Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys pysyi menneenä vuonna matalana. Jäsenten työttömyysaste oli alle 3 prosenttia. Myös vuonna 2023 vastaava luku jäi alle 2,5 prosenttiin. Korkeimmillaan vuoden 2024 työttömyysaste oli lokakuussa 2,7 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2,4 prosenttia. 

– Vaikka työttömyysaste kasvoi prosentuaalisesti viime vuoden aikana hieman, ei työttömien määrä juuri noussut. Työttömyysaste nimittäin lasketaan aina kyseisen hetken jäsenmääräämme suhteutettuna. Itse asiassa tämän vuoden 2,7 % työttömyysaste on yllättävänkin matala, kun sitä vertaa maan taloustilanteeseen tai uutisoituihin konkurssimääriin, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

– Maksoimme etuuksia noin 1300 jäsenellemme 11,7 miljoonalla eurolla. Edellisenä vuonna etuutta sai 1287 ja sitä edellisenä 1451 jäsentä. Vuonna 2023 maksoimme etuuksia 10,7 miljoonaa euroa. 

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoimintansa ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

Myös tänä vuonna työttömyyden odotetaan pysyvän kohtuullisen matalana.

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski jälleen vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 94 euroa vuodessa ja 7,90 euroa kuukaudessa. Viime vuonna alin kuukausijäsenmaksu oli 9,10 euroa. 

Jokisen mukaan kassan vakavaraisuuden ja hyvän taloustilanteen vuoksi jäsenmaksua oli mahdollista alentaa.

Työmarkkinatorin asiointipalvelu sulkeutuu maanantaina 30.12.2024 kello 8 ja aukeaa uudelleen torstaina 2.1.2025 kello 8. Käyttökatkon aikana ei voi kirjautua Työmarkkinatorille tai aloittaa työttömyysetuuden maksamisen ehtona olevaa työnhakua. Jos työttömyyden alku osuu käyttökatkon ajalle, työnhaku kannattaa aloittaa verkkopalvelussa ennen käyttökatkoa.

Työnhaun voi aloittaa, vaikka työttömyys ei olisi vielä alkanut. Ilmoittautumalla työnhakijaksi viimeistään 29.12.2024 varmistat, että työnhakusi on voimassa ajoissa. Ilmoittautuminen hyvissä ajoin voi myös nopeuttaa asiasi käsittelyä, sillä työnhakusi alkamisajankohtaa ei tässä tilanteessa tarvitse korjata jälkikäteen.

Käyttökatko johtuu työvoimapalvelujen siirrosta TE-toimistoilta kunnille ja työllisyysalueille.

Toimi näin

1. Jos työttömyytesi alkaa 30.12.2024–1.1.2025, kirjaudu sisään Työmarkkinatorin asiointipalveluun viimeistään 29.12.2024 ja laita työnhakusi alulle. Tämän jälkeen kunta tai työllisyyskokeilu ohjeistaa sinua jatkotoimista työnhaun ylläpitämiseksi.
2. Täytä päivärahahakemus kassan eAsioinnissa aikaisintaan kahden viikon kuluttua työttömäksi ilmoittautumisestasi.

Jos et ole aloittanut työnhakua ennen käyttökatkoa

Jos et ole aloittanut työnhakua ennen käyttökatkoa ja työttömyytesi alkaa katkon aikana, ota yhteyttä oman alueesi työvoimaviranomaiseen. Työvoimaviranomainen on vuodenvaihteesta alkaen oma kotikuntasi tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Tietoa paikallisista työvoimaviranomaisista löytyy Työmarkkinatorin aluesivuilta.

Työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan vuoden 2025 alussa. Työttömän ja työnhakijan palvelut tarjoaa jatkossa oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue.

Jotta työttömyyskassa tai Kela voi maksaa työttömyysturvaa, tulee sinun työttömäksi jäätyäsi ilmoittautua työnhakijaksi työvoimaviranomaiselle. Vuoden 2025 alusta tämä työvoimaviranomainen on oma kotikunta tai useamman kunnan muodostama työllisyysalue. Voit jatkossakin hoitaa ilmoittautumisen työnhakijaksi Työmarkkinatorin verkkopalvelussa.

Mitä toimia muutos edellyttää?

Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun muutos ei vaikuta ansiopäivärahan hakemiseen.

Jos olet jo työtön, muutos ei edellytä sinulta uusia toimia. Pidä työnhakusi voimassa ja toimi sen mukaisesti, mitä olet aiemmin sopinut TE-toimistossa. Yhteydenpidon hoidat Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa.

Jos jäät työttömäksi uudistuksen jälkeen, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorin Asiointi-osiossa. Tämän jälkeen kunta tai työllisyysalue ohjeistaa sinua jatkotoimista. Työmarkkinatori on jatkossakin työnhakijan pääasiallinen yhteydenpitokanava työvoimaviranomaiselle.

Työllisyysalueen tehtävät

Kunta tai työllisyysalue vastaa myös työnhaun tukemisesta ja työttömyysturvan maksamiseen liittyvien velvoitteiden seuraamisesta. Kuntaan tai työllisyysalueeseen kannattaa siis jatkossa olla yhteydessä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• kaipaat apua tai vinkkejä työnhakuun
• mietit koulutusta tai kurssia, joka voisi edistää työllistymistäsi
• harkitset yritystoiminnan aloittamista
• tarvitset laajempaa tukea työllistyäksesi (mm. palkkatuki)
• haluat lisätietoa työttömyysturvan velvoitteista
• haluat lisätietoa työvoimapoliittisesta lausunnosta, jonka perusteella voidaan maksaa työttömyysturvaa

Muutos ei vaikuta työttömyysturva-asioiden käsittelyyn työttömyyskassassa. Kassan tehtävät eivät muutu ja työttömyysturva maksetaan jatkossakin työvoimaviranomaisen antaman lausunnon perusteella.

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Yrittäjäkassan jäsenmaksuun ei tule ensi vuodelle muutosta, vaikka kassa odottaakin etuusmenojen kasvavan epävarman maailmantilanteen takia ensi vuonna. Jäsenmaksu on 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun pitäminen ennallaan on mahdollista, koska Yrittäjäkassa on huolehtinut pitkäjänteisesti kassan hyvästä taloudellisesta asemasta.

”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle. Olemme tyytyväisiä, että voimme säilyttää nykyisen jäsenmaksutasomme tässä epävakaassa maailmantilanteessa”, kertoo Jokinen

Jokisen mukaan Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna.

” Yrittäjäkassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 651 jäsenelle eli jäsentemme työttömyysaste oli 2,3 %. Viime vuoden lokakuussa maksoimme päivärahaa 860 jäsenelle. Vaikka viestiä yritystoiminnan vaikeutumisesta ei ole vielä kuulunut, katson ensi vuoteen aavistuksen huolestuneena. Korkea inflaatio, korkojen ja sähkön hinnan nousu sekä kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat perinteisesti vaikuttaneet taantuman toteutumiseen. Arvioimme etuusmenojen kasvavan ensi vuonna noin 12 % tähän vuoteen verrattuna”, sanoo Jokinen

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuosimaksu, jonka Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain. Vuoden 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-vuosityötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) 14 088 €/v verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna 174,05 € eli 14,50 €/kk.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee

Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2022. Esityksen mukaisesti jäsenmaksu on ensi vuonna 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta. Siten Yrittäjäkassan verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan 13,60 euroa kuukaudessa eli 163,23 euroa vuodessa.   

Yrittäjäkassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alentamisen mahdollisti sekä laskenut työttömyys että kassan myönteinen talouskehitys. Yrittäjäkassan jäsenistön työttömyys ei korona-aikana kasvanut pahimpien skenaarioiden mukaisesti, ja lisäksi yleinen työttömyys kääntyi selvään laskuun. Tällä hetkellä työttömyys on samalla tasolla kuin vuoden 2019 loppupuolella ennen koronapandemian alkua. 

”Myös talousennusteet vuodelle 2022 ovat kohtalaisen hyvät, joten emme odota työttömyyden kääntyvän ainakaan merkittävästi nousuun ensi vuoden aikana”, Jokinen toteaa.  

Laskeneen työttömyyden lisäksi Jokinen korostaa kassan talouden olevan vahvalla pohjalla. ”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle”, Jokinen kertoo.  

”Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksun mahdollisimman vakaalla tasolla, ettei jäsenille koidu ainakaan yllättäviä vuotuisia korotuksia”, kassanjohtaja jatkaa.  

Jokisen mukaan perusteet jäsenmaksutason laskulle arvioidaan kassassa aina tarkoin harkiten siten, ettei jäsenmaksua jouduta heti seuraavan vuonna nostamaan uudelleen. ”Korona-aika on ollut poikkeuksellinen ja aiheuttanut paljon epävarmuutta, mutta uskomme vakaasti, että hiljalleen palaamme normaalimpaan rytmiin.”  

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee

Myös yrittäjän työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen johdosta. Jatkossa yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 13 573,- euroa vuodessa. Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 13 573,- euroa vuodessa. 

Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022

Yllä mainitun Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on siis tulevana vuonna 2,1 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euroa ylittävästä osuudesta. Miten oman jäsenmaksunsa suuruuden sitten saa helpoiten selville? Tähän on olemassa yksinkertainen laskukaava.

Esimerkkijäsenen vuosityötulosta, esimerkiksi 20 000 eurosta, vähennetään ensin kyseinen summa 5 800. Jäljelle jää luku 14 200, josta 2,1 prosenttia on lyhyen laskutoimituksen jälkeen 298,20. Tämä 298,20 euroa on siten kyseisen esimerkkijäsenen vuosittaisen jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaan tehdään parannuksia 1.7.2019 alkaen. Työttömyysturvan muutokset koskevat sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jolla ei ole omistusta, ei äänimäärää eikä määräysvaltaa yrityksessä, mutta hän kuitenkin työskentelee perheyrityksessä ja jonka eläkevakuutus on työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen. Tällainen henkilö on 1.7.2019 lähtien palkansaaja myös, kun häneen sovelletaan työttömyysturvalakia ja hän voi liittyä tällöin palkansaajakassan jäseneksi. 
Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. 52 viikon työssäoloehtoa ei voi kerryttää yrittäjäkassan jäsenenä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.
Muutokset eivät vaikuta työttömyysturvaoikeuden syntymiseen sellaisille henkilöille, jotka omistavat pienenkin osuuden perheen yrityksestä taikka joilla on kyseisessä yrityksessä määräysvaltaa tai joiden eläkevakuutus on yrittäjän eläkelain taikka maatalousyrittäjän eläkelain mukainen.

Päivitämme lisätietoa kotisivuillemme kevään aikana, kun lakimuutoksen soveltamisesta saadaan lisää tietoa.

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Paljon parjattu aktiivimalli on ollut voimassa kuukauden päivät. Tähän mennessä SYT-kassan käyttämä tietojärjestelmä (YAP Solutions) on viilattu käyttövalmiuteen eikä maksatukseen odoteta merkittäviä ongelmia sen suhteen. Toki käytännön tilanteet tuovat esiin yllättäviä päivitystarpeita, mutta ne saataneen hoidettua ilman että työttömille jäsenille koituu haittaa.
Tähän mennessä olemme huomanneet, että erilaiset TE-toimiston järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut ovat lisääntyneet, etenkin viikon kestävä työnhakuvalmennus –koulutus. Uudenmaan TE-toimisto juuri uutisoikin, että kurssien toteutusta on siirretty alkuvuoteen, mutta silti kaikki kurssit alkavat olla täynnä.  Seuraavaksi odotamme, että hallitus myöntäisi lisärahoitusta kurssien ja muiden palvelujen toteuttamista varten. Joulukuussa 2017 maksoimme päivärahaa 70 TE-palveluissa olevalle, kun tammikuussa 2018 yhteensä 91 jäsenellemme — nousua peräti 30 prosenttia. Tämä osoittaa, että ainakin SYT-kassan työttömät ovat aktiivisia.
Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa. Sovitellun päivärahan saajien määrä on noussut, joulukuussa maksoimme sitä 153 jäsenellemme ja tammikuussa 171 jäsenellemme, eli kasvua 12 prosenttia.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arveli, että 40 prosenttia Kelan asiakkaista tulisi täyttämään aktiivisuusvelvoitteen. Me SYT-kassassa toivomme luvun olevan suurempi. Tammikuussa aktiivisuuden täytti 30 prosenttia työttömistä jäsenistämme, joten alku ainakin näyttää ihan hyvältä. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimallin yksi merkittävimpiä epäkohtia on se, että alueelliset erot työnsaannille ja mahdollisuudelle osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ovat merkittäviä, joten varisnaisia lukuja saamme vasta huhtikuussa, kun alennettua päivärahaa ensimmäistä kertaa maksetaan.
Aktiivimallin onnistumisen arviointi tulee olemaan haasteellista. Elämme nyt taloudellisessa nousukaudessa, uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys alenee. Eli kuinka paljon ihmisten aktivoituminen johtuu työmarkkinatilanteesta tai siitä että aktiivimalli ”potkii heitä eteenpäin” jää osittain arvailujen varaan. Edelleen työttömyyttä vaivaavat rakenteelliset ongelmat, joten jos niitä ei ratkota, ei aktiivimallikaan ihmisten työtilannetta pelasta.
Helmikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT