Yrittäjäkassan vuoden 2024 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut tietotubettaja, teologian tohtori, tietokirjailija ja yrittäjä Ville Mäkipelto. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraatiin teki vaikutuksen Mäkipellon teot luotettavan tiedon levittämiseksi.   

”Mäkipellon videoiden punaiseksi langaksi on muodostunut taistelu valetiedon leviämistä vastaan. Se on nykypäivänä arvostettava ja ennen kaikkea rohkea teko”, kassanjohtaja perustelee valintaa.

”Lisäksi lupaavan akateemisen uran ja yrittäjyyden yhdistäminen on varmasti vaatinut hyppysellisen uhkarohkeutta.”

Kilpailun voitto oli yrittäjälle iloinen yllätys.

”Ilahduin kovasti, kun sain kuulla voittaneeni. Mielestäni kilpailu tuo hienosti esiin erilaisten yrittäjien rohkeutta. Tämä onkin suuri kunnia”, Mäkipelto kertoo.   

Yrittäjäperheen vesa päätyi akateemiselle polulle

Vuoden 2024 uhkarohkein yrittäjä tulee suvusta, jossa lähes kaikki ovat yrittäjiä.

”Isäni rohkaisemana perustimme serkkuni kanssa ensimmäisen yrityksemme jo 16-vuotiaina. Teimme tuolloin toiminimellä taikuri- ja äänentoistokeikkoja”, yrittäjä muistelee.

Sittemmin Mäkipelto päätyi kuitenkin akateemiselle urapolulle. Ensin hän opiskeli teologiksi, minkä jälkeen hän luki tutkinnon myös psykologiasta. Koska väitöskirjatyö Raamatun tekstien historiasta oli pitkälti yksinäistä puurtamista, kaipasi Mäkipelto sen rinnalle jotain yhteisöllisempää. Yrittäjä päätyikin perustamaan tiedeviestintään keskittyvän Youtube-kanavan.

Ensimmäiset neljä vuotta Mäkipelto pyöritti kanavaa harrastusmielessä, mutta katsojamäärien ja mainostulojen kasvaessa hän perusti sivutoimisen yrityksen vuonna 2019. Kanavan kasvettua entisestään Mäkipelto heittäytyi lopulta täysipäiväiseksi yrittäjäksi lokakuussa 2022, eikä ole sittemmin katunut valintaansa.

Tietovideoita ja tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Suurin osa yrittäjän työpäivistä kuluu tietovideoiden tuottamiseen. Videoilla yrittäjä kertoo muun muassa salaliitoista, muinaisen maailman ihmeistä ja urbaanilegendoista. Videoiden kuvaamista edeltää perusteellinen tutkimustyö ja luotettavien tieteellisten tai journalististen lähteiden läpikäynti.

Youtubessa Mäkipellon videoita seuraa yli satatuhatpäinen joukko, ja yrittäjän suosituimmalla, Suomen suojelluimmista ihmisistä kertovalla videolla, onkin jo runsaat 500 000 katselukertaa. Vaikka videoita katsovat kaikenikäiset, on niiden suurin katsojakunta nuoret aikuiset.

Videoiden lisäksi Mäkipelto on julkaissut kaksi tietokirjaa, ja kolmas on paraikaa tekeillä. Yrittäjä saikin kesäkuussa Raamatun tekstien historiaa ravistelevasta teoksestaan tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Lisäksi Mäkipelto tekee sosiaalisen median yhteistöitä, käy puhujakeikoilla ja toimii videovaikuttajien yhdistyksen puheenjohtajana.

Videoilla lisää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Yrittäjän mukaan hänen videoidensa tärkein tehtävä on saada katsoja havahtumaan siihen, että jokaisen oman mielipiteen lisäksi on olemassa muitakin näkökantoja. Mäkipelto toteaakin, että kaikkien tulisi joskus haastaa omaa ajatteluaan.

”Pidän esimerkiksi psykologiaan, mielenterveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja merkityksellisenä. Haluan, että toiminnallani olisi positiivista yhteiskunnallista vaikutusta”, yrittäjä valottaa ja jatkaa: ”Näiden tiedevideoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ”käännyttää” ketään ajattelemaan toisin.”

Yrittäjyydestä ihmisillä on Mäkipellon mukaan melko mustavalkoinen kuva.

”Yrittäjyys ei aina vaadi hirveää riskinottamista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys on oiva tapa aloittaa. Jos homma ei onnistukaan, toiminnan voi aina lopettaa.”

Myös Mäkipelto itse suhtautui yrittäjyyteen ensin kapeakatseisesti.

”Minulla meni pitkään myöntää, että tubettaminen on oikea elinkeinon ja yrittäjyyden muoto”, yrittäjä toteaa. Sittemmin nämä luulot ovat osoittautuneet vääriksi.  

---

Uhkarohkein yrittäjä -kisa järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa, ja siihen tuli ilmiantoja lähes 200. Voittajan valitsi yrittäjistä ja Yrittäjäkassan henkilökunnasta koostuva valintaraati.

Uhkarohkein yrittäjä 2024 – Ville Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2023 – Anu Mäkinen

Uhkarohkein yrittäjä 2022 – Aarni Pahajoki

Uhkarohkein yrittäjä 2021 – Laura Salonen

Uhkarohkein yrittäjä 2020 – Jarno Ankerman

Uhkarohkein yrittäjä 2019 – Jenni Parpala

Uhkarohkein yrittäjä 2018 – Tomi Mäkipelto

Uhkarohkein yrittäjä 2017 – Jutta Larm

Uhkarohkein yrittäjä 2016 – Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila

Teksti ja 1. kuva: Katariina Bergström

Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

---

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Vuoden 2023 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun toinen kunniamaininta myönnettiin vaateyritys Ommellisen perustajalle, Liisa Häklille. Ommellinen tunnetaan ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan ja värikkäistä kuoseistaan. Yrityksen suurin arvo on kuitenkin kotimaisuus: tuotteet ommellaan Kinkomaalla Jyväskylän kupeessa.

Ompeluharrastus vei koko käden

Vuonna 2012 Liisa Häkli hullaantui ompeluharrastuksesta, ja ryhtyi tekemään värikkäitä vaatteita itselleen ja lapsilleen. Koska Häkli postasi vaatteista kuvia blogiinsa, kyselivät niiden perään pian muutkin. Lopulta suuren kysynnän vuoksi Häkli päätyi perustamaan oman yrityksen.

Ommellisen perustamisen kunniaksi yrittäjä järjesti kotikutsut, joissa hän esitteli ensisijaisesti lasten vaatteita, mutta myös muutamia naisten vaatteita.

”Kaikki kotikutsujen vieraat juoksivat lastenvaatteiden ohi tutkimaan naisten vaatteita”, Häkli muistelee. ”Ne juoksuaskeleet määrittivät Ommellisen suunnan: keskitymme ensisijaisesti tekemään laadukkaita naisten vaatteita.”

Erityisopettajasta täysipäiväiseksi yrittäjäksi

Kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Häkli luopui erityisopettajan virastaan. Virka oli tuonut turvaa yrittäjyyden alkutaipaleelle, mutta liiketoiminnan kasvettua Häkli päätti ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Aikaisemmin Ommellisen kehtona toiminut kotiullakko vaihtui samalla isompiin yritystiloihin.

Häklin mukaan yrittäjyyden alkuvuosiin mahtui paljon tärkeitä käännekohtia. Näistä yksi oli kangasliiketoimintayrityksen osto vuonna 2016. Muita isoja virstanpylväitä olivat ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen sekä Häklin aviomiehen hyppääminen mukaan yritystoimintaan.

Tätä nykyä Ommellinen työllistää 15 työntekijää. Vaikka vuosien saatossa Ommellisen toiminta onkin kasvanut vauhdikkaasti, yrityksen ydin on pysynyt samana: laadukkaat vaatteet tuotetaan käsityönä lähellä asiakasta.

Näkyväksi Ommellisen kuoseilla

Ommellisen kuosit tunnistaa suurista kuvioistaan ja leikkisästä värien käytöstään. Verkkosivuillaan Ommellinen kertookin tekevänsä asiakkaansa näkyväksi. Yritys panostaa myös vaatteiden huolelliseen ompeluun ja siten tuotteiden laatuun.  

Ommellisen suurin arvo syntyy kuitenkin sen kotimaisuudesta. Koko bisnes pyörii ketterästi yhden katon alla Muuramessa. Kankaat tuodaan Ommellisen tehtaalle, josta ne siirtyvät muutaman metrin matkan ompelijoiden työpöydille. Työpöydiltä valmiit vaatteet siirtyvät edelleen verkkokaupan varastokaappeihin, josta ne lähetetään asiakkaalle.

Varsinaisen ompelimon ja tehdasmyymälän lisäksi Ommellisen rakennuksesta löytyy isot ja viihtyisät henkilökunnan taukotilat. Häkli kertookin henkilökunnan hyvinvoinnin olevan yksi yrityksen kivijaloista. Talossa vallitsevan hyvän hengen aistivat myös asiakkaat.

”Koska kyseessä on perheyritys, myös työntekijöistä kasvaa väistämättä osa isoa Ommellisen perhettä”, yrittäjä tuumaa ja jatkaa:

”Työskentelin itse ennen yrityksen perustamista melko hierarkkisessa työyhteisössä. Meillä täällä Ommellisessa ei sen sijaan viljellä titteleitä, vaan kaikki työntekijät ovat samanarvoisia”, yrittäjä kertoo.

Yrittäjän vapaus on näennäistä

Liisa Häkli ei koe koskaan pitäneensä itseään erityisen rohkeana yrittäjänä.

”Varasuunnitelmani on hyvä koulutus – sitä kun ei kukaan voi viedä pois. Toki mitä isommaksi bisnes ja sen myötä riskit kasvavat, sitä rohkeammaksi tässä tulee.”

Häklin mukaan usein kuulee puhuttavan, kuinka yrittäjällä on vapaus valita. Ommellisen perustaja toteaa sen olevan osittain totta, osittain ei.

”Voin näennäisesti valita, menenkö maanantaina töihin, mutta en tietenkään oikeasti voi jättää töitäni tekemättä”, yrittäjä nauraa.

Vaikka yrittäjyys onkin aika ajoin raskasta, Häkli kertoo kuitenkin nauttivansa työstään. Yrittäjää, saati taitavaa ompelijaa Häklistä ei kuitenkaan pitänyt tulla. Yliopistossa käsitöitä vieroksunut Häkli onnistuikin uravalinnallaan yllättämään myös entiset opiskelutoverinsa.

”Ehkä yrittäjätarinani on opetus siitä, että kaiken voi oppia”, Häkli summaa.

---

Teksti ja kuvat: Katariina Bergström

Vuoden 2023 uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta Salon teollisuusalueelle menestyksekkään ravintolan perustaneelle Jari-Jukka Kallungille. JJ’s BBQ -ravintola tunnetaan ennen kaikkea itse hitsatusta savustimesta ja maukkaista barbecue-ruoistaan. Yrittäjälle itselleen barbecue on enemmän kuin ruuanlaittoa: se on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ajanviettoa ystävien kanssa.

Intohimo savustukseen sytytti kipinän yrittäjyyteen

Kemijärveltä kotoisin oleva Kallunki työskenteli 2000-luvun alussa kokkina Pyhätunturilla. Kun Lapin känkkyräkoivut alkoivat kyllästyttää, muutti yrittäjä työn perässä Saloon Nokialle töihin. Vuoden tehdasrupeaman jälkeen Kallunki siirtyi metallialalle, ja kartutti kokemusta muun muassa hitsaajana. 

Nähtyään Youtubessa ruokaohjelmia, joissa savustettiin lihaa, heräsi yrittäjällä ajatus oman savustimen tekemisestä. Kallunki päätyi perustamaan iltapuhteena hitsatulle savustimelleen omat sometilit, ja pian joku jo halusi ostaa itselleen samanlaisen.

Tästä syttyi yrittäjän innostus itse savustetun ruuan myymiseen. Kallunki ryhtyi kiertämään ahkerasti festareita ja toritapahtumia oman peräkärrysavustimensa kanssa. Koska kysyntää riitti, yrittäjä irtisanoutui päivätyöstään, kierteli tapahtumissa ja lopulta perusti pysyvän ravintolan Salon teollisuusalueelle vaimonsa kanssa.

”Ajattelin, että jos homma ei lähde rokkaamaan, toimii vanhan IT-firman henkilöstöruokala hyvin vaikka keskuskeittiönä”, yrittäjä muistelee.

Suomen parasta burgeria

Huoli toiminnan menestymisestä osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä asiakkaita riitti alusta saakka. Vaikka yrittäjälle olikin ehtinyt muodostua uskollinen asiakaskunta, vaati alkutaival täysipäiväisenä yrittäjänä silti veronsa.

”Ensimmäisinä vuosina yövyin asuntovaunussa ravintolalla, jotta pääsin öisin käsittelemään lihoja ja lisäämään savustimeen puita. Tämän jälkeen nukuin muutaman tunnin, ja sitten jo paiskinkin hommia ravintolan puolella”, Kallunki naurahtaa.

Sittemmin JJ’s BBQ:n toiminta on vakiintunut, ja tätä nykyä yrittäjä työllistääkin kahdeksan vakituista työntekijää. Kallunki on saanut myös runsaasti tunnustusta uutterasta työstään. JJ’s BBQ äänestettiin vuonna 2022 Suomen parhaaksi hampurilaisravintolaksi ja vuonna 2021 Suomen parhaaksi lounasravintolaksi. Kunnioitettavan rimpsun jatkoksi asettuu vuoden 2023 kunniamaininta Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa.

”Yrittäjyyden alussa sitä enemmän mietti, että pärjääkö tällä. Ajattelin kuitenkin, että pääsen aina tarvittaessa takaisin muihin hommiin ja päätin ottaa riskin”, Kallunki selittää. ”Nyt sen huomaa, että kova työ on tuottanut tulosta.”

Verkkokaupalla koronakriisin yli

Kallungin mukaan yrittäjän arki on monipuolista.

”Pyrin olemaan ravintolalla mahdollisimman paljon, vaikka aikaa kuuluu myös myyntivaunulla tehtäviin keikkoihin. Lisäksi päivät koostuvat somen tekemisestä ja ei-niin-mukavista paperitöistä”, Kallunki valottaa.

Kivijalkaravintolan lisäksi toimintaa on laajennettu myös verkkokauppaan, josta barbecuen ystävät saavat tilattua lihoja ja lisukkeita. Alun perin verkkokauppa oli keino vauhdittaa myyntiä koronakriisin ja ravintolarajoitusten aikaan. Juuri verkkokaupan ansiosta yritys selvisi kriittisimmän koronavaiheen yli.

Erityisen tunnettu JJ’s BBQ on kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Eri somekanavien kautta seuraajia on kertynyt jo yli 160 000. Osittain somen ansiosta ravintolalla riittää kävijöitä myös Suomen ulkopuolelta. 

”Barbecue on yhteisöllisyyttä”

Tulevaisuudessa Kallunki haluaa kasvattaa JJ’s BBQ:n tunnettuutta entisestään. Inspiraatiota työhön ja ruuanlaittoon yrittäjä on etsinyt somen lisäksi Yhdysvaltoja kiertämällä.

”Ensimmäisen kerran matkustin jenkkeihin 2017 tutustuakseni siellä toimivien barbecue-ravintoloiden filosofiaan”, yrittäjä kertoo. ”Ravintoloitsijat ottivat minut avosylin vastaan, kun kerroin haluavani oppia lisää ruuanlaitosta ja savustamisesta. Sain noilta reissuilta korvaamatonta oppia ja elinikäisiä ystäviä.”

Yrittäjä kertoo haluavansa tarjota asiakkailleen vain parasta. Tämän vuoksi lihoja savustetaan ravintolan takapihalla komeilevissa savustuspöntöissä pitkään ja hartaasti. Kuka tahansa ravintolassa vieraileva pääsee siis halutessaan seuraamaan ruuan valmistusta.

”Juuri Texasissa opin, että BBQ ei ole pelkästään ruuanlaittoa vaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Se on sitä, että vietetään aikaa ystävien kanssa, ja tehdään ruokaa pitkään ja antaumuksella”, yrittäjä summaa.

---

Ensimmäinen kuva: Jari-Jukka Kallunki

Teksti: Katariina Bergström

Oletko valmis? Suomen uhkarohkein yrittäjä -kilpailu on jälleen käynnissä!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo kahdeksatta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet ennakkoluulottoman yrittäjän ja tubettajan, Roni Bäckin. Ronilla on ollut rohkeutta toteuttaa omaa juttuaan, eikä hän ole pysähtynyt kuuntelemaan epäilijöiden mielipiteitä. Siksi hän onkin loistava kampanjakasvo kisalle”, iloitsee kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Kampanjan kautta pääsin tuomaan esille missiotani siitä, että tubettaminen ja somen tekeminen ovat oikeaa työtä ja yritystoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin työ”, Bäck valottaa.

”Lisäksi teki hyvää pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mikä on itselle merkityksellistä ja miten yrittäjyys on muovannut minua ihmisenä. Oli todella virkistävää päästä käsittelemään näitä teemoja videolla”, tubettaja-yrittäjä summaa. Tästä pääset katsomaan Ronin kampanjavideon.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 4.6.2023 saakka ja voittaja julkaistaan Suomi Areenassa 29-30.6. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

 ”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti”

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

Työmatka taittuu meloen

Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.   

Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.

---

Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

”Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.

---

Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.

Tutustu tästä Saran uniikkiin yrittäjämatkaan!

Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

VANHASTA UUTTA

Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? ”Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii”, Kansanen pähkäilee. ”On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun.”

Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. ”Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä.”

Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

VASTUULLISUUDEN HINTA

Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. ”Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys”, tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen.”

Moona Kansanen

Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

”VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI”

Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. ”Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjäkassa etsii nyt jo kuudetta kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Tämän vuoden kampanjan kasvo valittiin tietoisesti kulttuurin alalta.  Maailman tämän hetkisten parhaiden kitaristien listalla kakkoseksi rankatun Erja Lyytisen oma yrittäjätaival on jo pitkä. Parikymppisestä lähtien muusikkona elantonsa tienannut artisti perusti osakeyhtiön vuonna 2007 helpottamaan käytännön asioita saksalaisen levy-yhtiön ja muiden kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa

”Lähdin innolla mukaan, kun Yrittäjäkassan luova bränditoimisto otti minuun yhteyttä tämmöisestä upeasta mahdollisuudesta. Alkuvaiheessa kaikille osapuolille oli myös selvää, että kampanjaan halutaan musiikkia taustalle. Tuumasta toimeen, kuten yrittäjät tekevät, ja sävelsin tätä kampanjaa varten uniikin teoksen ja työllistin bändini näin vaikeina aikoina” kertoo Lyytinen.

Kappale – Flying High – soi Erjan yrittäjä-tarinan taustalla kampanja videossa. Tämän instrumentaali kappale on kuunneltavissa nyt kokonaisuudessaan täältä: