Yrittäjäkassan jäsenmaksuun ei tule ensi vuodelle muutosta, vaikka kassa odottaakin etuusmenojen kasvavan epävarman maailmantilanteen takia ensi vuonna. Jäsenmaksu on 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta.
Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun pitäminen ennallaan on mahdollista, koska Yrittäjäkassa on huolehtinut pitkäjänteisesti kassan hyvästä taloudellisesta asemasta.
”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle. Olemme tyytyväisiä, että voimme säilyttää nykyisen jäsenmaksutasomme tässä epävakaassa maailmantilanteessa”, kertoo Jokinen
Jokisen mukaan Yrittäjäkassan jäsenten työttömyys on laskenut huomattavasti viime vuoteen verrattuna.
” Yrittäjäkassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 651 jäsenelle eli jäsentemme työttömyysaste oli 2,3 %. Viime vuoden lokakuussa maksoimme päivärahaa 860 jäsenelle. Vaikka viestiä yritystoiminnan vaikeutumisesta ei ole vielä kuulunut, katson ensi vuoteen aavistuksen huolestuneena. Korkea inflaatio, korkojen ja sähkön hinnan nousu sekä kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat perinteisesti vaikuttaneet taantuman toteutumiseen. Arvioimme etuusmenojen kasvavan ensi vuonna noin 12 % tähän vuoteen verrattuna”, sanoo Jokinen
Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuosimaksu, jonka Finanssivalvonta vahvistaa vuosittain. Vuoden 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-vuosityötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) 14 088 €/v verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna 174,05 € eli 14,50 €/kk.
yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjyysmyytit – totta vai tarua?
test
Myytti 1: Yrittäjyys on jokaisen yrittäjän pitkäaikainen unelma
Yrittäjyys ei suinkaan ole asia, josta kaikki yrittäjät ovat koko elämänsä haaveilleet. Toisille yrittäjyys on puhtaasti pakollinen paha – tapa toteuttaa jotain toista unelmaa.
Liian usein yrittäjä mielletäänkin vahvan yrittäjäidentiteetin omaavaksi henkilöksi, jonka kuuluu paiskia töitä vuorokaudet läpeensä. Vaikka tämä mielikuva luonnehtiikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattaa toimia myös puhtaasti välinearvona. Jokaisen yrittäjän ei siis tarvitse olla verkostoitumisen maailmanmestari, vaan yrittäjiä ja yrittämisen tapoja on monia.
Myytti 2: Yrittäjä ei voi olla työtön
Vaikka yrittäjien kohdalla työttömyys ei tarkoita täysin samaa asiaa kuin palkansaajilla, myös yrittäjä voi olla työtön. Työttömyyden osoittamiseksi edellytetään yleensä yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan. Tietyin edellytyksin päivärahaa voi saada myös oman työllistymisensä päätyttyä, vaikka yrityksen toiminta jatkuisi.
Useimmiten yrittäjät itse kuvailevat yritystoiminnan lopettamista epäonnistumiseksi tai luovuttamiseksi. Todellisuudessa yritystoimintaan ja siten sen mahdolliseen alasajoon vaikuttavat useimmiten ulkoiset tekijät kuten laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. Näin ollen työttömyyttä ei pitäisi mieltää yrittäjän henkilökohtaisesi ristiretkeksi vaan asiaksi, johon harva pystyy lopulta itse vaikuttamaan.
Myytti 3: Yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan
Yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Tämäkin kuva on aikansa elänyt, sillä yrittäjät kuuluvat sekä sosiaali- että työttömyysturvan piiriin.
Yrittäjän työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan työttömyyspäivärahalla, joka voi olla peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kela huolehtii peruspäivärahan maksamisesta, kun taas yrittäjien kohdalla Yrittäjäkassa vastaa ansiopäivärahan maksatuksesta. Toisin sanoen yrittäjä voi itse valita, haluaako hän vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa ja siten turvata mahdollisen työttömyyden aikaisen toimeentulonsa ansiopäivärahalla.
Keksitkö sinä muita yrittäjyyteen liittyviä myyttejä?
yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjän toimeentulo ja turva
test
Kuvassa Mari Laaksonen. ValokuvaajaTerotemedia / Tero Takalo-Eskola
Mari Laaksonen muistelee blogikirjoituksessaan koronan tuomia iloja ja suruja aina retkeilyintoilusta ikäihmisten yksinäisyyteen. Miten syvässä päädyssä pulikoivat yksinyrittäjät pärjäävät ja missä pandemia-aikana liikkuvatnormaalin yrittäjäriskin rajat, Laaksonen pohtii. Erityisesti yrittäjä korostaa exit-suunnitelman laatimisen merkitystä tulevien kriisien varalle.
Kiinasta kuului kummia
Kiinan Wuhanista kuului kummia jo vuoden 2019 lopulla: tappava virus jylläsi kaupungissa täydellä voimalla. Euroopassa koimme tämän hyvin kaukaiseksi asiaksi. Mutta eipä aikaakaan, kun virus saavutti Suomen, ja ensimmäinen tartuntatapaus uutisoitiin kesken turistikauden Suomen Lapissa.
17. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus julisti voimaan valmiuslain. Edellisenä päivänä oli päätetty sulkea koulut. Suomi ja koko maailma olivat muuttuneet yhdessä yössä. Kansalaisten arki muuttui äkkiä täysin kotikeskeiseksi, kun laaja etätyösuositus siirsi noin puolet työtätekevästä väestöstä ja lähes kaikki opiskelijat etätöihin ja -opiskeluun.
Suomi sulki ovensa ja jopa Uudenmaan rajalle viriteltiin rajavyöhykettä. Suuri osa vapaa-ajan palveluista, kaupoista, ravintoloista, liikkeistä ja hotelleista suljettiin. Isoja festivaaleja peruttiin, ja urheilukilpailut esitettiin tyhjille katsomoille. Kevään 2020 sulkulistan jatkoksi pääsi myös päiväkodit, koulut sekä harrastukset.
”Teams-kokoukset hoituivat kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa”
Nämä muutokset aiheuttivat useille suomalaisille myös ongelmia, vaikka moni toivottikin aluksi vaihtelun tervetulleeksi. Pienessä hetkessä ei ollut kiire enää mihinkään. Kadut olivat autioita eikä työmatkaruuhkasta ollut tietoakaan. Kokoukset hoituivat mökkilaiturilta tai kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa.
Työnteko zoomaillen ja Teams-välitteisesti tuntui aluksi uudelta ja innostavalta. Perheillä oli enemmän aikaa yhdessäoloon. Arjesta tuli kiireetöntä ja yksinkertaista.
Ruokarallia hoidettiin Woltin polkemana ja Finnair järjesti virtuaalista matkailua pahimpaan kaukokaipuuseen. Kauppojen ruokahyllyille ilmestyi jopa Finnairin business-luokan aterioita. Myös kotimaan matkailu sai uudenlaista tuulta purjeisiinsa, kun ihmiset suuntasivat sankoin joukoin vuokratuilla matkailuautoilla nauttimaan Lapin luonnosta.
”Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoinnista ja retkeilystä”
Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoimisesta ja retkeilystä. Siinä missä kivijalkaliikkeiden ovipumput hyytyivät asiakaskadosta, verkkokauppa puolestaan rullasi täydellä volyymilla. Myös auto- ja asuntokauppa vilkastui, ja keväällä 2021 mökkibuumi suorastaan räjähti käsiin. Loppukesästä menivät kaupaksi jo vanhat venevajatkin.
.
Uupumusta ja uusia nousuja
Kun sosiaalinen eristyneisyys oli jatkunut tarpeeksi pitkään, moni alkoi kyllästyä ja uupua tilanteeseen. Yksinäisistä ikäihmisistä tuli omien kotiensa vankeja ja jopa muistotilaisuuksia järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä. Koronavuoden aikana yksinäisyyden tunteet lisääntyivät koko väestön keskuudessa. Juuri tästä syystä työpaikan rooli sosiaalisena yhteisönä on jälleen alkanut tulla tärkeämmäksi.
Syksyä 2021 kohden ravintolat ja tapahtumajärjestäjät kertoivat kalenteriensa alkaneen täyttyä nopeasti. Oli selvää, että ihmiset halusivat jälleen tavata toisiaan: vaihtaa ajatuksia, tehdä työtä ja olla läsnä – mutta myös laulaa, juoda ja tanssia.
Halu matkailla ulkomaille näkyi myös suurena kysynnän piikkinä. Tosin sosiaalista mediaa ei päivitelty samoin kuin vanhaan hyvään aikaan, sillä aurinko- ja rantakuvat olisivat voineet herättää kansassa paheksuntaa.
Kuvassa Mari Laaksonen. Valokuvaaja Terotemedia / Tero Takalo-Eskola
.
Yrittäjyys kriisin keskellä
Nämä kaksi pandemiavuotta ovat muovanneet ihmisten rutiineja ja tottumuksia. Arvot ja asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin. Moni yksinyrittäjä heitettiin kerralla syvään päätyyn kyselemättä uimataidon perään. Kriisin keskellä voidaan tietysti ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole.
”Kriisin keskellä voidaan ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole”
Muuttuneen arjen ja kriisin keskellä yrittäjä joutuukin elämään melkoisissa paineissa. Mikäli yritys ei tee tulosta eikä liiketoiminta ole kannattavaa, ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Yrittäjä toimii omalla riskillä, jonka vuoksi panokset ovat suuret. Vastuuta pitää kantaa sekä tuloksesta että työntekijöistä – oli kriisejä tai ei.
Kaksi viimeisintä vuotta ovat opettaneet paljon. On ollut aikaa valmistautua ja rakentaa oman elämän sekä toimeentulon exit-suunnitelmaa. Jokainen meistä tiedostaa, että jossain muhii aina uusi virus. Kun seuraava kriisi lyö aaltona maihin, oletko sinä valmis?
Siksi tärkeimmän kysymyksen esitänkin sinulle, yrittäjä.
Miten sinä olet varautunut ja huolehtinut omasta toimeentulostasi jos, ja kun, seuraava epidemia keikuttaa elinkeinoasi ja liiketoimintaasi? Oman toimeentuloni yritystoimintani päätyttyä minä vakuutan Yrittäjäkassan kautta. Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkopuoliset tekijät voivat johtaa ahdinkoon.
”Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkoiset tekijät voivat johtaa ahdinkoon”
Onneksi on olemassa taho, joka hoitaa minulle ansiosidonnaisen päivärahan pahan päivän varalle. Tuo taho on meidän yrittäjien oma työttömyyskassa. Siellä, yhdessä ja ainoassa Yrittäjäkassassa, me yrittäjät pystymme onneksi vakuuttamaan itsemme.
Mari Laaksonen
yrittäjä
CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen suhtautuu yrittäjyyteen intohimolla. Laaksonen toimii Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajana. Yrittäjä on myös palkittu muun muassa Helsingin nuorena yrittäjänä vuonna 2009.
yrittäjän työttömyysturva
Korona riepottelee yrittäjiä – kassajäsenten työttömyys kuitenkin laskenut
test
Uusi vuosi vaihtui kuta kuinkin tutuissa merkeissä. Keskustelu siitä, miten koronaviruksen leviämistä tulisi estää, on jälleen noussut mediassa ykkösuutisaiheeksi. Viruksen taltuttaminen on osoittautunut hallitsemattomasti leviävän omikronin myötä entistäkin hankalammaksi. Epävarmuus ja turhautuminen ovat siten ottaneet jalansijaa jokaisen arjesta.
Viime vuosi oli jo toinen koronavuosi sarjassaan. Yrittäjäkassassa kuluneet vuodenpäivät etenivät kuitenkin melko lailla odotetusti. Kaiken kaikkiaan Yrittäjäkassa maksoi vuonna 2021 etuuksia 1610 jäsenelleen. Yhteensä näitä etuuksia maksettiin 15,3 miljoonan euron edestä. Ensimmäiseen koronavuoteen verrattuna luvut pysyivät melko lailla samansuuruisina: vuonna 2020 etuuksia maksettiin 1657 jäsenelle yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla.
Kuluneena vuonna kassan jäsenten työttömyys laski tasaisesti. Vielä tammikuussa 2021 kaikista kassan jäsenistä 3,3 % oli työttöminä, kun taas joulukuussa vastaava luku oli enää 2,7 %. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjät ovat korona-aikana voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista.
Yrittäjien työmarkkinatuki saanee jatkoa
Yrittäjille suunnattu työmarkkinatuki päättyi viime marraskuun lopussa.
”Silloin tuo päätös tuen lakkauttamisesta tuntui vielä ihan kohtuulliselta, mutta omikronmuunnoksen leviämisen myötä tilanne on muuttunut täysin”, Jokinen toteaa. ”Onneksi koronaministerityöryhmä on päättänyt palauttaa yrittäjän työmarkkinatuen tammi- ja helmikuulle.”
Useat tahot ovat viime aikoina vaatineet hallitukselta nopeita toimia sekä selkeyttä koronarajoituksiin. Harva pysyy enää perillä alati muuttuvista säädöksistä karanteeneihin, koululaisten altistumisiin, kotitesteihin tai tartuntatautisäännöksiin liittyen.
”Yrittäjiä koetellaan taas melko kohtuuttomalla tavalla”, Jokinen harmittelee. ”Koko ajan pitäisi pysyä kärryillä siitä, mitä tukea voi hakea milloinkin. Samalla kuitenkin oma yritystoiminta kärsii jatkuvasti.”
Jokinen toivookin tilanteen helpottavan kevään mittaan. Esimerkiksi Suomen talouden voidaan katsoa olevan tällä hetkellä suhteellisin hyvissä kantimissa. ”Mahdollisuudet positiivisemmasta kehityksestä ovat siis olemassa”, Jokinen tiivistää.
yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee ensi vuonna
test
Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee
Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2022. Esityksen mukaisesti jäsenmaksu on ensi vuonna 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta. Siten Yrittäjäkassan verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan 13,60 euroa kuukaudessa eli 163,23 euroa vuodessa.
Yrittäjäkassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alentamisen mahdollisti sekä laskenut työttömyys että kassan myönteinen talouskehitys. Yrittäjäkassan jäsenistön työttömyys ei korona-aikana kasvanut pahimpien skenaarioiden mukaisesti, ja lisäksi yleinen työttömyys kääntyi selvään laskuun. Tällä hetkellä työttömyys on samalla tasolla kuin vuoden 2019 loppupuolella ennen koronapandemian alkua.
”Myös talousennusteet vuodelle 2022 ovat kohtalaisen hyvät, joten emme odota työttömyyden kääntyvän ainakaan merkittävästi nousuun ensi vuoden aikana”, Jokinen toteaa.
Laskeneen työttömyyden lisäksi Jokinen korostaa kassan talouden olevan vahvalla pohjalla. ”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle”, Jokinen kertoo.
”Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksun mahdollisimman vakaalla tasolla, ettei jäsenille koidu ainakaan yllättäviä vuotuisia korotuksia”, kassanjohtaja jatkaa.
Jokisen mukaan perusteet jäsenmaksutason laskulle arvioidaan kassassa aina tarkoin harkiten siten, ettei jäsenmaksua jouduta heti seuraavan vuonna nostamaan uudelleen. ”Korona-aika on ollut poikkeuksellinen ja aiheuttanut paljon epävarmuutta, mutta uskomme vakaasti, että hiljalleen palaamme normaalimpaan rytmiin.”
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee
Myös yrittäjän työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen johdosta. Jatkossa yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 13 573,- euroa vuodessa. Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 13 573,- euroa vuodessa.
Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022
Yllä mainitun Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on siis tulevana vuonna 2,1 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euroa ylittävästä osuudesta. Miten oman jäsenmaksunsa suuruuden sitten saa helpoiten selville? Tähän on olemassa yksinkertainen laskukaava.
Esimerkkijäsenen vuosityötulosta, esimerkiksi 20 000 eurosta, vähennetään ensin kyseinen summa 5 800. Jäljelle jää luku 14 200, josta 2,1 prosenttia on lyhyen laskutoimituksen jälkeen 298,20. Tämä 298,20 euroa on siten kyseisen esimerkkijäsenen vuosittaisen jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Työtulo
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu
Päiväraha
Päiväraha
Ansiopäiväraha vs. Kelan peruspäiväraha
€/vuosi
€/kk
€/vuosi
€/päivä
€/kk
€/kk
13 573
13,60
163,23
42,65
916,98
175,23
14000
14,35
172,20
43,39
932,89
191,14
15000
16,10
193,20
45,14
970,51
228,76
16000
17,85
214,20
46,88
1007,92
266,17
17000
19,60
235,20
48,63
1045,55
303,80
18000
21,35
256,20
50,37
1082,96
341,21
19000
23,10
277,20
52,11
1120,37
378,62
20000
24,85
298,20
53,86
1158,00
416,25
21000
26,60
319,20
55,60
1195,40
453,65
22000
28,35
340,20
57,35
1233,03
491,28
23000
30,10
361,20
59,09
1270,44
528,69
24000
31,85
382,20
60,84
1308,06
566,31
25000
33,60
403,20
62,58
1345,47
603,72
26000
35,35
424,20
64,32
1382,88
641,13
27000
37,10
445,20
66,07
1420,51
678,76
28000
38,85
466,20
67,81
1457,92
716,17
29000
40,60
487,20
69,56
1495,54
753,79
30000
42,35
508,20
71,30
1532,95
791,20
32500
46,73
560,70
75,66
1626,69
884,94
35000
51,10
613,20
80,02
1720,43
978,68
40000
59,85
718,20
88,09
1893,94
1152,19
45000
68,60
823,20
91,97
1977,36
1235,61
50000
77,35
928,20
95,85
2060,78
1319,03
55000
86,10
1033,20
99,72
2143,98
1402,23
60000
94,85
1138,20
103,60
2227,40
1485,65
65000
103,60
1243,20
107,47
2310,61
1568,86
70000
112,35
1348,20
111,35
2394,03
1652,28
75000
121,10
1453,20
115,23
2477,45
1735,70
80000
129,85
1558,20
119,10
2560,65
1818,90
85000
138,60
1663,20
122,98
2644,07
1902,32
Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.
yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen jatkuu marraskuun loppuun asti
test
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jolla jatketaan yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta marraskuun loppuun asti.
Yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet epidemian myötä. Työmarkkinatukea voi saada silloin, kun yritystoiminnan tulot ovat epidemian vuoksi alle 1090 euroa kuukaudessa.
Jos yritystoiminta on päättynyt tai se on sivutoimista ja henkilö on työttömyyskassan jäsen, on mahdollista saada työmarkkinatuen sijaan tuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa.
Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.
Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.
”Huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä.”
Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.
Työtön yrittäjä?
Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu.
Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.
”Osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön.”
Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta.
Työtulo ja työssäoloehto
Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.
Ruskamaisema työmatkan varrelta
Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin.
Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?
Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista!
Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.
yrittäjän työttömyysturva
Työttömyysturvan suojaosa on 500 euroa marraskuun loppuun asti
test
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyysturvan suojaosan korotus ja liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys jatkuvat marraskuun loppuun asti.
Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurilla
Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.
Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia
Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.
Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.
Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021. Jos työsuhde alkaa 1.12.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.
Työttömyysturvan väliaikaisille poikkeuksille esitetään jatkoa marraskuun loppuun asti
test
Hallitus esittää jatkoa väliaikaisille poikkeussäännöksille, joiden perusteella työttömyysturvan suojaosa työtuloille on korotettu 500 euroon, liikkuvuusavustusta saa kevyemmin edellytyksin ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös yritystoiminnan ajalle. Tällä hetkellä muutokset on säädetty päättymään 30.9.2021. Lakimuutoksen myötä muutokset olisivat voimassa marraskuun loppuun asti.
Suojaosan korotus
Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys
Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.
Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.
Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021. Jos työsuhde alkaa 1.12.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen kolme tuntia.
Yrittäjät ovat voineet saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi 30.11.2021 asti.
Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.
Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.
Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui
Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.
Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.
– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.
Päiväraha antoi aikaa toipua
Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.
Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.
– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.
Takaisin asiakaspalvelutyöhön
Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.
– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.