Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.
Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).
Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.
PS. Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa
Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312″>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312
 
 

 
 
 
 
Merja Jokinen,
kassanjohtaja,
SYT-kassa
 
 
 
 
 
 
 

Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin maanantaina 2.11.2015 yrittäjyyden sudenkuopista. Yksi esiin tulleista ongelmakohdista oli yrittäjän työttömyysturvan alaraja. Yrittäjä on työttömyysturvanpiirissä (kassan maksama ansiosidonnainen, Kelan maksama peruspäiväraha), jos hänen YEL-työtulonsa on vähintään 12326 € vuodessa. Noin kolmasosa yrittäjistä maksaa kuitenkin YEL-maksua alle tämän eivätkä ole siten oikeutettuja edes peruspäivärahaan, saati sitten ansiosidonnaiseen, mikäli jäävät työttömäksi.
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousi tämän vuoden alussa 8520 eurosta 12326 euroon. SYT:n jäsenet, joiden YEL-työtulo alittaa nykyisen alarajan voivat hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua (5 €/kk). Lisätietoja: https://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/ Voit muuttaa vakuutustasoasi: https://syt.fi/tietoa-jasenille/tietojen-muutos/
Ensi vuonna yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 12 420 €/v. https://syt.fi/minimityotulo-vuonna-2016-on-12-420-euroa-vuodessa/
Katso Ylen aamu tv:n keskustelu http://areena.yle.fi/1-3125172
 
 

Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tulevista muutoksista.
Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa enintään 400 päivän ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyisi 500 päivänä. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. Lisäksi työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan taso laskisi.
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen merkittävää nostoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.
Lisätietoja: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-uudistaa-sosiaali-ja-tyottomyysturvaa
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Turussa syntynyt ja nykyisin Raisiossa asuva Krista Oksa aloitti hiusten laiton jo rippikouluikäisenä kun hän teki kavereilleen palmikkoja jalkapallokentän laidalla. Ennen hiushommia tie vei kuitenkin ammattikoulun vaatturilinjalle.
– Sakset pysyvät hyvin kädessä ja osaan leikata ja tehdä vaikka miesten puvun. Parturin hommat kuitenkin kiinnosti vielä enemmän, Oksa sanoo.
– Vaatteen tekeminen vie aikaa monta päivää, mutta tässä kampaajan työssä näkee työnsä tuloksen saman tien. Tykkään tehdä käsilläni ja haluan laittaa hiuksia. Sen takia opiskelin vielä parturi-kampaajaksi Turussa. Oksa aloitti yrittäjäuran Raision Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskuksessa syksyllä 2011. Elokuussa 2013 hän aloitti Naantalissa Hiusstudio Frescossa.
SYT-kassasta Oksa kuuli ensimmäisen kerran syksyllä 2012 kun Suomen Yrittäjistä soitettiin ja tarjottiin yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Sen jälkeen tuli toinen soitto SYT-kassasta ja jäsenyys myös kassassa alkoi.
– SYT-kassa tarjoaa taloudellista turvaa, jos jotain yllättävää sattuu. Yrittäjä ei voi koskaan tietää tulevasta, perustelee Oksa jäsenyyttään.
Pöytyällä syntynyt ja Loimaalla parturi-kampaaja-linjan opiskellut Niina Ketvell pääsi harjoittelijaksi Kauppakeskus Myllyn Hiuskeskukseen syksyllä 2011 ja sitä kautta hän tutustui Kristaan. Ketvellin oma yrittäjäura alkoi kesällä 2012.
– Kipinä hiusalalle syttyi minulla jo kotona. Äiti oli aina haaveillut ja puhunut kampaajan urasta ja pienenä laitoin usein pikkusiskoni hiuksia.
– Tämä on hieno ala. Muoti kiinnostaa minua ja saa toteuttaa itseään. En ole katunut päivääkään, että tälle uralle lähdin, Ketvell vakuuttaa.
Hänen mukaansa parasta on kun näkee tyytyväisen asiakkaan hymyn huulilla. Ja lapset ovat ihania asiakkaita kun he näyttävät tunteensa niin aidosti.
– Joskus hartiat ovat kovilla ja kädet väsyvät. Mutta liikunta koiran kanssa illalla auttaa jaksamaan. SYT-kassasta Niina kuuli Kristalta, ja hän liittyi kassan jäseneksi vuonna 2013.
– Halusin liittyä taloudellisen turvan takia. Ja kyllä yksi syy oli se, että Krista perusteli asian minulle niin hyvin.
Kerrostalollinen asiakkaita riittää
Hiusstudio Fresco on nuorekas parturi-kampaamo, jossa nuoret yrittäjät suhtautuvat innostuneesti työhönsä. Parivaljakon ura on vasta alussa ja asiakaskunnan hankinta on vielä käynnissä.
– Tyytyväinen asiakas on tietysti parasta mainosta. Hyvä työ puhuu puolestaan ja suurin osa uusista asiakkaista tuleekin jonkun toisen suosittelemana meille, Ketvell sanoo.
– Teemme myös omaa markkinointia ja jaamme flyereita postilaatikkoihin. Sitten meillä on eläkeläisille ja opiskelijoille suunnatut alennukset, Oksa kertoo.
Hänen mukaansa vanha sääntö on, että noin kerrostalollinen eli 200 vakituista asiakasta parturia kohti riittää. Frescon tyttöjen toiveasiakas on nainen, jolla on puolipitkät hiukset ja hän tietää, mitä haluaa. Iällä ei ole väliä. Toiveasiakas käy säännöllisesti, noin 4 – 6 viikon välien kampaajalla ja hän on sopivan puhelias, eikä mikään tuppisuu.
– Me tykätään tehdä myös miesten ja lasten hiuksia. Mutta kyllä tyypillinen asiakas on keski-ikäinen nainen.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

[/fusion_builder_column][/fusion_builder_row][/fusion_builder_container]

Mo­net yrit­tä­jät ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan.
Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi.
Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa.
Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa.
 – Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen.
YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta.
– Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen.
Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse ”Jäsenyyden ABC:n”, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä.
Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa.
– Vaikka väärään työttömyyskassaan pyrkivien määrät ovat tilastojen valossa pienet, on asia yksittäisen jäsenen kannalta aina hyvin tärkeä. Tästä syystä pidämme asiaa säännöllisesti esillä. Käsityksemme mukaan liittymistilanne ei ole ongelmallinen, koska saamme tässä kohtaa hyvin kiinni ne, jotka ovat väärässä käsityksessä.
– Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen.
– Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa.
 Vasta päivärahahakemus paljastaa
 Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päiväraha-anomuksen yhteydessä.
– Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander.
– Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme.
IAET-kassa on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä antanut 6 hylkäävää päivärahapäätöstä, jossa henkilö on ollut yrittäjä yli 18 kuukautta sekä 41 hylkäävää työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvaa päätöstä yrittäjyydestä. Määrä on pieni, koska kokonaisuudessaan päivärahapäätöksiä on samaan aikaan tehty IAET-kassassa lähes 40.000 kappaletta.
 – Käytäntönämme on, että kun saamme tietoomme, että henkilöllä on yritystoimintaa, lähetämme hänelle kirjeen, jossa kerromme palkansaaja- ja yrittäjäkassan jäsenyyksistä, jotta henkilö voi harkita kumpaan kassaan hänen kannattaa kuulua, selvittää Argillander.
Hänen mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto)
tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin.
Työelämän muutos huomioon turvassa
YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin.
– Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen.
– Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä.
Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt.
– Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen.
Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/
Juttu julkaistu alun perin SYTY 2/14 lehdessä http://www.e-julkaisu.fi/syty/2014/2/.
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]