Yrittäjäkassa etsii nyt jo yhdeksättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Haussa on jälleen kerran idearikas ja lannistumaton puurtaja, jolla on visio juuri siitä omasta jutusta.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet koko kansalle tutun yrittäjän, Jaajo Linnonmaan. Jaajon polveilevaan yrittäjämatkaan on mahtunut paljon onnistumisia, mutta myös muutama epäonnistuminen. Siksi hän onkin erinomainen esimerkki yrittäjille ja loistava kasvo tämän vuoden kampanjalle”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

Linnonmaan itsensä mukaan parasta yrittäjyydessä on nimenomaan sen suoma vapaus.

”Toki kaikki ideat eivät aina toimi, ja tulee konkursseja”, yrittäjä tuumaa. ”Mutta jos olisin konkursseista lannistunut, olisi onnistuneetkin projektit jääneet toteuttamatta.”

“Tietysti yrittäminen on välillä myös vaikeaa. Toisinaan se voi vaatia jopa vähän hulluutta. Juuri sen vuoksi jokainen uhkarohkea yrittäjä ansaitsee tulla palkituksi”, Linnonmaa summaa.

Tutustu Jaajon yrittäjätarinaan paremmin täältä.

Nyt on sinun vuorosi! Tiedätkö Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi täällä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjän. Kilpailu on käynnissä 31.5.2024 saakka, ja voittaja julkistetaan perjantaina 28.6.2024.

Arvomme ilmiantaneiden kesken viisi kappaletta 50 euron arvoisia K-ryhmän lahjakortteja.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys oli menneenä vuonna odotettua alhaisempaa. Jäsenten työttömyysaste pysyi tasaisesti noin 2,3 prosentissa koko vuoden. Vuonna 2022 vastaava luku oli 2,5 prosenttia. Korkeimmillaan vuoden 2023 työttömyysaste oli syys-marraskuussa 2,4 prosenttia ja matalimmillaan tammikuussa 2 prosenttia. 

– Yrittäjien työttömyyden lasku on jokseenkin yllättävää, kun ottaa huomioon uutiset taantumasta ja konkurssien määrän kasvusta, kommentoi Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.  

Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.  

– Yrittäjillä on korkea sietokyky. He tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi, Jokinen pohtii. 

– Maksoimme etuuksia lopulta 1287 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1451 ja sitä edellisenä 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 573 ja joulukuussa 620 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 10,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2022 vastaava luku oli 12,4 miljoonaa euroa. 

Jäsenmaksu aleni

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laski tuntuvasti vuoden alussa. Alimmillaan jäsenmaksu on tänä vuonna noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laski 14,50 eurosta 9,10 euroon. 

Jäsenmaksun laskemisen mahdollistaa Jokisen mukaan kassan vakavaraisuus ja hyvä taloustilanne. 

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta

Vieraskynä

Rakennusala on aina ollut dynaaminen ja muuttuva toimiala. Vuosikymmenten ajan se on mukautunut erilaisiin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin. Viime vuosina yrittäjyyden murros ja työmuotojen modernisoituminen ovat kuitenkin tuoneet rakennusalalle uudenlaisia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. 

Yrittäjyyden rooli on muuttunut

Kun aiemmin yrittäjyys nähtiin usein raskaana ja riskialttiina, nykyään yhä useampi rakennusalan ammattilainen valitsee yrittäjyyden. Tämä on suoraa seurausta kilpailun kasvamisesta sekä yrittäjyyden muotojen lisääntymisestä, yrittäjyyden arvostuksen kasvusta, mahdollisuuksista, vapaudesta, ja taloudellisista kannusteista. Etenkin osuuskuntayrittäminen on vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen nostanut päätään hyvin nykyajan velvoitteisiin soveltuvana, yksilölle matalariskisenä ja edullisena yhtiömuotona. 

Osuuskuntayrittäjyydessä arvostetaan erityisesti byrokraattisten vastuiden keveyttä keskitetyn taloushallinnon ansiosta, sekä osuuskunnan joukon tuomaa osaamista, avustusta ja turvaa. Osuuskuntayrittäjänä myös yrityksen perustamisen ja lopettamisen ongelmat on poistettu, kun yrittäjä voi liittyä ja poistua osuusmaksua vastaan vapaasti. 

Työmuotojen modernisoituminen

Samalla kun yrittäjyys on yleistynyt, myös muut työmuodot rakennusalalla ovat modernisoituneet. Perinteisten työsopimusten rinnalle on tullut monenlaisia joustavia työmuotoja, kuten projektiluontoista työtä, kevytyrittäjyyttä, freelancer-toimintaa ja vuokratyötä. Tämä heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja yksilöllisyys korostuu. 

Kannustettava kehityksen suunta on kuitenkin kompastellut rakennusalalla alan erityisluonteesta johtuen – vaihtoehtoisten työmuotojen tarjoajat eivät useinkaan osaa vakuuttaa rakennusalan toimijoita riittävän kattavasti, ja yhteiskunnallisten velvoitteiden seuranta saattaa olla heikkoa. Tämä on johtanut esimerkiksi kevytyrittäjien täyssulkuun työmailta, joka osaltaan on tukenut aidon yrittäjyyden suosion kasvua. 

Rakennusalan yrittäjyyden haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka työmuotojen modernisoituminen ja yrittäjyyden murros tuovat mukanaan monia mahdollisuuksia, ne tuovat myös haasteita. Yrittäjän vastuiden määrä on vain lisääntynyt vuosien varrella. Rakennusalan monimutkainen lainsäädäntö asettaa omia ongelmiaan aloittavalle yrittäjälle, ja vakuuttaminenkin on normaalia monimutkaisempaa. Virheet voivat olla todella kalliita, ja riitaprosessit pitkiä. 

On kuitenkin olemassa yrityksiä, jotka auttavat yrittäjiä edellä mainituissa asioissa. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu osuuskuntamalli tarjoaa kaikki edellä mainitut hallinnolliset toimet osana osuuskunnan palveluita. Myös yhteisyrittäminen voi olla varteenotettava vaihtoehto. Vaatimuksia ei siis kannata säikähtää – tärkeää on vain etsiä oikea tapa yrittää sekä oikeat yhteistyökumppanit ympärille. Suhdanteiden kääntyessä taas nousuun yrittäjien kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti patoutuneen kysynnän purkautuessa. Nyt on se aika, jolloin tulevaisuuden ratkaisut tehdään. 

Asiantuntijat: Anette Fersel, Eurowork & Tia Kiiskinen, Eurowork

Yrittäjäkassan asiakaspalvelu on kiinni 22.12.2023-1.1.2024. Palvelemme sinua kaikissa palvelukanavissamme jälleen 2.1.2024. klo 9.00 alkaen. Joulun ja uuden vuoden aikana voit ottaa yhteyttä kassaan sähköpostitse neuvonta@yrittajakassa.fi. Jos olet kassan jäsen, lähetä viestisi eAsioinnista.

Vastaamme joulun ja uuden vuoden aikana saapuneisiin viesteihin 2.1.2024 alkaen niiden saapumisjärjestyksessä. Yrittäjäkassa toivottaa sinulle rauhallista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta. 

Päivärahaa jouluksi

Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 22.12.2023. Jos lähetät meille ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa keskiviikkona 20.12.2023, päivärahasi saattaa ehtiä maksuun vielä ennen joulua. 

Emme valitettavasti voi kuitenkaan taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista. 

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee huomattavasti vuonna 2024. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laskee 14,50 eurosta 9,10 euroon.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2023 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,4 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan työmarkkinoilla. 

”Budjetoimme etuusmenoihin enemmän, kuin mitä niihin on kulunut. Näin kassalle on jäänyt ylijäämää”, Jokinen selittää. ”Emme myöskään odota, että työttömyys nousisi ensi vuonna dramaattisesti. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus laskea jäsenmaksuamme.” 

Kassan jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 14 803 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on 109 €/v eli noin 9,10 €/kk.  

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 803 euroa vuodessa. 

Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

Jäitkö hiljattain työttömäksi? Yrittäjäkassan asiantuntijat listaavat kolme yleisintä päivärahan hakemiseen liittyvää sudenkuoppaa, ja ohjeet niiden välttämiseen.  

Ensimmäinen sudenkuoppa

Unohdat ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Miten välttää tämä kuoppa? Toimi nopeasti jäädessäsi työttömäksi, ja ilmoittaudu TE-palveluun työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

Toinen sudenkuoppa

Olet lopettanut yrityksesi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan, mutta TE-toimisto katsoo sinun olevan yhä päätoiminen yrittäjä. Mistä tämä voi johtua? Jos olet ollut yrittäjänä osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä, sinulla on saattanut jäädä Verohallinnon rekistereitä auki. Tämän vuoksi TE-toimisto tulkitsee sinut päätoimiseksi yrittäjäksi.

Miten välttää tämä kuoppa? Kun yrityksesi tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättänyt, irtisano eläkevakuutuksesi ja poista yrityksesi Verohallinnon ennakonperintä-, työnantaja- ja ALV-rekistereistä. Yrityksesi saa jäädä Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisteriin. Jos olet yksityinen elinkeinoharjoittaja, voit jättää yrityksesi verottajan rekistereihin, mutta YEL-vakuutuksesi tulee olla päättynyt.

Kolmas sudenkuoppa

Et ole kerryttänyt jäsenyysaikanasi riittävää työssäoloehtoa.

Miten välttää tämä kuoppa? Liity kassan jäseneksi riittävän ajoissa. Saadaksesi ansiopäivärahaa työssäoloehtosi tulee olla voimassa ja sinun tulee olla ollut kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta edellisen 48 kuukauden aikana. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyysajalta.

+1 sudenkuoppa

Unohdat hakea päivärahaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Toisin sanoen muista hakea päivärahaa ajoissa, mieluiten neljän viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta.

Työttömyysturvaan on kaavailtu lakimuutoksia, joista osa koskettaa myös yrittäjiä. Alla on tiedot niistä muutoksista, jotka koskettavat juuri yrittäjän ansioturvaa ja joista on julkaistu hallituksen esityksen luonnos. Nämä tiedot lakimuutoksista ovat kuitenkin alustavia ja ne voivat vielä muuttua.

Pyrimme edelleen vaikuttamaan siihen, etteivät lakimuutokset koskettaisi yrittäjän ansioturvaa. Kun lakimuutosten sisältö ja voimaantulo tarkentuu, tiedotamme asiasta lisää.

Muutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2024.

Muutokset, joita astuvat voimaan 1.4.2024.

Tämän lisäksi hallitus suunnittelee ansioturvan tason porrastusta. Porrastus koskisi myös yrittäjän ansioturvaa. Tästä ei kuitenkaan ole vielä julkaistu hallituksen esityksen luonnosta, mutta alustavan tiedon mukaan porrastus astuisi voimaan 1.9.2024. Viestimme lisää, kun muutosten toimeentulo vahvistuu.

Lisätietoa lakimuutoksista saat TYJ:n Tulevat lakimuutokset -sivuilta.

Yrittäjäkassa on luopumassa paperisista maksuilmoituksista ja siirtymässä kokonaan tietoturvallisempiin sähköisiin ilmoituksiin. Luovu siis turhasta paperipostista, ja vastaanota maksuilmoituksesi jatkossa näppärästi tekstiviestillä. Maksuilmoitus näkyy myös aina oman eAsiointisi Tilannetiedot-sivulla kohdassa Maksuilmoitukset ja päätökset.

Saat aktivoitua sähköiset maksuilmoitukset valitsemalla eAsioinnin etusivun Asetukset-painikkeen takaa maksuilmoituksen toimitustavaksi joko vaihtoehdon eAsiointiin tai eAsiointiin ja tekstiviestillä. Muista tallentaa valintasi.

Tarkistathan myös eAsioinnin Omat tiedot -sivulta, että matkapuhelinnumerosi on ajan tasalla. Näin tekstiviestimme tavoittavat sinut varmasti.