Myytti 1: Yrittäjyys on jokaisen yrittäjän pitkäaikainen unelma
Yrittäjyys ei suinkaan ole asia, josta kaikki yrittäjät ovat koko elämänsä haaveilleet. Toisille yrittäjyys on puhtaasti pakollinen paha – tapa toteuttaa jotain toista unelmaa.
Liian usein yrittäjä mielletäänkin vahvan yrittäjäidentiteetin omaavaksi henkilöksi, jonka kuuluu paiskia töitä vuorokaudet läpeensä. Vaikka tämä mielikuva luonnehtiikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattaa toimia myös puhtaasti välinearvona. Jokaisen yrittäjän ei siis tarvitse olla verkostoitumisen maailmanmestari, vaan yrittäjiä ja yrittämisen tapoja on monia.
Myytti 2: Yrittäjä ei voi olla työtön
Vaikka yrittäjien kohdalla työttömyys ei tarkoita täysin samaa asiaa kuin palkansaajilla, myös yrittäjä voi olla työtön. Työttömyyden osoittamiseksi edellytetään yleensä yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan. Tietyin edellytyksin päivärahaa voi saada myös oman työllistymisensä päätyttyä, vaikka yrityksen toiminta jatkuisi.
Useimmiten yrittäjät itse kuvailevat yritystoiminnan lopettamista epäonnistumiseksi tai luovuttamiseksi. Todellisuudessa yritystoimintaan ja siten sen mahdolliseen alasajoon vaikuttavat useimmiten ulkoiset tekijät kuten laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. Näin ollen työttömyyttä ei pitäisi mieltää yrittäjän henkilökohtaisesi ristiretkeksi vaan asiaksi, johon harva pystyy lopulta itse vaikuttamaan.
Myytti 3: Yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan
Yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Tämäkin kuva on aikansa elänyt, sillä yrittäjät kuuluvat sekä sosiaali- että työttömyysturvan piiriin.
Yrittäjän työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan työttömyyspäivärahalla, joka voi olla peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kela huolehtii peruspäivärahan maksamisesta, kun taas yrittäjien kohdalla Yrittäjäkassa vastaa ansiopäivärahan maksatuksesta. Toisin sanoen yrittäjä voi itse valita, haluaako hän vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa ja siten turvata mahdollisen työttömyyden aikaisen toimeentulonsa ansiopäivärahalla.
Keksitkö sinä muita yrittäjyyteen liittyviä myyttejä?
työttömyysturva
Päiväraha nousee 1.8. alkaen
test
Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus 1.8.2022. Tästä johtuen muun muassa päivärahan määrä nousee 34,50 eurosta 35,72 euroon.
Ylimääräinen indeksikorotus tehdään peruspäivärahan lisäksi peruspäivärahan korotusosaan sekä työmarkkinatuen, työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrään. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaakorvauksen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen määrät nousevat. Toisin sanoen indeksikorotus nostaa peruspäivärahan suuruista perusosaa, jonka avulla myös ansiopäiväraha lasketaan.
Tyypillisesti indeksikorotukset tehdään vuodenvaihteessa. Eduskunta kuitenkin hyväksyi keväällä lakialoitteen, jonka myötä kansaneläkkeeseen sidottuja sosiaalietuuksia korotetaan 3,5 prosenttia nyt elokuussa. Tämän ylimääräisen indeksikorotuksen tarkoituksena on turvata etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation aikana.
Alla olevasta taulukosta näet, kuinka etuuksien tasot, maksut sekä vähennykset muuttuvat elokuun alusta lukien. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi Valtioneuvoston sivuilta.
työttömyysturva
Aluevastaavahaku on nyt auki
test
Kiinnostaako sinua Yrittäjäkassan alueellinen markkinointi? Yrittäjäkassan aluevastaavien haku on nyt auki!
Tulevaisuuden haasteisiin vastatakseen Yrittäjäkassa on perustamassa alueverkostoa, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta, jäsenhankintaa ja tunnettuutta tuomalla kassaa lähemmäs sekä potentiaalisia että olemassa olevia jäseniä.
Yrittäjäkassan tuleva alueverkosto jakautuu 15:een koko Suomen kattavaan alueeseen, joista jokaiselle alueelle rekrytoidaan oma aluevastaava.
“Rekrytointi tehdään kilpailuttamalla julkista hankintalakia noudattaen. Mikäli aluevastaavan tehtävä kiinnostaa, ilmoittaudu hakuun Hilmassa. Hilma on julkisten hankintojen palvelu, jossa julkisen sektorin ostajat voivat kilpailuttaa hankintojaan”, Yrittäjäkassan verkostopäällikkö Joakim Horsma toteaa.
Sinusta aluevastaava?
Aluevastaavat työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä omalla alueellaan. Aluevastaavan pääasiallinen työtehtävä on Yrittäjäkassan tunnettuuden lisääminen alueellaan. Aluevastaavana toimiminen ei rajoita muiden tuotteiden ja palveluiden edustamista tai myymistä samanaikaisesti.
“Markkinoinnin tarkoituksena on muodostaa yrittäjälle totuudenmukainen kuva Yrittäjäkassasta, yrittäjän työttömyysturvasta sekä ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta”, Horsma kertoo. “Mikäli kiinnostuit aluevastaan tehtävästä, jätä osallistumishakemus 11.5.2022 mennessä.” Nimenomaiseen osallistumishakemukseen pääset siirtymään alla olevan linkin kautta.
Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 22.4.
test
Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?
Yrittäjäkassa järjestää Teams-koulutuksen yrittäjän työttömyysturvasta perjantaina 22.4. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet.
Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.
Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.
Lämpimästi tervetuloa!
työttömyysturva
Yrittäjän toimeentulo ja turva
test
Kuvassa Mari Laaksonen. ValokuvaajaTerotemedia / Tero Takalo-Eskola
Mari Laaksonen muistelee blogikirjoituksessaan koronan tuomia iloja ja suruja aina retkeilyintoilusta ikäihmisten yksinäisyyteen. Miten syvässä päädyssä pulikoivat yksinyrittäjät pärjäävät ja missä pandemia-aikana liikkuvatnormaalin yrittäjäriskin rajat, Laaksonen pohtii. Erityisesti yrittäjä korostaa exit-suunnitelman laatimisen merkitystä tulevien kriisien varalle.
Kiinasta kuului kummia
Kiinan Wuhanista kuului kummia jo vuoden 2019 lopulla: tappava virus jylläsi kaupungissa täydellä voimalla. Euroopassa koimme tämän hyvin kaukaiseksi asiaksi. Mutta eipä aikaakaan, kun virus saavutti Suomen, ja ensimmäinen tartuntatapaus uutisoitiin kesken turistikauden Suomen Lapissa.
17. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus julisti voimaan valmiuslain. Edellisenä päivänä oli päätetty sulkea koulut. Suomi ja koko maailma olivat muuttuneet yhdessä yössä. Kansalaisten arki muuttui äkkiä täysin kotikeskeiseksi, kun laaja etätyösuositus siirsi noin puolet työtätekevästä väestöstä ja lähes kaikki opiskelijat etätöihin ja -opiskeluun.
Suomi sulki ovensa ja jopa Uudenmaan rajalle viriteltiin rajavyöhykettä. Suuri osa vapaa-ajan palveluista, kaupoista, ravintoloista, liikkeistä ja hotelleista suljettiin. Isoja festivaaleja peruttiin, ja urheilukilpailut esitettiin tyhjille katsomoille. Kevään 2020 sulkulistan jatkoksi pääsi myös päiväkodit, koulut sekä harrastukset.
Nämä muutokset aiheuttivat useille suomalaisille myös ongelmia, vaikka moni toivottikin aluksi vaihtelun tervetulleeksi. Pienessä hetkessä ei ollut kiire enää mihinkään. Kadut olivat autioita eikä työmatkaruuhkasta ollut tietoakaan. Kokoukset hoituivat mökkilaiturilta tai kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa.
Työnteko zoomaillen ja Teams-välitteisesti tuntui aluksi uudelta ja innostavalta. Perheillä oli enemmän aikaa yhdessäoloon. Arjesta tuli kiireetöntä ja yksinkertaista.
Ruokarallia hoidettiin Woltin polkemana ja Finnair järjesti virtuaalista matkailua pahimpaan kaukokaipuuseen. Kauppojen ruokahyllyille ilmestyi jopa Finnairin business-luokan aterioita. Myös kotimaan matkailu sai uudenlaista tuulta purjeisiinsa, kun ihmiset suuntasivat sankoin joukoin vuokratuilla matkailuautoilla nauttimaan Lapin luonnosta.
Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoimisesta ja retkeilystä. Siinä missä kivijalkaliikkeiden ovipumput hyytyivät asiakaskadosta, verkkokauppa puolestaan rullasi täydellä volyymilla. Myös auto- ja asuntokauppa vilkastui, ja keväällä 2021 mökkibuumi suorastaan räjähti käsiin. Loppukesästä menivät kaupaksi jo vanhat venevajatkin.
.
Uupumusta ja uusia nousuja
Kun sosiaalinen eristyneisyys oli jatkunut tarpeeksi pitkään, moni alkoi kyllästyä ja uupua tilanteeseen. Yksinäisistä ikäihmisistä tuli omien kotiensa vankeja ja jopa muistotilaisuuksia järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä. Koronavuoden aikana yksinäisyyden tunteet lisääntyivät koko väestön keskuudessa. Juuri tästä syystä työpaikan rooli sosiaalisena yhteisönä on jälleen alkanut tulla tärkeämmäksi.
Syksyä 2021 kohden ravintolat ja tapahtumajärjestäjät kertoivat kalenteriensa alkaneen täyttyä nopeasti. Oli selvää, että ihmiset halusivat jälleen tavata toisiaan: vaihtaa ajatuksia, tehdä työtä ja olla läsnä – mutta myös laulaa, juoda ja tanssia.
Halu matkailla ulkomaille näkyi myös suurena kysynnän piikkinä. Tosin sosiaalista mediaa ei päivitelty samoin kuin vanhaan hyvään aikaan, sillä aurinko- ja rantakuvat olisivat voineet herättää kansassa paheksuntaa.
.
Yrittäjyys kriisin keskellä
Nämä kaksi pandemiavuotta ovat muovanneet ihmisten rutiineja ja tottumuksia. Arvot ja asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin. Moni yksinyrittäjä heitettiin kerralla syvään päätyyn kyselemättä uimataidon perään. Kriisin keskellä voidaan tietysti ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole.
Muuttuneen arjen ja kriisin keskellä yrittäjä joutuukin elämään melkoisissa paineissa. Mikäli yritys ei tee tulosta eikä liiketoiminta ole kannattavaa, ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Yrittäjä toimii omalla riskillä, jonka vuoksi panokset ovat suuret. Vastuuta pitää kantaa sekä tuloksesta että työntekijöistä – oli kriisejä tai ei.
Kaksi viimeisintä vuotta ovat opettaneet paljon. On ollut aikaa valmistautua ja rakentaa oman elämän sekä toimeentulon exit-suunnitelmaa. Jokainen meistä tiedostaa, että jossain muhii aina uusi virus. Kun seuraava kriisi lyö aaltona maihin, oletko sinä valmis?
Siksi tärkeimmän kysymyksen esitänkin sinulle, yrittäjä.
Miten sinä olet varautunut ja huolehtinut omasta toimeentulostasi jos, ja kun, seuraava epidemia keikuttaa elinkeinoasi ja liiketoimintaasi? Oman toimeentuloni yritystoimintani päätyttyä minä vakuutan Yrittäjäkassan kautta. Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkopuoliset tekijät voivat johtaa ahdinkoon.
Onneksi on olemassa taho, joka hoitaa minulle ansiosidonnaisen päivärahan pahan päivän varalle. Tuo taho on meidän yrittäjien oma työttömyyskassa. Siellä, yhdessä ja ainoassa Yrittäjäkassassa, me yrittäjät pystymme onneksi vakuuttamaan itsemme.
Mari Laaksonen
yrittäjä
CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen suhtautuu yrittäjyyteen intohimolla. Laaksonen toimii Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajana. Yrittäjä on myös palkittu muun muassa Helsingin nuorena yrittäjänä vuonna 2009.
työttömyysturva
Hallitus esittää parannuksia työttömyysturvaan tammi- ja helmikuun ajalle
test
Hallitus esittää eduskunnalle väliaikaisia muutoksia työttömyysturvalakiin. Muutosten myötä työttömyysturvaa maksettaisiin ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Lisäksi yrittäjille voitaisiin maksaa työmarkkinatukea yritystoiminnan ajalta.
Esityksen mukaan muutokset olisivat voimassa 1.1.-28.2.2022.
Omavastuuaika
Lakimuutoksen mukaan ansiopäivärahan maksaminen alkaisi ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Nykyisin työttömyyden alussa asetetaan viiden päivän omavastuuaika, jolta ei makseta työttömyysturvaa. Jos henkilö on osittain työssä, omavastuuaika kertyy työttömyys- tai lomautuspäiviltä.
Omavastuuaikaa koskevaa muutosta sovellettaisiin silloin, kun omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.-28.2.2022.
On hyvä huomata, että muutos ei koskisi tilanteita, joissa omavastuuaika on alkanut jo joulukuussa tai aiemmin, vaikka osa omavastuuajasta ajoittuisi tammi- tai helmikuulle. Vastaavasti omavastuuajalta voitaisiin maksaa työttömyysturva myös maalikuussa tai tämän jälkeen, kunhan ensimmäinen omavastuupäivä on ollut helmikuun aikana.
Yrittäjien työmarkkinatuki
Lakimuutoksen mukaan yrittäjä voisi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1 104 euroa kuukaudessa.
Etuus voidaan maksaa jälkikäteen
Hallituksen esittämät muutokset on tarkoitus saattaa voimaan tammikuun alusta. Muutosten käsittely eduskunnassa on kuitenkin vasta alkamassa. Uuden lain mukaisia päätöksiä voidaan antaa työttömyyskassassa, kun eduskuntakäsittely on päättynyt ja laki on vahvistettu.
Jos henkilön työttömyys alkaa 1.1.2022, on mahdollista, että hän saa ensimmäisen päätöksen ansiopäivärahasta ennen, kuin omavastuuaikaa koskeva lakimuutos on vahvistettu. Ensimmäisen päätöksen yhteydessä ei näin ollen voida maksaa etuutta omavastuuajalta. Näissä tilanteissa työttömyysetuus maksetaan normaalisti voimassaolevan lain mukaan. Puuttuva maksu omavastuuajalta maksetaan, kun lakimuutos on vahvistettu. Työttömyyskassat huolehtivat takautuvasta maksusta automaattisesti ilman erillistä pyyntöä.
Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2022. Esityksen mukaisesti jäsenmaksu on ensi vuonna 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta. Siten Yrittäjäkassan verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan 13,60 euroa kuukaudessa eli 163,23 euroa vuodessa.
Yrittäjäkassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alentamisen mahdollisti sekä laskenut työttömyys että kassan myönteinen talouskehitys. Yrittäjäkassan jäsenistön työttömyys ei korona-aikana kasvanut pahimpien skenaarioiden mukaisesti, ja lisäksi yleinen työttömyys kääntyi selvään laskuun. Tällä hetkellä työttömyys on samalla tasolla kuin vuoden 2019 loppupuolella ennen koronapandemian alkua.
”Myös talousennusteet vuodelle 2022 ovat kohtalaisen hyvät, joten emme odota työttömyyden kääntyvän ainakaan merkittävästi nousuun ensi vuoden aikana”, Jokinen toteaa.
Laskeneen työttömyyden lisäksi Jokinen korostaa kassan talouden olevan vahvalla pohjalla. ”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle”, Jokinen kertoo.
”Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksun mahdollisimman vakaalla tasolla, ettei jäsenille koidu ainakaan yllättäviä vuotuisia korotuksia”, kassanjohtaja jatkaa.
Jokisen mukaan perusteet jäsenmaksutason laskulle arvioidaan kassassa aina tarkoin harkiten siten, ettei jäsenmaksua jouduta heti seuraavan vuonna nostamaan uudelleen. ”Korona-aika on ollut poikkeuksellinen ja aiheuttanut paljon epävarmuutta, mutta uskomme vakaasti, että hiljalleen palaamme normaalimpaan rytmiin.”
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee
Myös yrittäjän työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen johdosta. Jatkossa yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 13 573,- euroa vuodessa. Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 13 573,- euroa vuodessa.
Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022
Yllä mainitun Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on siis tulevana vuonna 2,1 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euroa ylittävästä osuudesta. Miten oman jäsenmaksunsa suuruuden sitten saa helpoiten selville? Tähän on olemassa yksinkertainen laskukaava.
Esimerkkijäsenen vuosityötulosta, esimerkiksi 20 000 eurosta, vähennetään ensin kyseinen summa 5 800. Jäljelle jää luku 14 200, josta 2,1 prosenttia on lyhyen laskutoimituksen jälkeen 298,20. Tämä 298,20 euroa on siten kyseisen esimerkkijäsenen vuosittaisen jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Työtulo
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu
Päiväraha
Päiväraha
Ansiopäiväraha vs. Kelan peruspäiväraha
€/vuosi
€/kk
€/vuosi
€/päivä
€/kk
€/kk
13 573
13,60
163,23
42,65
916,98
175,23
14000
14,35
172,20
43,39
932,89
191,14
15000
16,10
193,20
45,14
970,51
228,76
16000
17,85
214,20
46,88
1007,92
266,17
17000
19,60
235,20
48,63
1045,55
303,80
18000
21,35
256,20
50,37
1082,96
341,21
19000
23,10
277,20
52,11
1120,37
378,62
20000
24,85
298,20
53,86
1158,00
416,25
21000
26,60
319,20
55,60
1195,40
453,65
22000
28,35
340,20
57,35
1233,03
491,28
23000
30,10
361,20
59,09
1270,44
528,69
24000
31,85
382,20
60,84
1308,06
566,31
25000
33,60
403,20
62,58
1345,47
603,72
26000
35,35
424,20
64,32
1382,88
641,13
27000
37,10
445,20
66,07
1420,51
678,76
28000
38,85
466,20
67,81
1457,92
716,17
29000
40,60
487,20
69,56
1495,54
753,79
30000
42,35
508,20
71,30
1532,95
791,20
32500
46,73
560,70
75,66
1626,69
884,94
35000
51,10
613,20
80,02
1720,43
978,68
40000
59,85
718,20
88,09
1893,94
1152,19
45000
68,60
823,20
91,97
1977,36
1235,61
50000
77,35
928,20
95,85
2060,78
1319,03
55000
86,10
1033,20
99,72
2143,98
1402,23
60000
94,85
1138,20
103,60
2227,40
1485,65
65000
103,60
1243,20
107,47
2310,61
1568,86
70000
112,35
1348,20
111,35
2394,03
1652,28
75000
121,10
1453,20
115,23
2477,45
1735,70
80000
129,85
1558,20
119,10
2560,65
1818,90
85000
138,60
1663,20
122,98
2644,07
1902,32
Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.
työttömyysturva
Työttömyysturva ulkopuolisen silmin
test
Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.
Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.
Työtön yrittäjä?
Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu.
Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.
Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta.
Työtulo ja työssäoloehto
Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.
Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin.
Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?
Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista!
Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.
työttömyysturva
Esa Airaksisesta SYT-kassan puheenjohtaja
test
Kuopiolainen asianajaja Esa Airaksinen on valittu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT-kassa) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Airaksinen valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisessä kassan kokouksessa 30.9.2019.
Airaksinen seuraa tehtävässä Susan Äijälää, joka siirtyi palkkatöihin ja näin ollen luopui SYT:n jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta.Airaksinen hyppää puheenjohtajan puikkoihin muutostilanteessa, sillä toinen Suomessa toimiva yrittäjien työttömyyskassa AYT-kassa sulautuu vuoden alussa SYT-kassaan.
– Sulautumisen myötä SYT-kassan jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen. Kassat muodostavat yhdistyessään vakavaraisen ja kustannustehokkaan työttömyyskassan.Yhdistyminen on meille mahdollisuus uudistaa ja kehittää palveluita molempien kassojen parhaiden käytäntöjen pohjalta. Suurempi kassakoko mahdollistaa myös paremmin varautumisen tulevaisuuden lakimuutoksiin ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen, sanoo Airaksinen.
Esa Airaksinen on toiminut yrittäjänä vuodesta 1998 lähtien ja SYT-kassan hallituksessa hän on vaikuttanut vuodesta 2013 lähtien. Hän on päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan SYT-kassan toiminnan kehittymistä ja jäsenmäärän kasvua.
– Suomalaisten yrittäjien tietoisuus ja halu liittyä ansioturvan piiriin on lisääntynyt selvästi viime vuosien aikana. Esimerkiksi tänä vuonna kassaamme on liittynyt jo yli 3400 yrittäjää. Tästä huolimatta valtaosa yrittäjistä on edelleen vailla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sanoo Airaksinen.
Helsingissä koolla ollut SYT-kassan ylimääräinen kassan kokous valitsi myös uuden varapuheenjohtajan, joksi nousi helsinkiläinen sairaanhoitajayrittäjä Päivi Peltomaa. Kassan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin helsinkiläinen asianajaja Jouni Korhonen. Muina hallituksen jäseninä jatkavat kaarinalainen viestintäalan yrittäjä Juha-Pekka Harju, helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä Ann-Sofi Ilkka sekä vaasalainen energia-alan yrittäjä Christoffer Wiik.
työttömyysturva
Perheyrityksessä työskentelevien työttömyysturvaan muutoksia heinäkuun alussa
test
Perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, ovat 1.7.2019 alkaen työttömyysturvassa palkansaajia. Aiemmin henkilöt on katsottu yrittäjiksi.
Yrittäjän ei-omistavien TyEL-vakuutettujen perheenjäsenten tulisi siirtyä palkansaajakassaan heinäkuun alussa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta. Yrittäjänä täyttyneen työssäoloedellytyksen voi viedä niin kutsutun jälkisuojan perusteella mukanaan palkansaajakassaan, jos liittyy uuteen kassaan kuukauden sisällä siitä, kun on eronnut entisestä kassasta.
Jos työskentely perheyrityksessä alkaa vasta nyt, yrittäjäkassaan ei enää kannata liittyä, ellei tarkoituksena ole hankkia osuutta perheyrityksestä tai siirtyä muutoin yritystoimintaan. Osittain täyttynyttä työssäoloehtoa ei voi viedä mukanaan palkansaajakassaan.
Lakimuutos ei koske sinua, jos omistat yli 0 %:n perheesi yrityksestä. Tällöin olet edelleen työttömyysturvassa yrittäjä. Muutoksen ulkopuolelle jäävät myös henkilöt, jotka työskentelevät perheen omistamassa toiminimessä (ja ovat näin aina yrittäjiä myös eläkejärjestelmässä eli YEL-vakuutettuja).
Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.