

Yrittäjäkassa toivottaa paljon onnea voittajalle!

Tästä pääset katsomaan voittajan videon.

Oletko valmis? Suomen uhkarohkein yrittäjä -kilpailu on jälleen käynnissä!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo kahdeksatta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet ennakkoluulottoman yrittäjän ja tubettajan, Roni Bäckin. Ronilla on ollut rohkeutta toteuttaa omaa juttuaan, eikä hän ole pysähtynyt kuuntelemaan epäilijöiden mielipiteitä. Siksi hän onkin loistava kampanjakasvo kisalle”, iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Kampanjan kautta pääsin tuomaan esille missiotani siitä, että tubettaminen ja somen tekeminen ovat oikeaa työtä ja yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin työ”, Bäck valottaa.

”Lisäksi teki hyvää pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mikä on itselle merkityksellistä ja miten yrittäjyys on muovannut minua ihmisenä. Oli todella virkistävää päästä käsittelemään näitä teemoja videolla”, tubettaja-yrittäjä summaa. Tästä pääset katsomaan Ronin kampanjavideon.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 4.6.2023 saakka ja voittaja julkaistaan Suomi Areenassa 29-30.6. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

”Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.

---

Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.

Tutustu tästä Saran uniikkiin yrittäjämatkaan!

Toinen kunniamaininta Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailussa myönnettiin lietolaiselle yrittäjälle, Taina Joki-Sipilälle. Joki-Sipilä perusti kymmenen vuotta sitten yksilöllisiä hoiva-asumispalveluita autisteille sekä vaikeasti kehitysvammaisille tarjoavan MiiaMatilda Oy:n. Idea yrityksen perustamiseen syntyi, kun Joki-Sipilän omalla tyttärellä Miialla todettiin autismi.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut ja vastasyntyneiden teholla työskennellyt Joki-Sipilä eli 1990-luvulla tavallista lapsiperhearkea. Vuonna 1996 toinen Joki-Sipilän 1,5-vuotiaista kaksosista alkoi kuitenkin yllättäen oksennella ja hiljalleen hänen käytöksensä muuttui. Tästä puolen vuoden kuluttua lapsella todettiin autismi.

Miian diagnoosin myötä koko perheen elämä muuttui. Jo tuolloin Joki-Sipilä huomasi, ettei mikään paikka lähialueella saati muualla Suomessa tarjonnut puhtaasti autistien kuntouttamiseen keskittyvää asumispalvelua. Ensi-idea MiiaMatildan perustamisesta syntyi siis täysin omasta tarpeesta jo kauan ennen varsinaista yrityksen toimeenpanoa.

15 vuotta myöhemmin vuonna 2011 Joki-Sipilä päätti kokeilla siipiään yrittäjänä ja jätti senhetkisen päivätyönsä sairaanhoitajana. Vaikka Joki-Sipilän mies toimi jo tuolloin metsäkoneyrittäjänä, hänellä itsellään ei liiemmin ollut ennakkotietoja yrittäjyydestä. Samana vuonna Joki-Sipilä kuitenkin ryhtyi opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa, ja sen myötä hänen onnistui perustaa MiiaMatilda osakeyhtiö.

Yrityksen perustamista varten Joki-Sipilä tarvitsi vielä lainaa, mutta pankki oli vastahakoinen myöntämään sitä ilman FinnVeran takausta. FinnVera puolestaan ei suostunut lainantakaajaksi ennen kuin Joki-Sipilä tarjoaisi heille selkeitä lukuja summittaisen suunnitelman sijasta. Numeroita kaihtavalle Joki-Sipilälle tarkkojen lukujen esittäminen ei ollut helppo rasti, mutta lopulta hän onnistui tehtävässä: FinnVera lähti riskitakaamaan ja pankki myönsi yrittäjälle lainan.

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Heti yrittäjyyden alussa Joki-Sipilälle valkeni, että perustamisvaiheessa yrittäjä ja yritys ovat käytännössä sama asia.

”Kukaan muu ei tule tekemään töitä puolestasi”, yrittäjä toteaa.

Joki-Sipilä tekikin alkuun paljon pitkää päivää: hän työskenteli työmaalla, teki itse palo-, pelastus- ja omavalvontasuunnitelmat sekä toimi rakennushankkeen pääsuunnittelijana.

”Paljon on joutunut tekemään itse – esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ei irronnut lainkaan yritystukia”, lietolainen yrittäjä muistelee.

Joki-Sipilä kertoo matkassa olleen mukana myös paljon tuuria. ”Olen sattumalta tavannut ihmisiä, jotka ovat myöhemmin auttaneet minua yrittäjäuralla eteenpäin.”

Viimeistään asumispalveluyksikön valmistuttua helmi-maaliskuussa 2013 Joki-Sipilä tajusi, etteivät intensiiviset työpäivät olleet valuneet hukkaan – jo ennen Miia Matilda Kodin avajaispäivää kaikki asukaspaikat oli ehditty myydä täyteen.

Tänä päivänä MiiaMatilda Oy on perheyritys, jossa työskentelee Joki-Sipilän lisäksi hänen aviomiehensä sekä heidän neljä lastansa. Aviomies Reijo on asuinrakennusten kiinteistöhuoltaja, kun taas yksi lapsista toimii kokkina, yksi sairaanhoitajana ja kaksi yksiköiden vastuuhenkilöinä. Palvelutoiminnan vakiinnuttua myös Joki-Sipilän oma rooli yrityksessä on muuttunut, sillä tätä nykyä hän toimii toimitusjohtajan pestin lisäksi konsernin lääkehoidon vastaavana sekä palveluvastaavana.

Pitkäjänteinen työ on alkanut kantaa hedelmää, ja myös yrittäjä itse on saanut korjata yrittäjyyden mukanaan tuomaa satoa.

”Parasta yrittäjyydessä on vapaus: aamut saavat olla hitaita ja halutessa voin tehdä töitä vaikka öisin.” Joki-Sipilä kertoo myös vinkin yrittäjyyttä miettiville tai yrittäjyyden alkutaipaleella kamppaileville: ”Epäonnistumista ei tule pelätä eikä missään sanota, ettei epäonnistumisen jälkeen saisi yrittää uudelleen”. 

”Sielu syntyy pienestä”

MiiaMatilda on varsin uniikki toimija Suomen mittakaavalla. Vaikka yrityksen maine on ehtinyt kiiriä pitkälle ja Miia Matilda Kodin viereen on onnistuttu vuosien saatossa avaamaan Autismiosaamiskeskus Pikku Miia, Joki-Sipilä ei juuri haaveile kasvusta. Kasvua tärkeämmiksi tekijöiksi Joki-Sipilä sen sijaan nimeää palvelun tasalaatuisuuden ja henkilökunnan hyvinvoinnin. ”Työntekijät ovat kaikkein arvokkain voimavara”, Joki-Sipilä miettii. Yrityksessä pyritään siten priorisoimaan hoitohenkilökunnan jaksamista esimerkiksi tarjoamalla heille keskimääräistä hoitoalan ansiota korkeampaa palkkaa.

Joki-Sipilän yrityssuhde on täysin poikkeuksellinen, sillä hän on alun perin tehnyt kaiken omaa lastansa varten. Yrittäjä kertookin, ettei enää vaihtaisi tätä kaikkea pois. ”Jos Miialla ei olisi todettua autismia, ei olisi MiiaMatildaakaan.” Kysyttäessä tulevaisuudesta Joki-Sipilällä on selkeä vastaus: ”Monet suuremmat ulkopuoliset toimijat ovat yrittäneet ostaa MiiaMatildaa, mutta itse en ole valmis myymään. Sielu syntyy pienestä.”

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.

– Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa  

-Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.

Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.

-Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.

– Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.

Hyppy tuntemattomaan

Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.

– Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.

-Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.

Työn imua yrittäjyydestä

Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.

– Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.

– Elin silloin liian paljon työlle.  En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.

-Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.

Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:

MiiaMatilda Oy

Taina Joki-Sipilä

Reijo Joki-Sipilä

Piece Of Jeans Oy

Moona Kansanen

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman

Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Tämän vuoden kampanjan kasvo valittiin tietoisesti kulttuurin alalta.  Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa

”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina” kertoo Lyytinen.

Kappale – Flying High – soi Erjan yrittäjä-tarinan taustalla kampanja videossa. Tämän instrumentaali kappale on kuunneltavissa nyt kokonaisuudessaan täältä: 

Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana.

”Tämän vuoden kampanjan kasvon olemme tietoisesti valinneet kulttuurin alalta. Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina”, kertoo Lyytinen ja jatkaa ”vaikka korona tuli ja keikat lähtivät alta – oli keksittävä uutta, jotta liiketoiminnan pyörii eteenpäin. Lisäksi on hienoa, että yrittäjyys on mahdollistanut minulle oman näköisen elämän nyt ja tulevaisuudessa.”

Lyytinen kannustaa kaikkia yrittäjiä rohkeasti ideoimaan sekä ottamaan riskejä vaikeinakin aikoina, koska sitähän se yrittäjyys pohjimmiltaan on.

Uhkarohkein yrittäjä-kilpailu toimii kesäkuun ajan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi. Kilpailuun voi ilmiantaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailun voittaja julkistetaan 16.7.2021

Tutustu myös Erjan yrittäjätarinaan ja uniikkiin sävellykseen täältä:

Edellisvuosien voittajat:

2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila. 

2017 FitFarm, Jutta Larm

2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.

2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala

2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman