Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) etsii jälleen Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Oletko se sinä vai kaverisi?
SYT avaa tänään nettikampanjanjan osoitteessa uhkarohkeinyrittaja.fi, jossa voi ilmiantaa Suomen uhkarohkeimman yrittäjän. Kilpailun keulakuvana toimii tänä vuonna, viime vuonna Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi valittu, hyvinvointialan yrittäjä ja tv-persoona Jutta Gustafsberg 
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena on löytää yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin.
– Suomen taloudella porskuttaa hyvin; työttömyys vähenee, vienti on alkanut vetämään ja suomalaiset suhtautuvat entistä suopeammin yrittäjyyteen. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen, kertoo Jokinen.
Suomen uhkarohkein yrittäjä kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Jokisen mukaan kilpailuun tuli viime vuonna toista sataa ilmiantoa. Nyt tavoitteena on vähintäänkin tuplata ilmiantojen määrä.
-Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, jopa uhkarohkeita yrittäjiä tai yrittäjätiimejä. Suomi tarvitsee lisää heidän kaltaisiaan riskinottajia ja oman tiensä kulkijoita, sanoo Jokinen
SYT:n kilpailu pyörii uhkarohkeinyrittaja.fi –sivuilla 30.6.2018 saakka.
Uhkarohkein yrittäjä julkistetaan 16.7.2018 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 12.00.
Kilpailuun voit osallistua: http://www.uhkarohkeinyrittaja.fi/fi/lomake.html
Katso kilpailun mainosvideo:

 

Sinisten suht koht näkymätön ministeri Pirkko Mattila heräsi männä viikolla eloon ja asetti selvitysmiehen pohtimaan työttömyysturvajärjestelmän kehittämistä. Selvitysmieheksi valittiin Mauri Kotamäki, jolla on jo valmiiksi mielipide millainen järjestelmän pitää olla – toivottavasti tämä ei kahlitse selvityksen objektiivisuutta.
Tosiasia on se, että palkansaajien ansiopäivärahan rahoituksessa on epäkohta –  kaikki palkansaajat maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksua. Myös työnantajat maksavat työnantajan osuuden. Näillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiopäivärahan ansio-osuutta. Vain työttömyyskassaan kuuluville maksetaan kuitenkin ansiopäivärahaa. Ne jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, saavat Kelan maksamaa peruspäivärahaa, joka on valtion verovaroin rahoittamaa. Valtio rahoittaa myös ansiopäivärahasta peruspäivärahan osuuden. Viime aikoina käydyissä keskustelussa jää kuitenkin pääsääntöisesti huomioimatta se, että osa työttömyysvakuutusmaksuista siirretään kuitenkin Kelan etuuksien rahoittamiseen, eli asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin annetaan ymmärtää.
Lähes kaikki palkansaajat voisivat halutessaan liittyvä työttömyyskassaan ja saada työttömänä ansiopäivärahaa. Kassaan kuuluminen jokaisen oma valinta. Vuosikustannus eri kassoissa vaihtelee, mutta asian voi hoitaa esimerkiksi keskimäärin 100 eurolla. Erittäin, jopa käsittämättömän, edullista kun ajattelee mitä sillä saa.
Palkansaajapuolella asiaa voisi kehittää kahdella eri tavalla. Joko yrittää saada nykyiset kassoihin kuulumattomat palkansaajat kassojen jäseniksi tai kumota koko systeemin ja rakentaa universaali malli. Nykyinen malli on toimiva ja kustannustehokas. Itsenäisesti toimivat työttömyyskassat osaavat hoitaa lakisääteisen tehtävänsä.
Koko työttömyysturva-reformi on ollut keskustelussa jo vuosia. Nykyjärjestelmä on paikoin äärettömän monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Miten ikinä järjestelmää kehitettäisiinkin, joku aina tarvitaan etuuksia maksamaan, joten nykyisten maksajien ammattitaidon hyödyntäminen olisi ensisijainen vaihtoehto tavalla tai toisella.
Universaalin mallin kritiikiksi on jo heti todettu, että kalliiksi tulisi. Eli todennäköisetsi kävisi niin kuten monessa Euroopan maassa, että kaikille maksettaisi ansiopäivärahaa, mutta taso olisi pienempi kuin nykyinen. Ja tällöin lisätoimeentulo jouduttaisiin hakemaana Kelan asumis- ja toimeentulotuesta. Tiedä sitten olisiko siinäkään mitään järkeä!
Yrittäjät erikseen
Entäpä yrittäjät? Meillä yrittäjäkassoissa etuuksien rahoitus poikkeaa oleellisesti palkansaajapuolesta. Valtio osallistuu etuuksien rahoituksiin peruspäivärahan osuudella, mutta koko ansio-osa rahoitetaan jäseniltä kerätyillä jäsenmaksuilla. Järjestelmä on siis puhtaammin vakuutuspohjaista. Yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat selvästi korkeammat kuin palkansaajakassoissa, mutta se saa ansiopäivärahaa kuka siitä maksaa. Yrittäjistä kuitenkin alle 15 prosenttia on työttömyyskassan jäsenenä, eli reilut 32 000 yrittäjää on tehnyt tämän ratkaisun – tuhannet työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavat kuuluvat virheellisesti palkansaajakassoihin.
Yrittäjälle kassan jäsenyys on keino varautua yritystoimintaa liittyvän riskin varalle. Koskaan ei voi tietää onnistuuko yritystoiminta. SYT-kassasta maksetaan päivärahaa tällä hetkellä noin 800 jäsenellä kuukausittain. Jokainen heistä on varmasti tyytyväinen ratkaisustaan liittyä aikoinaan kassan jäseneksi. Aika paljon mukavampi saada päivärahaa tuplasti peruspäivärahan verran.
kevättä odotellessa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

SYT-kassan alkuvuosi on alkanut vauhdikkaasti. Kassaan on liittynyt Ystävänpäivään mennessä yli tuhat uutta jäsentä, mikä on yli 15 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Yrityksiä ei perusteta merkittävästi enempää kuin aiempana vuonna, mutta yrityksillä menee juuri nyt taloudellisesti vähän paremmin, eli tuloksesta voidaan irrottaa kassan jäsenmaksun verran rahaa. Ehkä myös uskalletaan ottaa vähän uusia liiketoiminnallisia riskejä, mutta samalla halutaan varautua siltä varalta, etteivät uudet avaukset onnistukaan. Kaiken kaikkiaan työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut yrittäjien keskuudessa astetta arkisempi asia, eli tiedostetaan se mahdollisuus, että yritystoiminta voi loppua, olla syklistä tai yhteiskunnalliset muutokset voivat johtaa kannattamattomuuteen. Myös yrittäminen alkaa olla monimuotoista, yhä yleisempää on kevytyrittäjyys, eli pieniä työkeikkoja tehdään laskutusosuuskuntien kautta niin, että laskutusosuuskunta hoitaa kirjanpidon ym. viralliset asiat.
Erilaiset megatrendit mietityttävät perinteisillä aloilla toimivia yrittäjiä melkoisesti. Digitalisaatio, robotisaatio, mobilisaatio ja keinoäly kuuluvat yhä useammissa keskusteluissa ja hyvä niin, koska ne ovat jo arkipäivää ja vähintään oven takana useimmilla aloilla. Nyt ehkä mietitään, miten niitä voidaan hyödyntää, minkä hintaista se on ja mistä siihen löytyy resursseja ja osaamista. Toki aivan ymmärrettävästi aihepiiri myös ahdistaa ja herättää pelkoja, mitä voidaan helpottaa ainoastaan tietoa lisäämällä.
Suomen yrittäjät järjestivät viime viikolla koulutusjohdon keskustelufoorumin, missä useat asiantuntijat keskustelivat näistä kysymyksistä. Yrittäjän ja kaiken työelämää pärjäämisen kulmakiviä ovat ”minä selviän” -asenne, osaaminen ja oppiminen sekä itsensä jatkuva kehittäminen sekä ylipäänsä yrittäjämäinen työote. Myös yhä enemmän puhutaan yhdessä tekemisestä, eli yrittäjät kokoavat eri osaamisaloista entistä vanhempia pooleja ja osaavat näin tarjota entistä yksilöllisempää asiantuntijuutta suoraan asiakkaan tarpeisiin.
Kaiken kaikkiaan yrityksiä perustetaan rohkeasti uusille aloille. Yrittäjyyskasvatus alkaa yhä aikaisemmin, meillä on Pikkuyrittäjät, Nuori Yrittäjyys on kasvattanut jo 30 000 nuorta ja koulujen opetussuunnitelmiin lisätään yrittäjyyttä. Nämä antava hyvän sysäyksen ja yrittämiseen liittyvät ennakkoluulot vähenevät. Ja samaan aikaan yrittäjyyteen liittyvä riski tai jaksottaisuus on luonnollista, mitä luontevasti paikataan SYT-kassan jäsenyydellä.
vauhdikkain terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Paljon parjattu aktiivimalli on ollut voimassa kuukauden päivät. Tähän mennessä SYT-kassan käyttämä tietojärjestelmä (YAP Solutions) on viilattu käyttövalmiuteen eikä maksatukseen odoteta merkittäviä ongelmia sen suhteen. Toki käytännön tilanteet tuovat esiin yllättäviä päivitystarpeita, mutta ne saataneen hoidettua ilman että työttömille jäsenille koituu haittaa.
Tähän mennessä olemme huomanneet, että erilaiset TE-toimiston järjestämät työllisyyttä edistävät palvelut ovat lisääntyneet, etenkin viikon kestävä työnhakuvalmennus –koulutus. Uudenmaan TE-toimisto juuri uutisoikin, että kurssien toteutusta on siirretty alkuvuoteen, mutta silti kaikki kurssit alkavat olla täynnä.  Seuraavaksi odotamme, että hallitus myöntäisi lisärahoitusta kurssien ja muiden palvelujen toteuttamista varten. Joulukuussa 2017 maksoimme päivärahaa 70 TE-palveluissa olevalle, kun tammikuussa 2018 yhteensä 91 jäsenellemme — nousua peräti 30 prosenttia. Tämä osoittaa, että ainakin SYT-kassan työttömät ovat aktiivisia.
Aktiivimallin työaikavelvoitteen voi täyttää työskentelemällä 18 tuntia tai ansaitsemalla 241 euroa yritystoiminasta 65 päivän aikana. Jäsenten uusia lyhyitä yrittäjyys-jaksoja ei vielä ole tullut vastaan. Jo tähänkin asti lyhyt- tai osa-aikaista palkkatyötä tekeville on maksettu soviteltua päivärahaa. Sovitellun päivärahan saajien määrä on noussut, joulukuussa maksoimme sitä 153 jäsenellemme ja tammikuussa 171 jäsenellemme, eli kasvua 12 prosenttia.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arveli, että 40 prosenttia Kelan asiakkaista tulisi täyttämään aktiivisuusvelvoitteen. Me SYT-kassassa toivomme luvun olevan suurempi. Tammikuussa aktiivisuuden täytti 30 prosenttia työttömistä jäsenistämme, joten alku ainakin näyttää ihan hyvältä. Pitää kuitenkin muistaa, että aktiivimallin yksi merkittävimpiä epäkohtia on se, että alueelliset erot työnsaannille ja mahdollisuudelle osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin ovat merkittäviä, joten varisnaisia lukuja saamme vasta huhtikuussa, kun alennettua päivärahaa ensimmäistä kertaa maksetaan.
Aktiivimallin onnistumisen arviointi tulee olemaan haasteellista. Elämme nyt taloudellisessa nousukaudessa, uusia työpaikkoja syntyy ja työttömyys alenee. Eli kuinka paljon ihmisten aktivoituminen johtuu työmarkkinatilanteesta tai siitä että aktiivimalli ”potkii heitä eteenpäin” jää osittain arvailujen varaan. Edelleen työttömyyttä vaivaavat rakenteelliset ongelmat, joten jos niitä ei ratkota, ei aktiivimallikaan ihmisten työtilannetta pelasta.
Helmikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT

Toissa vuoden syksyllä viimeistelin liiketoimintasuunnitelmaani. Siinä konkretisoitui kirjallisessa muodossa, kuinka itseni tulevaisuudessa elätän. Oli perhosia vatsassa, kuten yritykseni uudessa logossakin. Päivät olivat kuluneet tutustuessani laskutusohjelmiin, kirjanpitoyrityksiin, web-hotelleihin ja domain-tarjoajiin. Valmennuskeskuksen järjestämän yrittäjäkurssin ”vertaisryhmän” ja siellä solmittujen suhteiden avulla sparrasimme toinen toisiamme. Yksin yrittäminen tulisi olemaan yksinäistä puuhaa, joten verkostoituminen kannattaa. Verkostoitumisen voimaa ei korosteta koskaan liikaa. Verkostoon kuuluvat paitsi oman ammattialan piiriin kuuluvat tahot, myös lähiverkosto eli oma perhe ja ystävät.
Olin yritykseni rekisteröintivaiheessa useaan otteeseen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH), koska firmani nimi aiheutti päänvaivaa. On syytä varautua siihen, että PRH ei hyväksy ensimmäistä ehdotusta. Nimen taustatutkimukseen kannattaa nähdä vaivaa ja varautua muuttamaan sitä tai sen muotoa. Itselleni kävi juuri näin, joskaan jälkeenpäin ajateltuna sillä ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Viestintäviraston verkkosivuilta voi etsiskellä .fi -domainia ja varata heti sopivan sen löytyessä.
Olin tuskaisen tietoinen siitä, että minua tullaan ensimmäisenä lähestymään lähinnä laskujen merkeissä. Vakuutusyhtiö; YEL ja vastuuvakuutukset. Markkinointiin upposi oma siivunsa, verkkosivut ja käyntikortit tosin saivat tässä vaiheessa riittää. Käännätin sivuni myös ruotsiksi ja suppeammin englanniksi, sillä alallani on hyvä pystyä palvelemaan vähintään myös toisella kotimaisella. Useista pienehköistä kuluista kertyy helposti sievoinen summa aloituskustannuksia, joihin pitää olla varautunut. Erilaiset markkinointitahot alkavat soittelemaan ja tarjoamaan palveluitaan – näistä on löydettävä jyvät akanoista. Enimmäkseen on valitettavasti niitä akanoita, joten kannattaa pitää pää kylmänä ja muotoilla ystävällisen jämäkkä ”ei-kiitos” -fraasi jo valmiiksi.
Viranomais- ym. tahot ohjaavat asiakaskontaktit mielellään verkkoon, mikä on luonnollista. Surffaaminen netissä tietoja etsiessä oli välillä hieman sekavaa ja aikaa vievää, mutta tarvittaessa olen aina löytänyt myös puhelinnumeron, josta olen saanut henkilökohtaista palvelua. NewCo Helsingin konsultaatiota ja sparrausta kiitän. Arvostan suuresti, kuinka mahtavaa palvelua Helsingin kaupunki tarjoaa yrittäjilleen. NewCo:ssa on jatkuvasti tarjolla erilaisia verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia.
Vuoden varrella toimeksiantoni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Liiketoimintasuunnitelma on elänyt valtavasti. Jotkut todennäköisiksi ajattelemani asiakasryhmät eivät olekaan osoittautuneet omikseni. Olen todennut, ettei kannata jumiutua liikaa siihen, mitä on suunnitellut. On jatkuvasti oltava avoinna uusille mahdollisuuksille. Uusi asiakassuhde on saattanut löytyä yllättävältä taholta, joka etukäteen ei ollut käynyt edes mielessä. Silti suunnitelmallisuus on hyvä, suorastaan ehdoton edellytys yrittäjänä toimimiselle.
Kaikki tuntemani yrittäjät korostivat etukäteen hyvän kirjanpitäjän merkitystä. Tämä siis niille, jotka haluavat käyttää työaikansa omaan osaamisalueeseensa ja jättää kirjanpidon sen ammattiosaajalle. Kävin etukäteen tutustumassa pariin tilitoimistoon kirjanpidon merkeissä. Tunsin jo etukäteen kokeneen kirjanpitäjän, joka myös on yksityisyrittäjä ja jonka kanssa olimme alun perin keskustelleet yhteistyöstä. Onneksi päädyin tähän tuttavaani, alansa ammattilaiseen, joka itsekin yksityisyrittäjänä pystyi samaistumaan tilanteeseeni ja lisäksi oli todellakin kilpailukykyinen hinnoitellultaan. Olen tämän vuoden varrella tullut läheiseksi kirjanpitäjäni kanssa ja saanut rahanarvoisia neuvoja, myös jämäköitä ohjeita erilaisissa itselleni hankalissa tilanteissa. Saamani neuvon –  Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän parhaita ystäviä – allekirjoitan painavalla musteella.
Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin – sekä vanhoihin että uusiin – ovat itselleni olleet henkireikiä.
On myös suuri etuoikeus tehdä töitä erilaisissa paikoissa ja poikkeaviin aikoihin. Kahviloissa kirjoittaminen on inspiroivaa, yhteistyökumppanin tapaaminen lounaan tai aamiaisen merkeissä, ulkoilu keskellä päivää ja suuntaaminen asiakkaan luo, kun normityöaika päättyy ovat yrittäjyyden parhaita puolia.  Kohta taakse jäävä vuosi yrittäjänä on antanut paljon ja opettanut itsestäni. Parhaimmillaan, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehkä myös muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, saattaa löytää itsenä unelmatyössään, jossa huomaakin tekevänsä juuri sitä, minkä parhaiten osaa ja pystyvänsä keskittymään sellaisiin työtehtäviin, jotka itselle ovat erityisen mielekkäitä. Toivotan kaikille rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottaa askeleet kohti yrittäjyyttä!
Kirjoittaja
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 

Vuoden alusta tulleen lakimuutoksen myötä työtön voi kokeilla uutta yrittäjyyttä huoletta neljä kuukautta ilman pelkoa työttömyysetuuden menetyksestä. Tähän asti yritystoiminnan aloittaminen on pääsääntöisesti katsottu päätoimiseksi, ja työttömyysetuuden maksaminen on loppunut heti kun yritystoimina on aloitettu.
Lakimuutoksen mukaan yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli yritystoimintaan käytetty aika tai tulot eivät ole este työttömyysetuuden maksamille. Kun yritystoiminnasta saa tuloja, ne huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.
Lisäksi työttömyysturvan aktiivimallin mukaisen aktiivisuusedellytyksen voi myös täyttää toimimalla yrittäjänä.  Yrittäjillä aktiivisuusedellytys täyttyy, jos yritystoiminnasta on tuloa 241,04 euroa 65 maksupäivän aikana.
Mitä tapahtuu neljän kuukauden kuluttua?
TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden neljän kuukauden kuluttua kuten se aiemmin arvioitiin yritystoiminnan alkaessa. Mikäli yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, työttömyysetuuden maksu lakkaa. Mikäli se todetaan sivutoimiseksi, voidaan edelleen maksaa soviteltua päivärahaa.
Ja tämä on se hetki, jolloin yritystoiminnan voi lopettaa, mikäli näyttää siltä ettei se kannata. Tällöin yrittäjä saa edelleen vanhaa työttömyyskorvausta, ellei sen saamiselle ole muita esteitä.
Vaikka neljä kuukautta on lyhyt aika, niin jonkinlaisen tuntuman yritystoiminnan potentiaalista jo näkee. Tämä on myös hetki, jolloin voi aidosti siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi, ottaa YEL-vakuutus vähintään 12 576 euron vuosityötulolla ja liittyä SYT-kassan jäseneksi, ja hakea vaikkapa TE-toimiston myöntämää starttirahaa.
Työttömyysturvajärjestelmän perisyntinä on ollut juuri yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä jäykkyys, mikä on saanut aikaan sen, ettei yrittäjyyttä uskalleta kokeilla etuuksien menetyksen pelosta. Ja koska aloittava yrittäjä ei saa yritystuloa heti niin taloudellinen epävarmuus on ollut liian suuri uhka. Tämä lakimuutos on kannustava, ja vastaa aiempaan epäkohtaan.
Kun kaikki taloudellinen aktiviteetti on nyt nousussa, niin yhä useamman työttömän kannattaa miettiä omaa osaamistaan ja ryhtyä rohkeasti kokeilemaan, josko sille löytyisi kysyntää ja markkinoita. Yrittäminen vaatii aina rohkeutta ja riskinottokykyä, töitä pitää tehdä paljon ja omaa tuotettaan ja osaamistaan pitää markkinoida ja myydä. Loppupelissä asiakkaat kuitenkin päättävät, halutaanko juuri Sinun myymääsi tuotetta tai palvelua.
Lakimuutos koskee lähtökohtaisesti uutta yritystoimintaa, joka on aloitettu 1.1.2018 tai sen jälkeen. Lisätietoja voi kysy TE-toimistoista
Tammikuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
 

Kaikki talouden mittarin viittaavat kasvun jatkumiseen vuonna 2018. Samaan aikaan kokonaistyöttömyys laskee suhteessa paljon hitaammin, ja yhä selkeämmin sen syyksi osoittautuvat rakenteelliset syyt. Esimerkiksi ICT-ala olisi valmis palkkaamaan tuhansia työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä.
Viime vuosina koulutuksesta on leikattu, mutta tämä konkretisoituu nyt siis osaamispulana. Rahaa pitäisi saada reippaasti etenkin erilaiseen muuntokoulutukeen, jolla vanhentunutta osaamista saataisi päivitettyä tämän ajan tarpeisiin.
Työttömyys kuitenkin vähenee, mikä näkyy myös SYT-kassassa. Hakemuksia saimme tammikuussa 2017 yhteensä 1090, kun marraskuussa luku oli 802, eli vuoden aikana pudotusta oli 26 %.

 
 
 
 
 
 
Myös euromääräinen päivärahan maksu on laskenut merkittävästi. Kun tammikuussa maksoimme etuuksia lähes 1,2 miljoonaa euroa, niin marraskuussa enää 970 000 euroa. Laskua oli lähes 18 prosenttia. Kassan myönteisen talouskehityksen että laskeneen työttömyyden vuoksi kassan jäsenmaksu laskee 2,65 prosentista 2,25 prosenttiin eli verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan alle 13 €/kk.

 
 
 
 
 
 
 
 
Näistä positiivisista tunnelmista siirrytään ensi vuoteen, jolloin työttömyysturvalakiin tulee muutama merkittävä muutos. Ensinnäkin alkavan yrittäjän yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Eli jos saa yritystoiminnasta tuloa, maksetaan soviteltua päivärahaa. Uskomme tämän rohkaisevan työttömiä aloittamaan yritystoimintaa. Toivottavasti huomaavat myös liittyä SYT-kassaan, koska usein kassajäsenyys jää vaihtamatta kun siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi.
Toinen merkittävä muutos on ns. aktiivimallin käyttöönotto. Tästä emme ole ihan yhtä ilahtuneita. Aktivoiminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa, mutta kun katsomme tätä mallia puhtaasti kassan näkökulmasta, niin toteutus on maksajille, eli kaikille työttömyyskassoille ja kelalle, työlästä ja perustuu manuaaliseen työhön. Olemme kehittäneet tietojärjestelmiämme ja automatisoineet prosessejamme niin, että päivärahan maksu sujuisi nopeasti ja tehokkaasti. Aktiivimallin toteutus ei harmillista kyllä ole nopeaa eikä tehokasta. Aiomme kuitenkin hoitaa asian niin, etteivät työttömät jäsenemme kärsi vaan saavat päivärahansa viiveettä. Kassamaailmassa olemmekin todenneet, että tällä puolella aktivoinnissa ainakin onnistutaan hyvin!
Nyt on kuitenkin aika siirtyä hetkeksi juhlapyhiä viettämään.
Lämmin Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta 2018
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 

Ensi vuoden alkuun odotellaan lakimuutosta työttömien aktivoitumisesta. Suunniteltu aktiivimalli menee lyhyesti niin, että mikäli työtön ei kolmen kuukauden jaksoissa osoita aktiivisuutta työpätkällä, koulutuksella tai esim. yrittäjyydellä, hänen päivärahansa laskee 4,65 %.
Aktivointi on ehdottomasti kannatettava ja suositeltava toimintamalli. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että sen sijaan että aktivoitumisesta palkittaisiin, hallituksen esityksen mukaan aktivoitumattomia rangaistaan. Ei oikein kuulosta nykyaikaiselta eikä kannustavalta toimintamallilta.
Itse kannattaisin ajattelutapaa, jota on jo tähän astikin toteutettu, eli palkitaan korkeammalla päivärahalla niitä, jotka osoittavat aktiivisuutta. Voisi enemminkin miettiä, että olisiko perustasoa syytä hieman alentaa, mikäli muutoksella haetaan säästöjä. Tosin säästöjä saadaan ensi vuoden alussa jo muutoinkin, kun etuuksissa yleisesti sovellettavat indeksikorotukset on jäädytetty, eli onkohan tässä mitään järkeä?
Lakimuutosta ei ole vielä vahvistettu, ja siihen liittyviä perustuslaillisia ongelmia yritetään ratkoa. Ongelmana on ennen kaikkea kysymys siitä, onko työttömien joka puolella Suomea mahdollista löytää töitä tai koulutusta. Perustuslain mukaan ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti eli aika huonolta näyttää sen osalta.
Mikäli muutos kuitenkin astuu voimaan, työttömyysetuuksien maksajilla astutaan digitalisaation ja automaattimaksatuksen hyödyntämisessä aika monta askelta taaksepäin. Hakemukset pitäisi jatkossa käsitellä manuaalisesti, konekielisiä päätöksiä ei edes selvissä tapauksissa voitaisi antaa. Ja hyvä lukija, luet viestiäni aivan oikein – maksatukseen tulee vääjäämättä viivytystä. Kaikkein eniten tästä kärsivät kokonaan työttömät, joilla ei ole muuta tuloa kuin työttömyysetuus.
Yritämme edelleen kehittää tietojärjestelmiämme ja luoda niin paljon automatikkaa kuin ikinä mahdollista, jotta työttömät jäsenemme kärsisivät mahdollisimman vähän. Jokainen muutos lainsäädännössä merkitsee kuitenkin suuria muutoksia järjestelmiin, joilla kassat maksavat päivärahaa jäsenilleen. Jos laki tulee voimaan joulunpyhinä, on aika haasteellista saada järjestelmä toimimaan oikein 1.1.2018.
Olisiko viisainta, että me kaikki aktivoituisimme ja löisimme viisaat päämme yhteen ja keksimme yhdessä paremmat tavat työllistää ja kouluttaa työttömät muuttuville työmarkkinoille, joita itse kukin voi näinä päivinä käydä ihmettelemässä esimerkiksi SLUSH –tapahtumassa. Maailma muuttuu idea kerrallaan, muutummeko mukana?
joulukuisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

Jos kysyisin kadulla vastaantulijoilta luonnehdintaa Suomen työttömyysturvajärjestelmästä, saisin luultavasti vastauksia kuten byrokraattinen, vaikeaselkoinen, monimutkainen tai turhan kapulakielinen kokonaisuus. Työttömyysturvajärjestelmässä on kuitenkin kyse ihmisen toimeentulosta, joten aika kaukana ollaan ideaalitilanteesta, jos sen saamisehdoista on syvää epätietoisuutta.
Jo muutaman vuoden ajan työkkärissä (TE-toimisto) on otettu ns. luottamusloikkaa, eli asiakkaiden omat ilmoitukset riittävät, ilman erilaisia todistuksia, asioiden selvittämiseksi. Samaan suuntaan myös työttömyyskassojen pitäisi mennä. Ei ehkä ihan niin, ettei mitään tietoja tarkasteta, mutta asiakkailta pyytämisen sijaan kassat ja muutkin organisaatiot voisivat hankkia tarkastettavan tiedon sähköisesti eri viranomaisilta jne.
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet muuttavat käytäntöjämme. Meiltä julkista tehtävää hoitavilta organisaatioilta edellytetään yhä enemmän luottamusta. Vuotuisessa Nordic Business Forumissa alkuviikolla puhunut Oxfordin yliopiston tutkija Rachel Botsman valotti luottamuksen uusia merkityksiä nyky-yhteiskunnassa, jota ei ole rakennettu niin, että instituutiot luottaisivat asiakkaisiinsa, vaan näiltä edellytetään erilaisia todistuksia asioiden hoitamista varten ja vakuutteluun.
Muutoksen tuulet tulevat digitalisaation myötä. Jo nyt on helpotus, että niitä pyydettyjä todistuksia voi lähettää sähköisesti ja ottamalla valokuvia tms. Huomaamme työttömyyskassatyössä, että meidän pitää vähän ravistella ja nipistellä itseämme, että osaamme luopua vanhoista toimintatavoistamme, mutta sekin on luonnollinen osa nopeaa muutosvauhtia. Vieraiden ihmisten välinen luottamus on tärkeää, kun toimimme henkilökohtaisella alueella.
Rachel Botsman analysoi puheenvuorossaan luottamuksen uusia ulottuvuuksia ja lähinnä vieraiden ihmisen välistä luottamusta (Trust between strangers). Olemme siirtyneet vaiheeseen, jossa on jo nyt havaittavissa sukupolvien välisiä eroja. Tarvitsemme ihan uudenlaista luottamusta vieraisiin ihmisiin, kun käytämme uberiä, majoitumme Airbnb:ssä tai lataamme profiilin vaikkapa Tinderiin. Nämä ovat kaikki digitaalisia alustoja, joiden toiminta perustuu luottamiseen. Oikeastaan aika pelottavaakin, ainakin näin keski-ikäisen näkökulmasta!
Mitä enemmän luottamukseen perustuvia digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja tulee, sen rohkeampia loikkia meiltä edellytetään. Nämä loikat ohjaavat myös organisaatio-yhteiskuntaa, ja me työttömyyskassojen kaltaiset toimijat tulemme perässä. Ehkä kuitenkin vähän varovaisemmin sipsutellen, mutta ihan tosissamme ja tolkulla.
 
Hyvää syksyn jatkoa,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.