Työttömyysturvan suojaosa ja lapsikorotukset lakkautetaan huhtikuun alussa. Muutokset näkyvät päivärahansaajilla tyypillisimmin ensi kerran toukokuussa, kun maksamme ansiopäivärahaa huhtikuulta.

Suojaosan poisto

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa poistuu 1.4.2024. Suojaosa on se euromäärä, jota ei ole huomioitu, kun ansiopäivärahaa ja osa-aikaisesta työstä maksettua tuloa on soviteltu yhteen.

Ennen lakimuutosta 500 euron työtulo vähensi päivärahaa 100 euroa. 500 eurosta vähennettiin ensin 300 euron suojaosa, minkä jälkeen jäljellä jääneestä 200 euron työtulon osuudesta vähennettiin puolet.

Lakimuutoksen jälkeen 500 euron työtulosta puolet eli 250 euroa vähentää ansiopäivärahan määrää.

Tämä sovittelusääntö on vielä muutoksen jälkeen kannustava, sillä vain puolet saadusta tulosta vähentää maksettavaa työttömyysetuutta. Toisin sanoen osa-aikaisen työn vastaanottaminen työttömänä on edelleen kannattavaa.

Lapsikorotuksen poisto

Myös lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa ansiopäivärahaa 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.

Lisää lakimuutoksia syksyn aikana

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi lakimuutos ansioturvan porrastamisesta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen laskee työttömyysturvaa ensin

• kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 80 % tasolle alkuperäisestä tasosta ja sitten
• 34 työttömyysviikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä tasosta.

Nykyisin työttömyysturvaa ei porrasteta ja sen taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan. Tämänhetkisen käsityksen mukaan ansiopäivärahan porrastaminen koskee vain niitä uusia ansiopäivärahan hakijoita, joiden työttömyys alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Löydät lisää tietoa tulevista lakimuutoksista Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n lakimuutosverkkosivuilta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta

Työttömyysturvaan on kaavailtu lakimuutoksia, joista osa koskettaa myös yrittäjiä. Alla on tiedot niistä muutoksista, jotka koskettavat juuri yrittäjän ansioturvaa ja joista on julkaistu hallituksen esityksen luonnos. Nämä tiedot lakimuutoksista ovat kuitenkin alustavia ja ne voivat vielä muuttua.

Pyrimme edelleen vaikuttamaan siihen, etteivät lakimuutokset koskettaisi yrittäjän ansioturvaa. Kun lakimuutosten sisältö ja voimaantulo tarkentuu, tiedotamme asiasta lisää.

Muutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2024.

Muutokset, joita astuvat voimaan 1.4.2024.

Tämän lisäksi hallitus suunnittelee ansioturvan tason porrastusta. Porrastus koskisi myös yrittäjän ansioturvaa. Tästä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu hallituksen esityksen luonnosta, mutta alustavan tiedon mukaan porrastus astuisi voimaan 1.9.2024. Viestimme lisää, kun muutosten toimeentulo vahvistuu.

Lisätietoa lakimuutoksista saat TYJ:n Tulevat lakimuutokset -sivuilta.

Kuinka paljon kuukaudessa olisit valmis maksamaan yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta? Entäpä kuinka paljon uskot ansiosidonnaisen työttömyysturvan todellisuudessa kustantavan kuukausitasolla? Jos ajattelit todellisen kustannuksen olevan suurempi kuin summan, jonka olisit valmis ansioturvasta maksamaan, et ole ainoa.

Maksu alimmillaan 15 euroa kuussa

Yrittäjäkassan teettämän tutkimuksen mukaan vastaajat mielsivät kassan jäsenmaksun toistuvasti todellista jäsenmaksua korkeammaksi. Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsenyydestä maksetaan kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu vuonna 2023 on alle 15 euroa kuussa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on kuitenkin esimerkiksi palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyi vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.

Yrittäjäkassan jäsenmaksua voidaan verrata esimerkiksi elokuvissa käyntiin. Kassan jäsenmaksun hinnalla voit saada leffapopparit ja limun tai vaihtoehtoisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Siinä missä elokuvakäynti tarjoaa lyhytaikaista iloa elämään, tuo Yrittäjäkassan jäsenyys yrittäjälle pidempiaikaista turvaa.

Turvaa tulevaisuutesi ennakkoon ja nuku yösi levollisemmin

Yrittäjät varautuvat työttömyyteen eri tavoin. Yrittäjäkassan jäsenyys sopii erinomaisen hyvin niille yrittäjille, jotka haluavat varautua tulevaisuuden mukanaan tuomiin epävarmuustekijöihin etukäteen.

Kun olet turvannut tulevaisuutesi ennakkoon, voit nukkua yösi levollisemmin ja yrittää rohkeammin.
On tärkeää muistaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa: yrittäjän tulee olla ollut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan saadakseen ansiopäivärahaa kassasta.

Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että kaikenlaisen työn tekeminen on kannattavaa. Järjestelmän pitää kannustaa itsensä työllistämiseen ja yrittämiseen. Tämä on tärkeää niin Suomen kilpailukyvyn edistämisen kuin myös yksittäisen kansalaisen tukemisen kannalta.

Nykyinen järjestelmä ei huomio palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä

Työelämä on monimuotoistunut esimerkiksi alustatalouksien kasvun ja väestörakenteen muutoksen myötä. Myös rajat yritystoiminnan ja palkkatyön välillä ovat hälvenneet. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kuitenkaan huomioi palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä, saati kannusta hankkimaan lisätuloja esimerkiksi freelancerina oman palkkatyön ohella.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Näiden roolien yhdistäminen voi johtaa jopa koko ansioturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen.

Lakimuutos seuraavan hallituksen pöydälle

Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta.

– Sivutoiminen yrittäjyys on koko ajan suositumpaa. Akavalaisten yrittäjien ja AkavaWorksin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä vakuuttaisi itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jos se olisi mahdollista, kertoo Akavalaisten yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Myös KOKOn tammikuussa 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen tulokset kertovat, että 64 % suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Kannatus on vahvaa poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksemme mukaan 42 % suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa, jatkaa Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

Lakimuutoksella alkaa olla jo kiire, jotta ihmiset eivät putoa järjestelmän aukkoihin tai toisaalta jätä hyödyntämättä tilaisuutta itsensä työllistämiseen vaikeuksien pelossa. Palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle.

Lakimuutosta ajavat AKY – Akavalaiset yrittäjät ry, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO sekä Yrittäjän Työttömyyskassa.

Yrittäjäkassan alueverkostossa on aloittanut vuoden alussa neljä uutta aluevastaavaa.

Aluevastaavana toimii Varsinais-Suomessa Elina Ahvamaa, Pirkanmaalla Marika Kotajärvi, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Ari Jyrkinen ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla Irja Koski. Lisäksi Uudenmaan aluevastaavana jatkaa tuttuun tapaan Markus Räisänen ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin aluevastaavana Anu-Helena Hohtari.

Yrittäjäkassan verkostopäällikkö Joakim Horsman mukaan aluevastaavat tuovat kassalle alueelliset kasvot.

”Aluevastaavat toimivat itsenäisinä yrittäjinä kukin omalla alueellaan. He tekevät tärkeää työtä kassan tunnettuuden kasvattamiseksi”, Horsma kommentoi. ”Lisäksi olen huomannut, että alueverkoston laajentuminen on otettu ilolla vastaan kentällä.”

Sinustakin aluevastaava?

Yrittäjäkassa perusti vuonna 2022 alueverkoston, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta sekä jäsenhankintaa tuomalla kassaa lähemmäs potentiaalista uutta jäsentä.

Tällä hetkellä aluevastaavia etsitään vielä Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Satakunnan alueille.

“Rekrytointi aluevastaavaksi tehdään kilpailuttamalla julkista hankintalakia noudattaen. Mikäli tehtävä kiinnostaa, ilmoittaudu hakuun Hilmassa. Hilma on julkisten hankintojen palvelu, jossa julkisen sektorin ostajat voivat kilpailuttaa hankintojaan”, Horsma kertoo.

Osallistumishakemuksen voi jättää alla olevan linkin kautta.

Klikkaa tästä tutustuaksesi hankintailmoitukseen.

Yrittäjien työttömyys väheni viime vuonna, vaikka Ukrainan sota, energiakriisi, nopeasti kiihtynyt inflaatio sekä korkeat korot heikensivät kotitalouksien ostovoimaa.

Vuonna 2022 Yrittäjäkassan jäsenistön keskimääräinen työttömyysaste oli 2,5 prosenttia (2021: 3 prosenttia). Korkeimmillaan se oli alkutalvesta maaliskuussa 2,9 prosenttia ja matalimmillaan marraskuussa 2 prosenttia.

Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.    

– Yrittäjillä on korkea resilienssi ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Maksoimme etuuksia lopulta 1451 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 813 jäsenelle ja joulukuussa 593 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 12,4 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 19,5 miljoonalla, sanoo Jokinen

Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa

Tilastojen valossa Suomessa on noin 270 000 sellaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää sekä yrityksen osaomistajaa, jotka voisivat kuulua Yrittäjäkassaan.

Jokisen mukaan kovin moni suomalainen yrittäjä luottaa vielä omiin rahkeisiinsa näinä haastavinakin aikoina.

– Yrittäjät ovat huomanneet, että menestyminen yritystoiminnassa ei ole vain heistä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla tekijöillä voi olla dramaattinen vaikutus yritystoiminnan jatkuvuuteen. Valitettavasti vain harva yrittäjä tietää, että he voivat myös liittyä työttömyyskassaan tai ylipäätänsä edes saada työttömyysturvaa. Yrittäjistä vain noin 11 % yrittäjistä kuuluu Yrittäjäkassaan, kun taas palkansaajakassoihin kuuluu 85 % palkansaajista.

Jokinen haluaa muistuttaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa.

– Kassaan liittyminen kannattaa, sillä jäsenen ansiopäiväraha on suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha, jota Kela maksoi vuonna 2021 2866 kassaan kuulumattomalle yrittäjälle. Yrittäjäkassan jäseneksi kannattaa liittyä kuitenkin ajoissa, sillä yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa vasta oltuaan kassan jäsenenä 15 kuukautta.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 14 088 euroa vuodessa.

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 088 euroa vuodessa. 

Kuluneena vuonna 2022 työttömyysturvan alaraja on ollut 13 573 euroa vuodessa.