Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen työllisistä noin 353 600 (13,5 %) oli pää- ja sivutoimisia yrittäjiä. Tähän joukkoon mahtuu tuhansia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, maatalousyrittäjiä tai yrityksen osaomistajia, jotka voisivat kuulua yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan. Kuitenkin vain harva yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta Yrittäjäkassassa.

Miksi näin on? Kyse on suurimmaksi osaksi tiedonpuutteesta, valottaa Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

− Suomessa elää suhteellisen sitkeä uskomus siitä, ettei ansioturva koskisi yrittäjiä. Esimerkiksi Yrittäjäkassan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 42 prosenttia yrittäjistä ei tiennyt, että yrittäjä on oikeutettu ansioturvaan, Jokinen kertoo.  

− Ero varsinkin palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen välillä on suuri: palkansaajista 85 % kuuluu johonkin palkansaajakassaan, mutta yrittäjien kohdalla vastaava luku on meidän arviomme mukaan noin 10 %. 

Yrittäjäkassan rahoituspohja eroaa palkansaajakassoista

Osaltaan tätä eroavaisuutta saattaa selittää Yrittäjäkassan palkansaajakassoja korkeammat jäsenmaksut, mikä taas johtuu kassojen erilaisesta rahoituspohjasta. Suomessa ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansio-osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. 

− Tästä syystä Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat hieman kalliimpia: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla, Jokinen selittää.  

− Olemme kuitenkin laskeneet tänä vuonna jäsenmaksuamme tuntuvasti, ja se on alimmillaan 9,10 € kuukaudessa. Alkuvuodesta kassaan onkin liittynyt jo yli 850 uutta jäsentä.  

Monet vakuuttaneet itsensä väärässä kassassa

Toisena huolenaiheena on väärinvakuuttaminen.  

− Useat yrittäjät kuuluvat väärään kassaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi yrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista, Jokinen kertoo.  

− Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että Yrittäjäkassa vakuuttaa yrittäjät ja palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat. Osa yrittäjistä ei kuitenkaan välttämättä tunnista itseään yrittäjiksi, vaikka heidät työttömyysturvassa katsottaisiinkin yrittäjiksi.   

“Usein väärään kassaan kuuluminen käy ilmi liian myöhään.”

Jokisen mukaan valitettavan usein väärään kassaan kuuluminen tulee ilmi vasta silloin, kun henkilö jää työttömäksi. Tällöin esimerkiksi yrittäjä saattaa hakea palkansaajakassasta päivärahaa, ja pettyy, kun saakin kielteisen päätöksen. 

Kassa tarjoaa tulevaisuuden turvaa

Yrittäjäkassan teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi myös se, kuinka yrittäjät toivovat lisää tietoa kassan toiminnasta. Tähän tarpeeseen vastatakseen kassa on pyrkinyt kehittämään muun muassa viestintäänsä. Tänä vuonna ansioturvan ulkopuolella olevia yrittäjiä tavoitellaankin perinteisen viestinnän lisäksi esimerkiksi televisiossa ja radiossa pyörivillä mainoskampanjoilla. 

− Lanseerasimme nyt helmikuun lopussa ison markkinointikampanjan, minkä toivomme lisäävän Yrittäjäkassan tunnettuutta erityisesti yrittäjien keskuudessa.  

Yrittäjäkassan markkinointiin voi törmätä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa.  

− Toivottavasti vastaisuudessa yhä useampi yrittäjä haluaisi turvata tulevaisuutensa etukäteen, Jokinen summaa.  

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin tänä vuonna ylimääräinen korotus. Tämä ylimääräinen korotus poistuu vuoden 2024 alussa.

Eduskunta on hyväksynyt indeksikorotusten jäädyttämisen vuosille 2024–2027. Tämän seurauksena lapsikorotukseen ei myöskään tehdä vuodenvaihteessa tavanomaista indeksikorotusta. Lapsikorotusten maksaminen loppuu kokonaan 1.4.2024.

	Lapsikorotus / pv vuonna 2023	Lapsikorotus / pv 1.1.-31.3.2024	Lapsikorotus / pv 1.4.2024 alkaen
1 lapsi	7,01 €	5,84 €	–
2 lasta	10,29 €	8,57 €	–
3 lasta tai enemmän	13,26 €	11,05 €	–

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka leikkaa työttömyysturvan määrää ja rajoittaa oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Osa alkaa vaikuttaa etuuden määrään ja etuusoikeuteen myöhemmin ensi vuoden aikana.

Kyseessä on ensimmäinen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta. Toinen hallituksen esitys työttömyysturvan muutoksista on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Myöhempään lakimuutoskokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen.

Omavastuuaika pitenee tammikuun alussa

Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ei makseta ansiopäivärahaa.

Myös lomakorvaus alkaa vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen tammikuusta alkaen. Jos siis olet vastaanottanut yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen palkkatyön ja tämä työ päättyy, maksetut lomakorvaukset jaksotetaan.

Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lapsikorotukset ja suojaosa poistuvat huhtikuussa

Työttömyysturvan lapsikorotuksen maksu loppuu huhtikuun alussa. Lapsikorotuksia maksetaan ensi vuonna siis tammikuusta maaliskuuhun.

Huhtikuun alussa poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.

Työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta

Eduskunta on hyväksynyt myös lakimuutoksen, jonka myötä indeksikorotukset jäädytetään vuosille 2024–2027. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla tämä tarkoittaa, että työttömyysturvan perusosa ja taitekohta säilyvät vuoden 2023 tasossa.

Koonti lakimuutosten voimaantulosta

Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen määräajalle, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella.

Lapsikorotusta ei makseta työttömyyspäiviltä 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Hallitusneuvottelujen neuvottelutulos julkistettiin 16.6.2023. Hallituksen tavoitteena on luoda ”vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä”.

Uudistuksilla tavoitellaan uusia työllisiä

Hallitusohjelmaan kirjatuilla työllisyys- ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä tulevan hallituskauden aikana. Lisäksi hallitus tekee sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin merkittäviä uudistuksia, joiden tarkoituksena on tehdä työllistymisestä ja yrittämisestä aiempaa helpompaa ja kannattavampaa. Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena onkin saavuttaa 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä.

Yrittäjiä koskevat työttömyysturvan muutokset

Tulevan hallituskauden aikana hallitus uudistaa myös yrittäjien työttömyysturvaa. Esimerkiksi ansioturvan tasoa tullaan porrastamaan nykytasosta siten, että tuki laskee

• 8 viikon jälkeen 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja
• 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle alkuperäisestä tasosta.

Näin ollen muutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin henkilöihin, joiden työttömyys jatkuu pitkään. Esimerkiksi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n tilaston mukaan vuoden 2021 lopussa ansiopäivärahan saajista 36 % oli ollut työttömänä alle kolme kuukautta, ja 56 %:lla saajista työttömyys oli puolestaan kestänyt alle puoli vuotta.

Lisäksi seuraavat muutokset tulevat koskemaan yrittäjän työttömyysturvaa:

• Omavastuupäivien määrä nousee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään.
• Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan työnteon kannustimien parantamiseksi.
• Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat. Suojaosalla tarkoitetaan summaa, jonka voi tienata osa-aikatyöstä ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Kuukauden ajanjaksolla kyseinen suojaosa on 300 €.

Muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 aikana.

Yrittäjän asumistuki uudistuu, työttömyyskassoille mahdollisuus työvoimapalveluiden tarjoamiseen

Myös yrittäjän asumistukea uudistetaan, ja vastaisuudessa sen arvioinnin perusteeksi otetaan pelkän YEL-työtulon sijaan yrittäjän kaikki todelliset tulot. Vaikka uudistus ei sinänsä liity työttömyysturvaan, on sillä vaikutusta yksittäisen kassan jäsenen kokonaistuloihin.

Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus siitä, kuinka vastaisuudessa työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Myös Yrittäjäkassassa aloitetaan keskustelu siitä, minkälaisia vaihtoehtoja tämä uusi mahdollisuus tarjoaa.

Lisäksi hallitus uudistaa työttömyysturvaa myös muilla tavoin kuten euroistamalla työttömyysturvan ja pidentämällä työssäoloehtoa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Nämä muutokset eivät kuitenkaan kosketa Yrittäjäkassan jäseniä, joiden vaadittu työssäoloehto on jo valmiiksi 15 kuukautta.

Lisää tulevista lakimuutoksista voit lukea tästä TYJ:n artikkelista.

Yhdistelmävakuutuksesta malli puoliväliriiheen mennessä

Yrittäjäkassa on yhdessä Akavalaisten yrittäjien AKY:n ja Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO:n kanssa ajanut yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Myös tuore hallitus on kiinnittänyt huomiota työelämän murrokseen, jossa yhä useamman työikäisen tapaan ansaita elantonsa kuuluu yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen. Hallitus valmisteleekin puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutuksesta parantaakseen juuri samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina toimivien henkilöiden sosiaaliturvaa.

Yhdistelmävakuutuksen lisäksi Yrittäjäkassa tavoittelee myyntivoittojaksotuksen lopettamista. Myyntivoiton jaksotus siirtää päivärahan maksamisen alkua, mikäli yritykseen jää paljon varallisuutta yrityksen lopettamishetkellä. Vaikka myyntivoiton jaksotuksesta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa, kassa jatkaa tavoitteidensa edistämistä.

Yrittäjäkassa teetätti alkuvuodesta 2023 sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn jäsenistöllään. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan kassan erilaisia palveluita asteikolla 1–6 (1 huono, 6 erinomainen).

Vastausten perusteella kassan asiakaspalvelulle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui huikeat 5,02. Kassan puhelinpalvelu, viestintä sekä kokemus hakemusprosessin toimivuudesta saivat niin ikään erinomaiset arvosanat.

Henkilöstön ammattitaito niitti kiitosta

Kyselyssä erityistä kiitosta niitti Yrittäjäkassan henkilöstön ammattitaito, asiantuntemus sekä ystävällisyys. Lisäksi kassan verkkosivut, tiedotteet sekä uutiskirjeet nähtiin kyselyn mukaan toimivina, hyödyllisinä sekä kiinnostavina.

Myös kassan sosiaalinen media sai kyselyssä kelvot arvosanat, joskaan sosiaalisen median palveluita ei nähty kassan toiminnan kannalta yhtä kriittisinä kuin maksatuksen ja neuvonnan ydintehtäviä.

Vastaava kysely teetätettiin viimeksi vuonna 2021. Vastaajien antamat arvosanat esimerkiksi verkkosivuille, puhelinpalvelulle sekä kokemukselle kassan palveluista nousivat kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattaessa. Myös hakemusprosessien läpiviennille annetut arvosanat nousivat vuodesta 2021 muutamalla desimaalilla 4,78 prosenttiin.

”Oli ilo huomata, miten viime vuosien panostus asiakasviestintään ja -palveluun on tuottanut tulosta”, iloitsee Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen. ”Vaikka kyselystä ei noussut esiin merkittäviä kehityskohteita, Yrittäjäkassa pyrkii jatkossakin panostamaan palveluidensa kehittämiseen.”

Yhdistelmävakuuttaminen nähtiin tarpeellisena

Vastaajien ikäprofiili oli melko homogeeninen, sillä reilu 74 % vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Lisäksi vastaajajoukon yrittäjätaipaleet olivat pitkiä: kaiken kaikkiaan 62 prosenttia kertoi yrittäneensä jo yli 11 vuotta.

Kyselyssä selvitettiin asiakaspalvelun toimivuuden lisäksi myös jäsenistön tietämystä työttömyysturva-asioista sekä kiinnostusta yhdistelmävakuuttamiseen. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että palkkatyön vakuuttaminen Yrittäjäkassassa yrittäjätyön rinnalla olisi hyvä asia. Kaiken kaikkiaan 9 prosenttia vastanneista kertoikin tekevänsä yrittäjätyön ohella muuta työtä. Suurin osa vastaajista, 48 prosenttia, ei kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa.

Lisäksi kassan jäsenistön tietämys työttömyysturva-asioista oli hyvällä tolalla, joskin noin 25 % ei tiennyt yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehdon olevan 15 kuukautta. Tämä 15 kuukauden työssäoloehto on aika, joka yrittäjän on tullut toimia yrittäjänä ja olla kassan jäsenenä saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa kassasta.

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään”

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui se, kuinka tärkeäksi nähtiin Yrittäjäkassan rooli selustan turvaajana. Seuraavassa on muutamia jäsenistön kommentteja kassan palveluista:

”Yksin elävänä yksinyrittäjänä katson tämän tarpeelliseksi.”

”[Kassa] toimii ja on tärkeä toimeentuloni kannalta.”

”Hyvä idea olla jäsen. Vaikka joskus ajattelin, että 15 kk:n vakuutusehtoaika on pitkä, niin lopulta se meni yhdessä hujauksessa.”

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään.”

”Ihan hyvä juttu, sillä yrittäjän sosiaaliturva on muuten aika olematon. Eläkkeen karttuminen työttömyyden aikana on myös hyvin varteenotettava ja tärkeä asia, ja kassa turvaa sen.”

---

Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyritys Onway Oy:n kanssa 14.2.-6.3.2023. Kyselyyn vastasi 910 Yrittäjäkassan jäsentä. 

Yrittäjäkassan alueverkostossa on aloittanut vuoden alussa neljä uutta aluevastaavaa.

Aluevastaavana toimii Varsinais-Suomessa Elina Ahvamaa, Pirkanmaalla Marika Kotajärvi, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Ari Jyrkinen ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla Irja Koski. Lisäksi Uudenmaan aluevastaavana jatkaa tuttuun tapaan Markus Räisänen ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin aluevastaavana Anu-Helena Hohtari.

Yrittäjäkassan verkostopäällikkö Joakim Horsman mukaan aluevastaavat tuovat kassalle alueelliset kasvot.

”Aluevastaavat toimivat itsenäisinä yrittäjinä kukin omalla alueellaan. He tekevät tärkeää työtä kassan tunnettuuden kasvattamiseksi”, Horsma kommentoi. ”Lisäksi olen huomannut, että alueverkoston laajentuminen on otettu ilolla vastaan kentällä.”

Sinustakin aluevastaava?

Yrittäjäkassa perusti vuonna 2022 alueverkoston, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta sekä jäsenhankintaa tuomalla kassaa lähemmäs potentiaalista uutta jäsentä.

Tällä hetkellä aluevastaavia etsitään vielä Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Satakunnan alueille.

“Rekrytointi aluevastaavaksi tehdään kilpailuttamalla julkista hankintalakia noudattaen. Mikäli tehtävä kiinnostaa, ilmoittaudu hakuun Hilmassa. Hilma on julkisten hankintojen palvelu, jossa julkisen sektorin ostajat voivat kilpailuttaa hankintojaan”, Horsma kertoo.

Osallistumishakemuksen voi jättää alla olevan linkin kautta.

Klikkaa tästä tutustuaksesi hankintailmoitukseen.

Yrittäjäkassan jäsenmaksuun ei tule ensi vuodelle muutosta, vaikka kassa odottaakin etuusmenojen kasvavan epävarman maailmantilanteen takia ensi vuonna. Jäsenmaksu on 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun pitäminen ennallaan on mahdollista, koska Yrittäjäkassa on huolehtinut pitkäjänteisesti kassan hyvästä taloudellisesta asemasta.

”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle. Olemme tyytyväisiä, että voimme säilyttää nykyisen jäsenmaksutasomme tässä epävakaassa maailmantilanteessa”, kertoo Jokinen

Jokisen mukaan Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna.

” Yrittäjäkassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 651 jäsenelle eli jäsentemme työttömyysaste oli 2,3 %. Viime vuoden lokakuussa maksoimme päivärahaa 860 jäsenelle. Vaikka viestiä yritystoiminnan vaikeutumisesta ei ole vielä kuulunut, katson ensi vuoteen aavistuksen huolestuneena. Korkea inflaatio, korkojen ja sähkön hinnan nousu sekä kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat perinteisesti vaikuttaneet taantuman toteutumiseen. Arvioimme etuusmenojen kasvavan ensi vuonna noin 12 % tähän vuoteen verrattuna”, sanoo Jokinen

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuosimaksu, jonka Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain. Vuoden 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-vuosityötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) 14 088 €/v verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna 174,05 € eli 14,50 €/kk.

Myytti 1: Yrittäjyys on jokaisen yrittäjän pitkäaikainen unelma

Yrittäjyys ei suinkaan ole asia, josta kaikki yrittäjät ovat koko elämänsä haaveilleet. Toisille yrittäjyys on puhtaasti pakollinen paha – tapa toteuttaa jotain toista unelmaa.

Liian usein yrittäjä mielletäänkin vahvan yrittäjäidentiteetin omaavaksi henkilöksi, jonka kuuluu paiskia töitä vuorokaudet läpeensä. Vaikka tämä mielikuva luonnehtiikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattaa toimia myös puhtaasti välinearvona. Jokaisen yrittäjän ei siis tarvitse olla verkostoitumisen maailmanmestari, vaan yrittäjiä ja yrittämisen tapoja on monia. 

Myytti 2: Yrittäjä ei voi olla työtön

Vaikka yrittäjien kohdalla työttömyys ei tarkoita täysin samaa asiaa kuin palkansaajilla, myös yrittäjä voi olla työtön. Työttömyyden osoittamiseksi edellytetään yleensä yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan. Tietyin edellytyksin päivärahaa voi saada myös oman työllistymisensä päätyttyä, vaikka yrityksen toiminta jatkuisi.

Useimmiten yrittäjät itse kuvailevat yritystoiminnan lopettamista epäonnistumiseksi tai luovuttamiseksi. Todellisuudessa yritystoimintaan ja siten sen mahdolliseen alasajoon vaikuttavat useimmiten ulkoiset tekijät kuten laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. Näin ollen työttömyyttä ei pitäisi mieltää yrittäjän henkilökohtaisesi ristiretkeksi vaan asiaksi, johon harva pystyy lopulta itse vaikuttamaan.  

Myytti 3: Yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan

Yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Tämäkin kuva on aikansa elänyt, sillä yrittäjät kuuluvat sekä sosiaali- että työttömyysturvan piiriin. 

Yrittäjän työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan työttömyyspäivärahalla, joka voi olla peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kela huolehtii peruspäivärahan maksamisesta, kun taas yrittäjien kohdalla Yrittäjäkassa vastaa ansiopäivärahan maksatuksesta. Toisin sanoen yrittäjä voi itse valita, haluaako hän vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa ja siten turvata mahdollisen työttömyyden aikaisen toimeentulonsa ansiopäivärahalla.

Keksitkö sinä muita yrittäjyyteen liittyviä myyttejä?

Kuvassa Mari Laaksonen. Valokuvaaja Terotemedia / Tero Takalo-Eskola

Mari Laaksonen muistelee blogikirjoituksessaan koronan tuomia iloja ja suruja aina retkeilyintoilusta ikäihmisten yksinäisyyteen. Miten syvässä päädyssä pulikoivat yksinyrittäjät pärjäävät ja missä pandemia-aikana liikkuvat normaalin yrittäjäriskin rajat, Laaksonen pohtii. Erityisesti yrittäjä korostaa exit-suunnitelman laatimisen merkitystä tulevien kriisien varalle.

Kiinasta kuului kummia

Kiinan Wuhanista kuului kummia jo vuoden 2019 lopulla: tappava virus jylläsi kaupungissa täydellä voimalla. Euroopassa koimme tämän hyvin kaukaiseksi asiaksi. Mutta eipä aikaakaan, kun virus saavutti Suomen, ja ensimmäinen tartuntatapaus uutisoitiin kesken turistikauden Suomen Lapissa.  

17. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus julisti voimaan valmiuslain. Edellisenä päivänä oli päätetty sulkea koulut. Suomi ja koko maailma olivat muuttuneet yhdessä yössä. Kansalaisten arki muuttui äkkiä täysin kotikeskeiseksi, kun laaja etätyösuositus siirsi noin puolet työtätekevästä väestöstä ja lähes kaikki opiskelijat etätöihin ja -opiskeluun.

Suomi sulki ovensa ja jopa Uudenmaan rajalle viriteltiin rajavyöhykettä. Suuri osa vapaa-ajan palveluista, kaupoista, ravintoloista, liikkeistä ja hotelleista suljettiin. Isoja festivaaleja peruttiin, ja urheilukilpailut esitettiin tyhjille katsomoille. Kevään 2020 sulkulistan jatkoksi pääsi myös päiväkodit, koulut sekä harrastukset.

“Teams-kokoukset hoituivat kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa”

Nämä muutokset aiheuttivat useille suomalaisille myös ongelmia, vaikka moni toivottikin aluksi vaihtelun tervetulleeksi. Pienessä hetkessä ei ollut kiire enää mihinkään. Kadut olivat autioita eikä työmatkaruuhkasta ollut tietoakaan. Kokoukset hoituivat mökkilaiturilta tai kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa.

Työnteko zoomaillen ja Teams-välitteisesti tuntui aluksi uudelta ja innostavalta. Perheillä oli enemmän aikaa yhdessäoloon. Arjesta tuli kiireetöntä ja yksinkertaista.  

Ruokarallia hoidettiin Woltin polkemana ja Finnair järjesti virtuaalista matkailua pahimpaan kaukokaipuuseen. Kauppojen ruokahyllyille ilmestyi jopa Finnairin business-luokan aterioita. Myös kotimaan matkailu sai uudenlaista tuulta purjeisiinsa, kun ihmiset suuntasivat sankoin joukoin vuokratuilla matkailuautoilla nauttimaan Lapin luonnosta. 

“Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoinnista ja retkeilystä”

Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoimisesta ja retkeilystä. Siinä missä kivijalkaliikkeiden ovipumput hyytyivät asiakaskadosta, verkkokauppa puolestaan rullasi täydellä volyymilla. Myös auto- ja asuntokauppa vilkastui, ja keväällä 2021 mökkibuumi suorastaan räjähti käsiin. Loppukesästä menivät kaupaksi jo vanhat venevajatkin. 

.

Uupumusta ja uusia nousuja

Kun sosiaalinen eristyneisyys oli jatkunut tarpeeksi pitkään, moni alkoi kyllästyä ja uupua tilanteeseen. Yksinäisistä ikäihmisistä tuli omien kotiensa vankeja ja jopa muistotilaisuuksia järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä. Koronavuoden aikana yksinäisyyden tunteet lisääntyivät koko väestön keskuudessa. Juuri tästä syystä työpaikan rooli sosiaalisena yhteisönä on jälleen alkanut tulla tärkeämmäksi. 

Syksyä 2021 kohden ravintolat ja tapahtumajärjestäjät kertoivat kalenteriensa alkaneen täyttyä nopeasti. Oli selvää, että ihmiset halusivat jälleen tavata toisiaan: vaihtaa ajatuksia, tehdä työtä ja olla läsnä – mutta myös laulaa, juoda ja tanssia.

Halu matkailla ulkomaille näkyi myös suurena kysynnän piikkinä. Tosin sosiaalista mediaa ei päivitelty samoin kuin vanhaan hyvään aikaan, sillä aurinko- ja rantakuvat olisivat voineet herättää kansassa paheksuntaa. 

.

Yrittäjyys kriisin keskellä

Nämä kaksi pandemiavuotta ovat muovanneet ihmisten rutiineja ja tottumuksia. Arvot ja asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin. Moni yksinyrittäjä heitettiin kerralla syvään päätyyn kyselemättä uimataidon perään. Kriisin keskellä voidaan tietysti ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole.

“Kriisin keskellä voidaan ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole”

Muuttuneen arjen ja kriisin keskellä yrittäjä joutuukin elämään melkoisissa paineissa. Mikäli yritys ei tee tulosta eikä liiketoiminta ole kannattavaa, ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Yrittäjä toimii omalla riskillä, jonka vuoksi panokset ovat suuret. Vastuuta pitää kantaa sekä tuloksesta että työntekijöistä – oli kriisejä tai ei. 

Kaksi viimeisintä vuotta ovat opettaneet paljon. On ollut aikaa valmistautua ja rakentaa oman elämän sekä toimeentulon exit-suunnitelmaa. Jokainen meistä tiedostaa, että jossain muhii aina uusi virus. Kun seuraava kriisi lyö aaltona maihin, oletko sinä valmis? 

Siksi tärkeimmän kysymyksen esitänkin sinulle, yrittäjä.

Miten sinä olet varautunut ja huolehtinut omasta toimeentulostasi jos, ja kun, seuraava epidemia keikuttaa elinkeinoasi ja liiketoimintaasi? Oman toimeentuloni yritystoimintani päätyttyä minä vakuutan Yrittäjäkassan kautta. Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkopuoliset tekijät voivat johtaa ahdinkoon.

“Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkoiset tekijät voivat johtaa ahdinkoon”

Onneksi on olemassa taho, joka hoitaa minulle ansiosidonnaisen päivärahan pahan päivän varalle. Tuo taho on meidän yrittäjien oma työttömyyskassa. Siellä, yhdessä ja ainoassa Yrittäjäkassassa, me yrittäjät pystymme onneksi vakuuttamaan itsemme.

Mari Laaksonen

yrittäjä

---

CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen suhtautuu yrittäjyyteen intohimolla. Laaksonen toimii Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajana. Yrittäjä on myös palkittu muun muassa Helsingin nuorena yrittäjänä vuonna 2009.

Uusi vuosi vaihtui kuta kuinkin tutuissa merkeissä. Keskustelu siitä, miten koronaviruksen leviämistä tulisi estää, on jälleen noussut mediassa ykkösuutisaiheeksi. Viruksen taltuttaminen on osoittautunut hallitsemattomasti leviävän omikronin myötä entistäkin hankalammaksi. Epävarmuus ja turhautuminen ovat siten ottaneet jalansijaa jokaisen arjesta. 

Viime vuosi oli jo toinen koronavuosi sarjassaan. Yrittäjäkassassa kuluneet vuodenpäivät etenivät kuitenkin melko lailla odotetusti. Kaiken kaikkiaan Yrittäjäkassa maksoi vuonna 2021 etuuksia 1610 jäsenelleen. Yhteensä näitä etuuksia maksettiin 15,3 miljoonan euron edestä. Ensimmäiseen koronavuoteen verrattuna luvut pysyivät melko lailla samansuuruisina: vuonna 2020 etuuksia maksettiin 1657 jäsenelle yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla. 

Kuluneena vuonna kassan jäsenten työttömyys laski tasaisesti. Vielä tammikuussa 2021 kaikista kassan jäsenistä 3,3 % oli työttöminä, kun taas joulukuussa vastaava luku oli enää 2,7 %. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjät ovat korona-aikana voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista.

Yrittäjien työmarkkinatuki saanee jatkoa

Yrittäjille suunnattu työmarkkinatuki päättyi viime marraskuun lopussa.

”Silloin tuo päätös tuen lakkauttamisesta tuntui vielä ihan kohtuulliselta, mutta omikronmuunnoksen leviämisen myötä tilanne on muuttunut täysin”, Jokinen toteaa. ”Onneksi koronaministerityöryhmä on päättänyt palauttaa yrittäjän työmarkkinatuen tammi- ja helmikuulle.”

Useat tahot ovat viime aikoina vaatineet hallitukselta nopeita toimia sekä selkeyttä koronarajoituksiin. Harva pysyy enää perillä alati muuttuvista säädöksistä karanteeneihin, koululaisten altistumisiin, kotitesteihin tai tartuntatautisäännöksiin liittyen.

”Yrittäjiä koetellaan taas melko kohtuuttomalla tavalla”, Jokinen harmittelee. ”Koko ajan pitäisi pysyä kärryillä siitä, mitä tukea voi hakea milloinkin. Samalla kuitenkin oma yritystoiminta kärsii jatkuvasti.”

Jokinen toivookin tilanteen helpottavan kevään mittaan. Esimerkiksi Suomen talouden voidaan katsoa olevan tällä hetkellä suhteellisin hyvissä kantimissa. ”Mahdollisuudet positiivisemmasta kehityksestä ovat siis olemassa”, Jokinen tiivistää.