Yrittäjäkassa teetätti alkuvuodesta 2023 sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn jäsenistöllään. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan kassan erilaisia palveluita asteikolla 1–6 (1 huono, 6 erinomainen).

Vastausten perusteella kassan asiakaspalvelulle annettujen arvosanojen keskiarvoksi muodostui huikeat 5,02. Kassan puhelinpalvelu, viestintä sekä kokemus hakemusprosessin toimivuudesta saivat niin ikään erinomaiset arvosanat.

Henkilöstön ammattitaito niitti kiitosta

Kyselyssä erityistä kiitosta niitti Yrittäjäkassan henkilöstön ammattitaito, asiantuntemus sekä ystävällisyys. Lisäksi kassan verkkosivut, tiedotteet sekä uutiskirjeet nähtiin kyselyn mukaan toimivina, hyödyllisinä sekä kiinnostavina.

Myös kassan sosiaalinen media sai kyselyssä kelvot arvosanat, joskaan sosiaalisen median palveluita ei nähty kassan toiminnan kannalta yhtä kriittisinä kuin maksatuksen ja neuvonnan ydintehtäviä.

Vastaava kysely teetätettiin viimeksi vuonna 2021. Vastaajien antamat arvosanat esimerkiksi verkkosivuille, puhelinpalvelulle sekä kokemukselle kassan palveluista nousivat kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattaessa. Myös hakemusprosessien läpiviennille annetut arvosanat nousivat vuodesta 2021 muutamalla desimaalilla 4,78 prosenttiin.

”Oli ilo huomata, miten viime vuosien panostus asiakasviestintään ja -palveluun on tuottanut tulosta”, iloitsee Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokinen. ”Vaikka kyselystä ei noussut esiin merkittäviä kehityskohteita, Yrittäjäkassa pyrkii jatkossakin panostamaan palveluidensa kehittämiseen.”

Yhdistelmävakuuttaminen nähtiin tarpeellisena

Vastaajien ikäprofiili oli melko homogeeninen, sillä reilu 74 % vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Lisäksi vastaajajoukon yrittäjätaipaleet olivat pitkiä: kaiken kaikkiaan 62 prosenttia kertoi yrittäneensä jo yli 11 vuotta.

Kyselyssä selvitettiin asiakaspalvelun toimivuuden lisäksi myös jäsenistön tietämystä työttömyysturva-asioista sekä kiinnostusta yhdistelmävakuuttamiseen. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että palkkatyön vakuuttaminen Yrittäjäkassassa yrittäjätyön rinnalla olisi hyvä asia. Kaiken kaikkiaan 9 prosenttia vastanneista kertoikin tekevänsä yrittäjätyön ohella muuta työtä. Suurin osa vastaajista, 48 prosenttia, ei kuitenkaan ottanut aiheeseen kantaa.

Lisäksi kassan jäsenistön tietämys työttömyysturva-asioista oli hyvällä tolalla, joskin noin 25 % ei tiennyt yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehdon olevan 15 kuukautta. Tämä 15 kuukauden työssäoloehto on aika, joka yrittäjän on tullut toimia yrittäjänä ja olla kassan jäsenenä saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa kassasta.

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään”

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostui se, kuinka tärkeäksi nähtiin Yrittäjäkassan rooli selustan turvaajana. Seuraavassa on muutamia jäsenistön kommentteja kassan palveluista:

”Yksin elävänä yksinyrittäjänä katson tämän tarpeelliseksi.”

”[Kassa] toimii ja on tärkeä toimeentuloni kannalta.”

”Hyvä idea olla jäsen. Vaikka joskus ajattelin, että 15 kk:n vakuutusehtoaika on pitkä, niin lopulta se meni yhdessä hujauksessa.”

”Jäsenyys tuo välttämätöntä turvaa yrittäjän elämään.”

”Ihan hyvä juttu, sillä yrittäjän sosiaaliturva on muuten aika olematon. Eläkkeen karttuminen työttömyyden aikana on myös hyvin varteenotettava ja tärkeä asia, ja kassa turvaa sen.”

---

Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin yhteistyössä tutkimusyritys Onway Oy:n kanssa 14.2.-6.3.2023. Kyselyyn vastasi 910 Yrittäjäkassan jäsentä. 

Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa siten, että kaikenlaisen työn tekeminen on kannattavaa. Järjestelmän pitää kannustaa itsensä työllistämiseen ja yrittämiseen. Tämä on tärkeää niin Suomen kilpailukyvyn edistämisen kuin myös yksittäisen kansalaisen tukemisen kannalta.

Nykyinen järjestelmä ei huomio palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä

Työelämä on monimuotoistunut esimerkiksi alustatalouksien kasvun ja väestörakenteen muutoksen myötä. Myös rajat yritystoiminnan ja palkkatyön välillä ovat hälvenneet. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kuitenkaan huomioi palkkatyön ja yrittämisen yhdistämistä, saati kannusta hankkimaan lisätuloja esimerkiksi freelancerina oman palkkatyön ohella.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Sitä ei kuitenkaan voi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Näiden roolien yhdistäminen voi johtaa jopa koko ansioturvajärjestelmän ulkopuolelle jäämiseen.

Lakimuutos seuraavan hallituksen pöydälle

Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että palkkatyössä ja yrittäjänä työllistyvä henkilö saisi kaikki tulonsa huomioitavaksi, kun päätetään henkilön oikeudesta ansiopäivärahaan sekä päivärahan suuruudesta.

– Sivutoiminen yrittäjyys on koko ajan suositumpaa. Akavalaisten yrittäjien ja AkavaWorksin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 40 % yrittäjistä vakuuttaisi itsensä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jos se olisi mahdollista, kertoo Akavalaisten yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää.

– Myös KOKOn tammikuussa 2023 Kantarilla teettämän tutkimuksen tulokset kertovat, että 64 % suomalaisista kannattaa vakuutusta, jossa työttömyysturvaa voisi kerryttää sekä palkansaajana että yrittäjänä. Kannatus on vahvaa poliittisen kentän kaikilla laidoilla. Huomionarvoista on myös se, että tutkimuksemme mukaan 42 % suomalaisista olisi kiinnostunut toimimaan samanaikaisesti sekä palkkatyössä että yrittäjänä, jos se olisi taloudellisesti turvatumpaa, jatkaa Korkeasti koulutettujen kassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Mikko Wikstedt.

Lakimuutoksella alkaa olla jo kiire, jotta ihmiset eivät putoa järjestelmän aukkoihin tai toisaalta jätä hyödyntämättä tilaisuutta itsensä työllistämiseen vaikeuksien pelossa. Palkkatulon ja yrittäjätulon samanaikainen vakuuttaminen työttömyysturvassa tulee nostaa tulevan hallituksen pöydälle.

Lakimuutosta ajavat AKY – Akavalaiset yrittäjät ry, Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO sekä Yrittäjän Työttömyyskassa.

Yrittäjäkassan alueverkostossa on aloittanut vuoden alussa neljä uutta aluevastaavaa.

Aluevastaavana toimii Varsinais-Suomessa Elina Ahvamaa, Pirkanmaalla Marika Kotajärvi, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Ari Jyrkinen ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla Irja Koski. Lisäksi Uudenmaan aluevastaavana jatkaa tuttuun tapaan Markus Räisänen ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Lapin aluevastaavana Anu-Helena Hohtari.

Yrittäjäkassan verkostopäällikkö Joakim Horsman mukaan aluevastaavat tuovat kassalle alueelliset kasvot.

”Aluevastaavat toimivat itsenäisinä yrittäjinä kukin omalla alueellaan. He tekevät tärkeää työtä kassan tunnettuuden kasvattamiseksi”, Horsma kommentoi. ”Lisäksi olen huomannut, että alueverkoston laajentuminen on otettu ilolla vastaan kentällä.”

Sinustakin aluevastaava?

Yrittäjäkassa perusti vuonna 2022 alueverkoston, jonka tavoitteena on parantaa kassan asiakaskokemusta sekä jäsenhankintaa tuomalla kassaa lähemmäs potentiaalista uutta jäsentä.

Tällä hetkellä aluevastaavia etsitään vielä Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Satakunnan alueille.

“Rekrytointi aluevastaavaksi tehdään kilpailuttamalla julkista hankintalakia noudattaen. Mikäli tehtävä kiinnostaa, ilmoittaudu hakuun Hilmassa. Hilma on julkisten hankintojen palvelu, jossa julkisen sektorin ostajat voivat kilpailuttaa hankintojaan”, Horsma kertoo.

Osallistumishakemuksen voi jättää alla olevan linkin kautta.

Klikkaa tästä tutustuaksesi hankintailmoitukseen.

Vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kilpailussa myönnettiin kunniamaininta vaasalaiselle ohjelmistoyrittäjä Jussi Mäntylälle. Mäntylä perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vain 14-vuotias. 25 vuotta myöhemmin samainen yritys tunnetaan paremmin korkeatasoista ohjelmistopalvelua asiakkailleen tarjoavana Skycodena.

Itseoppinut ohjelmointiyrittäjä

Alahärmästä kotoisin olevalla Jussi Mäntylällä oli tapana lukea Kauppalehteä isänsä yrityksen takahuoneessa. Kun lehdessä mainittiin kotisivujen tekemisen olevan tuottoisaa puuhaa, Mäntylä sai idean ryhtyä itsekin myymään yrityksille nettisivuja. Innokkaan tietokonepelaamisen ansiosta hiiri pysyi hyvin nuorukaisen kädessä, ja pian Mäntylä saikin myytyä ensimmäiset kotisivunsa.

Pian nettisivujen rakentamisen lisäksi mukaan tulivat ohjelmointipalvelut. Mäntylä sai puhuttua itsensä ohjelmointipalveluiden tarjouskilpailuun, ja malliopetteli ohjelmoinnin salat tuolloin vajaassa viidessä viikossa. Vaikka hän ei lopulta voittanut tarjouskilpailua, ohjelmointi jäi yrityksen repertuaariin.

Optimaalinen työjärjestys tekoälyn avulla

Tätä nykyä Vaasassa toimiva Skycode työllistää jo 15 ihmistä. Työntekijäjoukko koostuu esimerkiksi matemaatikoista, ohjelmoijista ja insinööreistä. Yrittäjä itse kauppaa firmansa tuotteita ja hoitaa tavanomaisia toimitusjohtajan tehtäviä.

Mäntylä kertoo yrityksen päätuotteen olevan tuotannonsuunnitteluohjelma SkyPlanner. SkyPlanner optimoi esimerkiksi teollisuustuotannon työjärjestystä tekoälyä hyödyntäen.

 ”Tuotannon työjärjestyksellä on valtava merkitys yritykselle. Tehdas saa valmistettua samoilla resursseilla enemmän tuotteita, kun tehtaan työjärjestys on paras mahdollinen”, yrittäjä kertoo.

Mäntylän mukaan lukemattomissa tehtaissa ympäri maailman tuotannonsuunnittelua tehdään yhä manuaalisesti. ”Ihminen osaa kyllä miettiä järkevän työjärjestyksen, mutta tekoäly löytää optimaalisimman ratkaisun”, Mäntylä selittää.

Mäntylän mukaan Suomessa voitaisi profiloitua vieläkin vahvemmin tuotannonsuunnittelun edelläkävijänä. Yrittäjän tarkoituksena onkin vallata jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta.

“Yrittämisessä parasta on kausaliteetti”

Uhkarohkein yrittäjä -kilpailun kunniamaininta tulee yrittäjälle yllätyksenä, mutta hän on otettu saadessaan tunnustusta työstään. Tunnustusta työstään Mäntylä on saanut myös voitettuaan vuoden 2021 Kasvu Openissa Suomen lupaavimman automaatioyrityksen pokaalin. Samaisessa Suomen suurimmassa kasvuyrityskilpailussa Skycode valittiin viime vuonna myös yleisön suosikiksi.

Yrittämisen hyvistä puolista kysyttäessä Mäntylällä on selkeä vastaus valmiina.

”Yrittämisessä parasta on kausaliteetti. Jos teen hyviä päätöksiä, hyödyn siitä. Jos taas teen huonon päätöksen, sillä on seurauksia”, Mäntylä selittää ja jatkaa:

”Jatkuvan syy-seuraussuhteen alaisena toimiminen tekee mielestäni ajattelulle hyvää. Yrittäjänä ei oikeastaan voi välttyä suurelta surulta, muttei myöskään suurelta onnelta.”

Työmatka taittuu meloen

Vastapainoa hektiseen yrittäjän arkeen tuovat kalastus ja metsästys. Lisäksi Mäntylällä on tapana tulla merenrannassa sijaitsevalle toimistolleen kesäisin meloen ja talvisin puolestaan hiihtäen tai moottorikelkkaillen.

”Meillä yrittäjillä on mielestäni hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, vedämmekö itsemme piippuun vai pidämmekö hyvinvoinnistamme huolta”, Mäntylä pohtii.

Aloittelevalla yrittäjälle Mäntylällä on selkeä viesti.

”Kannattaa kokeilla, toimiiko oma liikeidea käytännössä. Ei ole olemassa montaa asiaa, jonka toimivuutta ei voisi etukäteen testata. Kannatan siis rohkeasti tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin”, Mäntylä tiivistää.   

Mäntylän omista tulevaisuuden suunnitelmista ei myöskään puutu kunnianhimoa.

”Meillä täällä Skycodessa on tarkoitus tehostaa teollista tuotantoa niin monella miljardilla, että siitä riittää yksi meillekin”, Mäntylä naurahtaa pilke silmäkulmassaan.

---

Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Myytti 1: Yrittäjyys on jokaisen yrittäjän pitkäaikainen unelma

Yrittäjyys ei suinkaan ole asia, josta kaikki yrittäjät ovat koko elämänsä haaveilleet. Toisille yrittäjyys on puhtaasti pakollinen paha – tapa toteuttaa jotain toista unelmaa.

Liian usein yrittäjä mielletäänkin vahvan yrittäjäidentiteetin omaavaksi henkilöksi, jonka kuuluu paiskia töitä vuorokaudet läpeensä. Vaikka tämä mielikuva luonnehtiikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattaa toimia myös puhtaasti välinearvona. Jokaisen yrittäjän ei siis tarvitse olla verkostoitumisen maailmanmestari, vaan yrittäjiä ja yrittämisen tapoja on monia. 

Myytti 2: Yrittäjä ei voi olla työtön

Vaikka yrittäjien kohdalla työttömyys ei tarkoita täysin samaa asiaa kuin palkansaajilla, myös yrittäjä voi olla työtön. Työttömyyden osoittamiseksi edellytetään yleensä yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan. Tietyin edellytyksin päivärahaa voi saada myös oman työllistymisensä päätyttyä, vaikka yrityksen toiminta jatkuisi.

Useimmiten yrittäjät itse kuvailevat yritystoiminnan lopettamista epäonnistumiseksi tai luovuttamiseksi. Todellisuudessa yritystoimintaan ja siten sen mahdolliseen alasajoon vaikuttavat useimmiten ulkoiset tekijät kuten laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut. Näin ollen työttömyyttä ei pitäisi mieltää yrittäjän henkilökohtaisesi ristiretkeksi vaan asiaksi, johon harva pystyy lopulta itse vaikuttamaan.  

Myytti 3: Yrittäjillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan

Yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Tämäkin kuva on aikansa elänyt, sillä yrittäjät kuuluvat sekä sosiaali- että työttömyysturvan piiriin. 

Yrittäjän työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan työttömyyspäivärahalla, joka voi olla peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kela huolehtii peruspäivärahan maksamisesta, kun taas yrittäjien kohdalla Yrittäjäkassa vastaa ansiopäivärahan maksatuksesta. Toisin sanoen yrittäjä voi itse valita, haluaako hän vakuuttaa itsensä työttömyyskassassa ja siten turvata mahdollisen työttömyyden aikaisen toimeentulonsa ansiopäivärahalla.

Keksitkö sinä muita yrittäjyyteen liittyviä myyttejä?

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

“Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.

---

Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

Iia Tolvasen luontoyhteys on ollut lapsesta saakka vahva. Helmikuussa 2022 Tolvanen päätti kuunnella sydäntään ja perustaa ensimmäisen oman yrityksensä. 56-vuotiaan Tolvasen Retki-iloa tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden tulla metsäretkelle irtautumaan hektisestä arjesta.

Kiire hellitti, hyvinvointi vahvistui

Hollolassa varttunut, mutta tätä nykyä Lempäälässä asuva Tolvanen on alun perin koulutukseltaan kotitalousopettaja. Ennen oman yrityksen perustamista hän ehti tehdä 30-vuotisen työuran erinäisissä myynti- ja markkinointitehtävissä.

Tolvasen työviikot vierähtivätkin useimmiten ympäri Suomea reissaten. Tienpäällä ollessaan Tolvanen oli ehtinyt kypsytellä ajatusta oman yrityksen perustamisesta. Vuodenvaihteessa lempääläinen sai kuulla myyntialueensa laajentuvan entisestään, ja silloin retkeilyintoilija teki lopullisen päätöksen yrittäjäksi ryhtymisestä.

Kiireisen palkollisen arki on vaihtunut yrittäjyyden vapauteen.

”Vaikka tässä toiminnassa on tiettyjä riskejä, oma hyvinvointini on lisääntynyt huomattavasti”, yrittäjä toteaa.

Tolvanen kertookin pystyneensä aikatauluttamaan arkeaan paremmin ja elämään enemmän arvojensa mukaista elämää. Toisaalta oman firman perustaminen ei yrittäjän mukaan ollut ainoastaan hyppy tuntemattomaan vaan myös epävarmuuteen. Täysin uusi aluevaltaus yrittäjyys ei kuitenkaan Tolvaselle ole.

”Pienenä tyttönä autoin yrittäjäisääni myymään autonvaraosia”, yrittäjä naurahtaa.

Yrittäjyyden alku on uuden opettelua

Yrittäjyyden alkutaipaleella Tolvanen kertoo saaneensa paljon apua Uusyrityskeskus Ensimetristä. Ensimetrin webinaareissa opeteltiin muun muassa talous- ja verotusasioiden perusteita.

Haastavinta oman yrityksen perustamisessa on Tolvasen mukaan ollut nimenomaan uuden opiskelu. Esimerkiksi markkinointi ja sen mukanaan tuomat somekuviot eivät ole olleet yrittäjän vahvinta osaamisalaa.

”Jos nyt miettisin oman firman perustamista, tekisin asioita paremmin valmiiksi ennen varsinaista yritystoiminnan aloittamista”, pähkäilee yrittäjä.

Myös erinäisten yrittäjälle pakollisten maksujen ja vakuutusten määrä pääsi hieman yllättämään.

”Itselleni oli kuitenkin varsin luonnollista liittyä Yrittäjäkassaan, sillä kuuluin myös palkansaajana työttömyyskassaan”, Tolvanen virkkoo.

Lumikenkäilyä ja nokipannukahveja

Tolvasen Retki-iloa tarjoaa Lempäälän sekä laajemmin Pirkanmaan alueella erä- ja luonto-opaspalveluita, Metsämieli-retkiä sekä luonnon hyvinvointitapahtumia niin yrityksille kuin yksityisillekin asiakkaille. Tyypillisesti Tolvanen ohjaa asiakkaalle luontoretken esimerkiksi kansallispuistoon.

”Talvisin saatamme lumikenkäillä, kesäisin paistaa nokipannukahvit ja räiskäleet”, yrittäjä kertoo. ”On ihanaa nähdä, miten hyväntuulisina ihmiset palaavat metsästä.”

Retkille hän valmistaa useimmiten itse tarjottavat. Tolvaselle erityisen lähellä sydäntä onkin pientuottajien tukeminen.

”Tykkään käyttää leipomuksissani esimerkiksi Kinnarin tilan luontoystävällisiä tuotteita”, yrittäjä kertoo. ”Itseasiassa täällä Pirkanmaalla on paljon yksinyrittäjiä. Sen sijaan, että kilpailisimme keskenämme, pikemminkin täydennämme toinen toisiamme.”

Pientuottajien tukemisen ja asiakkaiden viihtymisen lisäksi luonnonkunnioitus on Tolvaselle erityisen tärkeää. Sitä hän haluaisi mahdollisuuksien mukaan myös opettaa eteenpäin. Oman yrityksen perustaminen onkin yrittäjän mukaan jo askel siihen suuntaan.

Aitoa retkeilyn tuomaa iloa

Yrittäjyys on ollut Tolvasen mukaan ollut paljon muutakin kuin puhtaasti retkeilyä. Leijonan osa ajasta on vierähtänyt erinäisiin retkien esivalmisteluihin, tuotteistamiseen ja markkinointiin. Yrittäjä kertookin, että fyysisessä työssä on tärkeä pitää huolta myös kaikkein kriittisimmästä työkalusta eli omasta kropasta.

Parasta Tolvasen mukaan yrittäjyydessä on ollut tuottaa toisille hyvää oloa luonnossa liikkumisessa.

”Nimi Retki-iloa kuvastaa yritykseni missiota”, Tolvanen valottaa. ”Haluan nimen mukaisesti tarjota myös muille kuin itselleni aitoa retkeilyn tuomaa iloa.”

Toisaalta Tolvanen suhtautuu myös omaan yrittäjyyteensä lempeyden syvällä rintaäänellä.

”On mukavaa olla yrittäjä, ja olen iloinen, että olen uskaltanut ottaa näin rohkean askeleen. Jos kuitenkin sattuisin jotenkin ”epäonnistumaan”, sitten asiat vain menivät niin kuin on tarkoitettu”, Tolvanen summaa.

---

Teksti: Katariina Bergström

Ville Manner perusti asiantuntijayhtiö Modify Consultingin viitisen vuotta sitten. Sitä ennen yrittäjä haki muutosjohtamisuralleen lähtölaukauksen kansainvälisiltä työmarkkinoilta. Tätä nykyä yrittäjän sydän sykkii innovatiiviselle strategiatyölle sekä saksofonin soitolle. 

Lontoosta Loimaalle

Alun alkajaan Hämeenkyröstä kotoisin oleva yrittäjä muutti vuonna 2004 työn perässä Tampereelle. Töiden ohella Manner opiskeli tradenomiksi. Tehtyään muutaman vuoden talousalan töitä Suomessa, Manner päätti pakata vanhan lätkäkassinsa ja muuttaa Lontooseen.

Lontoossa yrittäjän ura sai virallisen lähtölaukauksen. Mannerin mukaan oikeastaan koko muutosjohtamisen ura rakentui juuri ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.

Suomeen palattuaan Manner ajautui ostamaan vanhan kiinteistöosakeyhtiön äitinsä pöytälaatikosta. Tämä yhtiö muuttui ajan saatossa Modify Consultingiksi. Yrittäjyys on kulkenut Mannerin suvussa sukupolvelta toiselle, ja siten myös yrittäjyyden kommervenkit olivat miehelle osittain entuudestaan tuttuja.

Pian paluumuuton ja yrityksen perustamisen jälkeen Manner löysi elämäänsä rakkauden. Siinä missä Mannerin omaa yritystoimintaa pystyi harjoittamaan lähes missä tahansa, yrittäjän puolison ravintola puolestaan juurtui varsinaissuomalaiseen maaperään. Niinpä vuonna 2019 Manner muutti puolisonsa perässä Loimaalle. 

Paloa kehitysprojekteihin

Tätä nykyä myös Modify Consulting piirtyy loimaalaiseen siluettiin. Manner kertoo viiden vuoden yrittäjämatkan olleen kirjava.

Palo erinäisiä kehitysprojekteja kohtaan on se punainen lanka, joka on sitonut yrittäjän työtaivalta yhteen. Modify esimerkiksi auttaa asiakkaitaan niiden liiketoiminnan kehittämisessä ja digitalisoinnissa sekä kansainvälistymisen suunnittelussa.

”Jos yleisesti mietitään yrityksien matkaa, jokaisen yrityksen pitää olla valmis uusiutumaan tietyin väliajoin. Se vaan on fakta”, Manner toteaa.

Toisin sanoen pienten firmojen tulisi Mannerin mukaan ottaa oppia isommista, jatkuvasti uutta liiketoimintaa kehittävistä, yrityksistä. Juuri tässä kohtaa myös Mannerin oma osaaminen astuu kuvaan.

”Itse yrittäjänä teen juuri tätä: pohdin, miten liiketoimintaa muutetaan siten, että se on kannattavaa myös tulevaisuudessa.” Vaikka Manner vitsaileekin olevansa yhden miehen rokkibändi, tätä nykyä yrittäjän palkkalistoilla on jo muutamia työntekijöitä.

“Aloittelevan yrittäjän ei kannata hosua”

Yrittäjyyden parhaiksi puoliksi Manner mainitsee vapauden valita. ”Yrittäjänä saat kehittää sun omaa yritystä aina vaan paremmaksi ja paremmaksi. Se on yrittäjästä itsestään kiinni, kuinka paljon haluaa tienata.”

Toisaalta yrittäjyyden haittapuoleksi Manner nimeää yrittäjän riskin ja sen, miten yrittäjä osaa elää ja luovia nimenomaisen riskin kanssa.

Lisäksi Manner kertoo olevansa mukana pilottihankkeessa, jossa hän pääsee toimimaan valmentajana yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille. ”Tämä on minulle mieleinen tapa auttaa aloittavia yrittäjiä”, loimaalainen toteaa.

Konkariyrittäjillä on myös selkeä viesti yrittäjyyttä aloitteleville tai sitä harkitseville. ”Älkää hosuko. Sillä, aloittaako homman ensi viikolla vai puolen vuoden päästä, ei loppupeleissä ole merkitystä. Yrittäjänä aika on kortilla, joten yrityksen toimintaa kannattaa rauhassa suunnitella etukäteen”, Manner korostaa.

Liikunta tarjoaa irtioton arjesta

Lukuisat luottamustoimet sekä oma yritys tytäryhtiöineen pitävät yrittäjää varsin kiireisenä. Manner kertookin liikunnan tuovan mukavasti vastapainoa hektiseen arkeen.

”Tykkään esimerkiksi pelata kiekkoa ja padelia. Myös golfia tulee harrastettua kesäisin. Lisäksi urheilemme ja pidämme lihaskuntoa yllä yhdessä vaimoni kanssa”, yrittäjä virkkoo.

Yhden hieman erikoisemman taidon Manner kertoo opetelleensa vasta aikuisiällä. Yrittäjä paljastaa harrastaneensa saksofonin soittoa nyt noin kolmisen vuotta. 

”Liikunnan lisäksi saksofonin soitto on myös hyvä irtiotto arkeen. Viime syksynä uskaltauduin esiintymään ensi kertaa yleisönkin eteen”, rohkea yrittäjä iloitsee.

---

Jutun on kirjoittanut Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Kuta kuinkin seitsemän vuotta sitten Sami Karjalainen kyllästyi palkollisen oravanpyörään ja päätti perustaa oman mainostoimistoyrityksen. Vaikka hyppy yrittäjyyteen jännitti ensi alkuun, Karjalainen kertoo yrityksen perustamisen olleen yksi elämänsä parhaista päätöksistä. Yrittäjän maanläheisessä mainostoimistossa töitä tehdään ennen kaikkea ekologisuus- ja vastuullisuusvaltit edellä.

Yrittäjäksi alun epäröinnistä huolimatta

Ennen yrittäjätaivaltaan Karjalainen työskenteli Tampereella mainostoimistossa. Alkuun ajatus oman yrityksen perustamisesta tuntui pelottavalta: Karjalaisen mielessä pyörivät ajatukset mahdollisesta epäonnistumisesta eikä lähipiirissäkään oikein ollut yrittäjiä, joilta olisi voinut kysellä neuvoja.

Myös Karjalaisen vanhempia jännitti, miten vakituisesta työstä lähteminen tulisi vaikuttamaan pojan elämään. Karjalaisella oli kuitenkin vahva pohja mainonnan tehtävistä palkansaajapuolelta, ja myös yrittäjän sen aikainen kumppani kannusti häntä yrittämään rohkeasti. Niinpä vuonna 2014 Karjalainen päätti repäistä ja perustaa oman yrityksen.

Maanläheisen mainostoimiston vihreät arvot

Yrittäjä kertoo Vehreen olevan maanläheinen mainostoimisto. Karjalaisen yritys tarjoaa televisio- ja radiomainontaa lukuun ottamatta lähestulkoon kaikkia muita markkinointiviestinnän ja mainonnan palveluita. Pääasiassa yrittäjä kertoo suunnittelevansa pienille ja keskisuurille yrityksille esitteitä, käyntikortteja, logoja sekä nettisivuja.

Yrityksen kantavaksi voimaksi Karjalainen nimeää ekologisuuden. Vehreen kaikkea toimintaa läpi leikkaavat vihreät arvot sekä kestävän kehityksen periaatteet.

”Vastuullisuus näkyy omassa toiminnassani esimerkiksi siten, että olen valinnut käyttää tuulisähköä”, yrittäjä kertoo. ”Suosittelen myös asiakkailleni ympäristömerkittyjä painotaloja ja ekologisia web-hotelleja. Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän muut markkinointitoimistot tuovat mahdollista ekologisuuttaan esille.”

“Olen itseasiassa melko yllättynyt, kuinka vähän markkinointitoimistot tuovat ekologisuuttaan esille”

Myös mainostoimiston nimi Vehree on linjassa yrityksen arvojen kanssa. ”Sana vehree on lupaus kasvusta. Jos Vehree olisi vuodenaika, se olisi varmastikin kevät”, Karjalainen pohtii. ”Vehreys myös viittaa vihreyteen, mikä puolestaan sopii loistavasti Vehreen arvomaailmaan”, yrittäjä summaa.

Vanhan talon havinaa Nokialla

Tätä nykyä Karjalaisen mainostoimisto sijaitsee Nokialla. Vanhaa työläiskaupunginosaa halkovan tien varrella seisoo vuonna 1900 rakennettu talo, jonka isoissa näyteikkunoissa komeilee Vehreen logo. Sen lisäksi, että tämä patinoinut talo toimii Vehreen tyyssijana, myös yrittäjä itse asuu rakennuksen toisessa päädyssä.

Kyseinen rakennus on toiminut 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka Tuomisen sekatavarakauppana. Karjalainen kertookin iloitsevansa siitä, kuinka markkinointihenkisen kauppiaan tarina saa eräällä tapaa jatkoa mainostoimiston muodossa.

Tuomisen sekatavarakaupasta on säästetty esimerkiksi vanha makkarahinnasto sekä markkinointijuliste. Nämä ja monet muut pienet entisajan esineet on Vehreen toimitilassa nostettu esille muistuttamaan kävijää rakennuksen kirjavasta historiasta.

Yrittäjän ei tule unohtaa henkireikien merkitystä

Yrittäjyydessä parasta on Karjalaisen mukaan vapaus sekä töiden monipuolisuus. ”Asiakkaita on laidasta laitaan aina hunajatuottajista höyläämöyrittäjiin,” yrittäjä kuvailee. ”Oikeastaan graafinen suunnittelu on vain murto-osa tätä työtä, sillä pitkälti hommat ovat luovaa ongelmanratkaisua.”

Lisäksi yrittäjyydestä on tullut Karjalaiselle merkittävä osa omaa identiteettiä ja elämäntapaa. Yrittäjä onkin ollut useamman vuoden mukana yhdistystoiminnassa ja toimii tälläkin hetkellä Nokian yrittäjien hallituksessa.

Luonnollisesti myös oma verkosto sekä ystäväpiiri ovat laajentuneet yrittäjyyden myötä. ”On mukava, kun saunalauteilla saa jakaa yrittäjyyden ilot ja surut muiden yrittäjien kanssa.”

Yrittäjä myös korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. ”En ole missään vaiheessa halunnut polttaa itseäni loppuun tekemällä liian pitkää työpäivää. Minulle on tärkeää, että voin pitää työpäivän lomassa runsaasti taukoja ja että viikonloput pysyvät työstä vapaina,” yrittäjä kertoo.

Karjalainen myös korostaa sitä, kuinka luovaa työtä tekevän on tärkeä antaa aivojen palautua. Vanhan talon remontointi ja luonnossa liikkuminen ovatkin yrittäjän omia henkireikiä.

Lopuksi yrittäjä kertoo yhden pitkäaikaisista toiveistaan. ”En pidä sanasta yrittäminen”, yrittäjä toteaa. Karjalainen heittääkin ilmoille haasteen: ”Keksitään yhdessä parempi sana yrittämiselle.”

---

Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Kuvassa Mari Laaksonen. Valokuvaaja Terotemedia / Tero Takalo-Eskola

Mari Laaksonen muistelee blogikirjoituksessaan koronan tuomia iloja ja suruja aina retkeilyintoilusta ikäihmisten yksinäisyyteen. Miten syvässä päädyssä pulikoivat yksinyrittäjät pärjäävät ja missä pandemia-aikana liikkuvat normaalin yrittäjäriskin rajat, Laaksonen pohtii. Erityisesti yrittäjä korostaa exit-suunnitelman laatimisen merkitystä tulevien kriisien varalle.

Kiinasta kuului kummia

Kiinan Wuhanista kuului kummia jo vuoden 2019 lopulla: tappava virus jylläsi kaupungissa täydellä voimalla. Euroopassa koimme tämän hyvin kaukaiseksi asiaksi. Mutta eipä aikaakaan, kun virus saavutti Suomen, ja ensimmäinen tartuntatapaus uutisoitiin kesken turistikauden Suomen Lapissa.  

17. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus julisti voimaan valmiuslain. Edellisenä päivänä oli päätetty sulkea koulut. Suomi ja koko maailma olivat muuttuneet yhdessä yössä. Kansalaisten arki muuttui äkkiä täysin kotikeskeiseksi, kun laaja etätyösuositus siirsi noin puolet työtätekevästä väestöstä ja lähes kaikki opiskelijat etätöihin ja -opiskeluun.

Suomi sulki ovensa ja jopa Uudenmaan rajalle viriteltiin rajavyöhykettä. Suuri osa vapaa-ajan palveluista, kaupoista, ravintoloista, liikkeistä ja hotelleista suljettiin. Isoja festivaaleja peruttiin, ja urheilukilpailut esitettiin tyhjille katsomoille. Kevään 2020 sulkulistan jatkoksi pääsi myös päiväkodit, koulut sekä harrastukset.

“Teams-kokoukset hoituivat kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa”

Nämä muutokset aiheuttivat useille suomalaisille myös ongelmia, vaikka moni toivottikin aluksi vaihtelun tervetulleeksi. Pienessä hetkessä ei ollut kiire enää mihinkään. Kadut olivat autioita eikä työmatkaruuhkasta ollut tietoakaan. Kokoukset hoituivat mökkilaiturilta tai kotoa käsin kauluspaidassa ja kalsareissa.

Työnteko zoomaillen ja Teams-välitteisesti tuntui aluksi uudelta ja innostavalta. Perheillä oli enemmän aikaa yhdessäoloon. Arjesta tuli kiireetöntä ja yksinkertaista.  

Ruokarallia hoidettiin Woltin polkemana ja Finnair järjesti virtuaalista matkailua pahimpaan kaukokaipuuseen. Kauppojen ruokahyllyille ilmestyi jopa Finnairin business-luokan aterioita. Myös kotimaan matkailu sai uudenlaista tuulta purjeisiinsa, kun ihmiset suuntasivat sankoin joukoin vuokratuilla matkailuautoilla nauttimaan Lapin luonnosta. 

“Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoinnista ja retkeilystä”

Kansa innostui puutarhanhoidosta, remontoimisesta ja retkeilystä. Siinä missä kivijalkaliikkeiden ovipumput hyytyivät asiakaskadosta, verkkokauppa puolestaan rullasi täydellä volyymilla. Myös auto- ja asuntokauppa vilkastui, ja keväällä 2021 mökkibuumi suorastaan räjähti käsiin. Loppukesästä menivät kaupaksi jo vanhat venevajatkin. 

.

Uupumusta ja uusia nousuja

Kun sosiaalinen eristyneisyys oli jatkunut tarpeeksi pitkään, moni alkoi kyllästyä ja uupua tilanteeseen. Yksinäisistä ikäihmisistä tuli omien kotiensa vankeja ja jopa muistotilaisuuksia järjestettiin verkkoyhteyksien välityksellä. Koronavuoden aikana yksinäisyyden tunteet lisääntyivät koko väestön keskuudessa. Juuri tästä syystä työpaikan rooli sosiaalisena yhteisönä on jälleen alkanut tulla tärkeämmäksi. 

Syksyä 2021 kohden ravintolat ja tapahtumajärjestäjät kertoivat kalenteriensa alkaneen täyttyä nopeasti. Oli selvää, että ihmiset halusivat jälleen tavata toisiaan: vaihtaa ajatuksia, tehdä työtä ja olla läsnä – mutta myös laulaa, juoda ja tanssia.

Halu matkailla ulkomaille näkyi myös suurena kysynnän piikkinä. Tosin sosiaalista mediaa ei päivitelty samoin kuin vanhaan hyvään aikaan, sillä aurinko- ja rantakuvat olisivat voineet herättää kansassa paheksuntaa. 

.

Yrittäjyys kriisin keskellä

Nämä kaksi pandemiavuotta ovat muovanneet ihmisten rutiineja ja tottumuksia. Arvot ja asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin. Moni yksinyrittäjä heitettiin kerralla syvään päätyyn kyselemättä uimataidon perään. Kriisin keskellä voidaan tietysti ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole.

“Kriisin keskellä voidaan ajatella, että pandemia kuuluu tyypillisen yrittäjäriskin piiriin, mutta ei se näin ole”

Muuttuneen arjen ja kriisin keskellä yrittäjä joutuukin elämään melkoisissa paineissa. Mikäli yritys ei tee tulosta eikä liiketoiminta ole kannattavaa, ei yrityksellä ole tulevaisuutta. Yrittäjä toimii omalla riskillä, jonka vuoksi panokset ovat suuret. Vastuuta pitää kantaa sekä tuloksesta että työntekijöistä – oli kriisejä tai ei. 

Kaksi viimeisintä vuotta ovat opettaneet paljon. On ollut aikaa valmistautua ja rakentaa oman elämän sekä toimeentulon exit-suunnitelmaa. Jokainen meistä tiedostaa, että jossain muhii aina uusi virus. Kun seuraava kriisi lyö aaltona maihin, oletko sinä valmis? 

Siksi tärkeimmän kysymyksen esitänkin sinulle, yrittäjä.

Miten sinä olet varautunut ja huolehtinut omasta toimeentulostasi jos, ja kun, seuraava epidemia keikuttaa elinkeinoasi ja liiketoimintaasi? Oman toimeentuloni yritystoimintani päätyttyä minä vakuutan Yrittäjäkassan kautta. Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkopuoliset tekijät voivat johtaa ahdinkoon.

“Ei auta, vaikka olisi kuinka hyvä yrittäjä – silti ulkoiset tekijät voivat johtaa ahdinkoon”

Onneksi on olemassa taho, joka hoitaa minulle ansiosidonnaisen päivärahan pahan päivän varalle. Tuo taho on meidän yrittäjien oma työttömyyskassa. Siellä, yhdessä ja ainoassa Yrittäjäkassassa, me yrittäjät pystymme onneksi vakuuttamaan itsemme.

Mari Laaksonen

yrittäjä

---

CleanMarin Oy:n toimitusjohtaja Mari Laaksonen suhtautuu yrittäjyyteen intohimolla. Laaksonen toimii Helsingin Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Yrittäjien valtuuston varapuheenjohtajana. Yrittäjä on myös palkittu muun muassa Helsingin nuorena yrittäjänä vuonna 2009.