Keväällä 2016 tein päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. Olen koko tähänastisen työurani ollut toisen työnantajan palveluksessa toimien asiantuntijatehtävissä museo- ja huutokauppa-alalla. Nyt olisi sopiva aika tehdä muutos työelämässäni.
Fakta oli myös se, ettei valintani ollut omani ja ”täysin vapaaehtoinen”. Jäin työttömäksi. Työnäkymät melkein viisikymppiselle eivät näyttäneet kovin valoisilta. Olin monesti aiemmin miettinyt millaista olisi ryhtyä yrittäjäksi. Pitäisi olla humanistin koulutuksen lisäksi myös kaupallista koulutusta. Pitäisi olla suvussa yrittäjätaustaa. Pitäisi olla paljon pääomaa. Väärin, väärin, väärin. Lisäkoulutusta voi hankkia, yrittäjäsukutausta on vain pinttynyt myytti, pääomahan minulla on – paljon osaamista, verkostoja jne. –  muuta esim. taloudellista tukea on saatavilla. Tietysti aikamoista riskinottoa yrittäjäksi lähteminen vaatii, mutta mitkä olivat vaihtoehdot. Jäädä ansiosidonnaiselle odottamaan, että töitä tarjottaisiin?
Unelmaani vei eteenpäin ajatus, että voisi tehdä juuri sitä mitä parhaiten osaa. Voisi olla oma pomonsa. Voisi valita mihin keskittyä. Voisi hankkia mielenkiintoista lisäkoulutusta ja todeta, että vielä voi saada aikaan jotain erilaista vielä tässä elämässä.
Viime kevät, kesä ja syksy kuluivat pohdiskelun, opiskelun, laskelmien, suunnittelun, verkostojen verestämisen ja uusien luomisen merkeissä. Oli onnekasta tuntea ja huomata, että en ole yksin painiskelemassa näiden asioiden parissa. Sain valtavasti tukea eri tahoilta; valtiolta (TE-toimisto, verovirasto), kaupungilta (NewCo, Helsingin uusyrityskeskus), muilta yrittäjiltä, entisiltä kollegoilta, eri yhteisöiltä, unohtamatta lähitukiverkostoani, joka jaksoi ja jaksaa edelleen valaa uskoa ja innostua kanssani yritysideastani ja sen kannattavuudesta. Suuri merkitys oli myös rohkaisuilla puhua ääneen ja kertoa avoimesti tilanteestani. Ei ole häpeällistä eikä tavatonta olla työtön ja joutua vaihtamaan työelämän suuntaviivoja. Se on osoittautunut suureksi mahdollisuudeksi.
Muutaman asian haluan mainita vielä tarkemmin, TE-toimisto järjesti yrittäjä-kurssin korkeakoulutaustaisille yrittäjäksi aikoville. Pääsin tähän kuukauden mittaiseen koulutukseen, jonka järjesti Valmennuskeskus. Sen systemaattisesti rakennettu sisältö sekä ammattitaitoiset kouluttajat Marika Roth ja Pia Petäjä valoivat ryhmäämme todellisen yrittäjähengen.
Tästä kehittyi minulle henkilökohtaisesti todella tärkeäksi muodostunut Creatiimi -yhteisö – 15:n aloittavan yrittäjän porukka, jonka kanssa saatoimme vaihtaa ajatuksia kokemuksia, ideoita, myös epätoivon hetkiä ja onnistumisia. Vuorotellen joku meistä on rekisteröinyt yrityksen. Jotkut ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Tapaamme säännöllisesti edelleen ja sparraamme toisiamme. Myöskään ei voi unohtaa hyvän kirjanpitäjän merkitystä, joka monen asi antuntijan mukaan on ”yrittäjän paras ystävä”. Tämän kyllä myös allekirjoitan.
Yrittäjänä aloittamisen varjopuolena olen kokenut mm. tiedonsaannin vaikeuden. Verkkoviidakko jossa elämme, on hämmästyttävän monimutkainen ja aikaa viepä. Myös markkinointiosaaminen on taito, jota ei ole korostettu tarpeeksi missään vaiheessa – ilman tätä ei ole asiakkaita ja kassavirtaa. Tässä vaiheessa se viekin leijonanosan työpäivästäni – sparraajani tekee kanssani korvaamatonta työtä. Haastavaa on myöskin uskaltaa laskuttaa ja hinnoitella oikein ja tarpeeksi, jotta on mahdollista peittää kustannukset ja tehdä vielä tulostakin.
Olen kiitollinen SYTille, jonka jäsen nykyään olen, siitä että saan kertoa omista kokemuksistani yrittäjyyden alkutaipaleella. Nyt on ensimmäinen kvartaali takana ja olen päässyt jo jonkinlaisten rutiinien herraksi. Katson innostuksella tulevaan ja uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Kevät tulee iloisella ja vaihtelevaisella kohinalla.
Jutun kirjoittaja,
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 
 
 
 

Laskutusosuuskuntien kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä SYT-kassassa, kun eläkevakuuttamisen laji muuttuu 1.5.2017 työntekijän TyEL:stä yrittäjän YEL-vakuutukseen. SYT:n jäseneksi voi liittyä, jos YEL-vakuutuksen vahvistettu vuosityötulo on vähintään 12 564€.
Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukauden ajan, ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
SYT-kassaan voi liittyä koska tahansa. Kassaan liitytään liittymislomakkeella. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin liittymislomake saapuu kassaan ja josta alkaen myös jäsenmaksu on maksettu. Jäsenmaksua maksetaan liittymiskuukaudesta lukien. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Laske jäsenmaksusi ja päivärahasi suuruus laskureilla.
 

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.
Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtaisesti kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.
Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.
Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.
Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.
Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.
Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 
 

Useiden arvioiden ja barometrien mukaan Suomen talous on nousemassa aallonpohjasta. Tämä näkyy myös SYT-kassassa niin, että uusia työttömiä tulee aikaisempaa vähemmän. Kun vuonna 2015 uusia työttömyyshakemuksia saatiin 949 kappaletta, niin viime vuonna luku oli pudonnut 21 prosentilla 751:een. Kuulostaa hyvältä, mutta samaan yhteyteen on kuitenkin todettava, että ne jotka jäävät työttömäksi, pysyvät työttömänä entistä pidempää.
Koko vuoden 2016 aikana maksoimme etuuksia 1723 jäsenellemme, kuukausitasolla etuutta sai 950 jäsentä. Euromäärässä etuuksia maksoimme noin 15 miljoonaa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 on lähtenyt liikkeelle jotakuinkin samoissa lukemissa. Jäsentemme työttömyysaste on alle 4 prosenttia, eli puolet pienempi kuin palkansaajilla.
Pohdimme jatkuvasti, miten voisimme palvella jäseniämme niin, että jäsenyys koettaisi entistä merkityksellisemmäksi. Etenkin sosiaalisessa mediassa useissa kirjoituksissa välitetään virheellistä tietoa ja toistuvat argumentit ”ei sieltä kuitenkaan koskaan mitään saa” välittävät virheellistä kuvaa koko ansioturvajärjestelmästä.
Useat toivovat, että järjestelmä tulisi vastaan siinä kohtaa, kun menee vähän huonosti tai markkinatilanne on huono, mutta lakisääteistä etuutta maksetaan vain aidossa työttömyystilanteessa, eli yritystoiminta pitää todisteellisesti lopettaa etuuden saamisen edellytyksenä. Yritystoimintaan liittyy aina riski, ja onneksi nykyinen yrittäjän työttömyysturva on hyvä perälauta, millä riskiä voi hallita.
Käynnistämme juuri jäsenkyselyä, jolla kartoitamme jäsentemme toiveita ja ajatuksia kassan suuntaan. Vaikka kassan perustehtävä on etuuksien maksaminen, niin pyrimme olemaan jäsentemme tavoitettavissa ja arjen äänitorvena, jotta yrittäjyyteen liittyviä epäkohtia saataisi parannettua myös meidän kauttamme. Mitä useampi kyselyyn vastaa, sen paremmin saamme yhteistä ääntämme kuuluviin.
Keväisin terveisin,
Merja Jokinen
kassanjohtaja

Minulla on haave. Ja minulla on huoli. Toivon, että tämä kirjoitus tavoittaisi edes osan niistä työntekijöistä, jotka työskentelevät perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä!
Yrittäjä-määritelmä työttömyysturvassa on poikkeava ja kattaa myös perheenjäsenet, jotka työllistyvät toisen perheenjäsenen omistamassa yrityksessä ja asuvat samassa taloudessa. Tarkka määrittely perheenjäsenestä löytyy kotisivuiltamme: https://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen
ESIMERKKI TAVALLISESTA TARINASTA:
Maija Möttönen on ammatiltaan kirjanpitäjä. Hän työskenteli vuosia palkkatöissä, mutta vaihtoi töihin puolisonsa firmaan kolme vuotta sitten. Puoliso Matti Möttönen on palkannut hänen 100-prosenttisesti omistamaansa kuljetusliikkeeseen hoitamaan yrityksen talousasiat. Yrityksen nimi on Mäkikylän Kuljetus Oy.
Maijalle on tehty työsopimus, jossa on määritelty työajaksi 40 h/viikko ja säännöllinen kuukausipalkka. Maija ei osallistu yrityksen hallitustyöskentelyyn eikä hänellä ole valtaa päättää yrityksen asioista. Maija saa tavallista TyEL-palkkaa, mistä peritään kaikki palkansaajan maksut. Työttömyysturvassa Maija katsotaan kuitenkin yrittäjäksi, koska hän työllistyy yrityksessä, josta hänen puolisonsa omistaa yli 50 %.

• Maija on palkansaajakassan jäsen. Oletetaan, että Maija kuuluu vaikkapa Erityisalojen ammattiliittoon ERTOon ja sitä kautta ERTO:n työttömyyskassaan. Maija on ollut kummankin jäsenenä 15 vuotta. Maija ilmoitti liittoon työpaikan vaihdoksesta kolme vuotta sitten, mutta siinä kohtaa ei tullut esiin, että kyseessä on puolison omistama yritys.
• Mäkikylän Kuljetus tekee konkurssin ja Maija hakee päivärahaa ERTOn kassasta.
• Maija saa kielteisen päätöksen, päivärahaa ei makseta, koska Maija ei täytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska Maija katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, koska yrittäjä-asemassa tehty työ ei kerrytä päivärahaoikeutta palkansaajakassassa.
• Mitä Maijan olisi pitänyt tehdä? Maijan olisi pitänyt liittyä yrittäjän työttömyyskassaan aloittaessaan työt puolisonsa omistamassa yrityksessä. Yrittäjäkassan jäsenmaksu ja päiväraha määräytyvät jäsenen työtulon mukaan (yrittäjillä YEL tai MYEL, yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä TyEL-palkan), eli Maija olisi arvioinut yrittäjäkassaan vuosipalkkansa, mistä jäsenmaksu ja päiväraha olisi laskettu. Yrityksen mentyä konkurssiin yrittäjäkassa olisi maksanut Maijalle ansiopäivärahaa 400 päivää, mikäli Maija ei olisi työllistynyt muualle.

Kukaan ei tarkkaan ottaen tiedä kuinka paljon Maijan kaltaisia perheenjäseniä on jäsenenä palkansaajien työttömyyskassoissa. He voivat edelleen olla liitoissa jäseninä ammattinsa mukaan, mutta työttömyyskassan osalta he ovat väärin vakuutettuja.
Pääsääntöisesti asia valkenee vasta silloin kun päivärahaa haetaan, eli kaikkien osapuolten kannalta erittäin ikävään päivärahan epäämiseen. Näitä henkilöitä ei työttömyyskassajärjestelmässä saada viran puolesta kiinni heidän työssäoloaikanaan, vaan heillä olisi velvollisuus itse pitää huolta omasta vakuutusturvastaan.
Ja huom! Sinä joka luet tämän, niin kerrothan kaverillesi, jos hän on esimerkkitapauksen ”Maija”.
Aurinkoista helmikuuta,
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
(HUOM! Yrittäjän ei omistavan perheejäsenen työttömyysturvaan tuli parannus 1.7.2019, lue lisää https://syt.fi/yrittajan-ei-omistavien-perheenjasenten-asema-paranee-1-7-2019/)
 

Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 

 

Nyt näkyy, kuuluu ja tuntuu, että muutoksia on ilmassa. Yrittäjät ovat liittyneet tammikuun alussa SYT-kassaan muutamaa vuotta selvästi aktiivisemmin. Puhelinkeskusteluissa ovat liittymissyiden osalta nousseet esiin etenkin epätietoisuus tulevien vuosien muutoksista. Eli kärjessä ovat hallituksen isot hankkeet: sote, liikennekaari ja maakuntahallinto. Yrittäjät ovat selvästi huolissaan, miten muutokset vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia yrittäjinä ja miten he pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksen osalta sanotaan, että yhä useampi pieni yritys pääsee mukaan hankintakilpailuihin, mutta nyt on noussut esiin kysymys, millä hinnalla palveluja joudutaan myymään ja tuoko se yrittäjälle riittävästi tuloja. Kela-korvaukset puhuttavat niin ikään, eli jos yksityinen toimija ei kuulu sote-porukkaan, hänen palveluistaan ei korvauksia enää saisi. Tyssääkö yritystoiminta asiakaskatoon?
Liikennekaari huolettaa etenkin  taksi-autoilijoita. Kuka jatkossa hoitaa koulukyydit yms, ja onko muilla enää toimintaedellytyksiä? Liikenneministeri Anne Berner keskusteli kanssamme viime kesän Suomi Areenassa Porissa, ja toi vahvasti esiin positiivisen suhtautumisensa kaikkeen jakamistalouteen. Jakamistaloutta ovat AirBNB ja Uberit yms. Uberien toiminta ei edelleenkään ole Suomessa luvallista, mutta miten jatkossa ja miten se vaikuttaa vakiintuneeseen taksiliikenteeseen?
Maakuntahallinto on meille monelle vielä iso kysymysmerkki. Me SYT-kassassa jo tiedämme, että nykyisten työkkäreiden (TE-toimistojen) toiminta työttömyysetuuksien saamiseen liittyen loppuu. Tähän asti työttömäksi jäänyt on käynyt ilmoittautumassa työkkäriin työnhakijaksi, minkä jälkeen työkkäri lähettää päivärahan maksajalle lausunnon voiko päivärahaa maksaa, ja sitten joko Kela tai työttömyyskassa maksaa päivärahan. Jatkossa maksaja tutkii itse voiko päivärahaa maksaa. Me SYT-kassassa otamme tämän muutoksen ilolla vastaan, uskomme että pystymme palvelemaan jäseniämme nopeammin ja tehokkaammin kuin nyt.
Mutta aika paljon tässä on sulateltavaa itse kullakin. Onneksi useat yrittäjät ovat valveutuneita ja tiedostavat, että nyt jos koskaan on hyvä varmistaa oma taloudellinen turvansa ja liittyvät SYT.n jäseneksi.
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Itsensä työllistävien työttömyysturvaa selvittäneet selvityshenkilöt (Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät ja Maria Löfgren, Akava) esittävät, että kun työtön perustaa yrityksen, toiminta katsottaisiin neljän kuukauden sivutoimiseksi.

SYT kiittää ja kannattaa ehdotusta ja toteaa, että muutos kannustaisi merkittävästi yrittäjyyttä suunnittelevan uskallusta yrittäjyyteen, koska tällöin hänelle maksettaisi soviteltua päiväraha eikä henkilökohtainen talous olisi heti veitsen terällä.
”Samalla saisimme aloittavat yrittäjät kiinni, ja heille voitaisi tiedottaa yrittäjän ansiopäivärahaoikeudesta. Nyt on isona ongelmana väärinvakuuttaminen, eli yrittäjät ovat vuosia palkansaajakassojen jäsenenä, eivätkä voi saada ansiopäivärahaa työttömyyden aikana. Yrittäjien tulee vakuuttaa itsensä ylimenokauden jälkeen yrittäjäkassassa saadakseen oikeuden ansiopäivärahaan”, toteaa SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.
SYT kassa kiittää myös raportin ajatusta yritystoiminnan ja palkkatyön yhteensovittamisesta työttömyysturvassa.
”Olemme jo pitkään esittäneet, että nykyisten työmarkkinoiden moninaistuessa yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvan yhteensovittaminen on ehdottoman tärkeää. Yhä useamman työelämä koostuu erilaisista työrupeamista palkkatyö-yritystoiminta-toimeksiannot jne.”, sanoo Jokinen
SYT pitää tärkeänä, että toimeenpanon tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää, jotta ihmiset voivat ennakoida, miten työttömyysturvajärjestelmä toimii erilaisissa tilanteissa.
”Samalla on tärkeää, että järjestelmä on kannustava sen sijaan että se ohjaisia erilaisiin kannattavuuslaskelmiin, jolloin lopputulemana työtä jätetään tekemättä. Pidämme myös tärkeänä perusajatusta, että yritystoimintaan liittyy aina tietty riski, mitä ei sinällään voi korvata etuusjärjestelmällä”, mainitsee Jokinen.
”Edelleen kehittämistä vaatii kevytyrittäjien aseman parantaminen. Tämän vuoden alusta kevytyrittäjät ovat voineet vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa, mutta yrittäjien eläkevakuutus YEL on osoittautunut jäykäksi. Lyhyitä yrittäjämäisiä työrupeamia tekevät ovat luontevasti yrittäjiä, joten heidän tulisi voida ottaa YEL-vakuutus, joka edellytetään yrittäjän työttömyyskassan liittymisehtona”, kertoo Jokinen

Sosiaalinen media on  muuttanut vallankäyttöä ja käsityksiämme ympäröivästä maailmasta. Some-maailmassa oikeaa ja väärää tietoa on hankala erottaa. Kaikkinainen valetieto lisääntyy. Meitä trollataan mennen tullen ja oman mielipiteen muodostaminenkin alkaa olla vaikeaa.
Olemme halunneet uskoa puolueettomaan ja objektiiviseen tiedonvälityksen, mutta luottamus sitäkin kohtaan on saanut syviä lommoja matkan varrella ja erityisesti YLE-gaten vanavedessä. Tulee vaan mieleen, että mitähän vielä. Miten erotamme muunnellun totuuden faktasta?
Itselleni tunti aamuisin Hesarin ääressä on lähes pyhä mindfullness-retriitti, ja huomaan epäilevänä ja kyseenalaistavan lukemaani uudella tavalla. Vielä kun tietää, että media-talot kamppailevat kannattavuuden kanssa, niin mistä heille resurssit pohtivaan journalismiin? Sosiaalinen media kun pursuaa meidän jokaisen omaa tietoa ja mielipidettä.
Itseäni lähes pelottaa, miten paljon väärää tietoa esim. työttömyysturvasta ja yrittäjän työttömyysvakuutuksesta eri sivustoilla liikkuu, kun niitä ei mitenkään pysty oikaisemaan. Ja samaan aikaan suuri joukko ihmisiä niitä totena lukee. Meidän kaikkien pitäisi siten kiivetä ihan uudelle media-kriittisyyden asteelle!
Suomalaisia luonnehditaan rehellisiksi ja sanansa mittaisiksi ihmisiksi. Kaveria on autettu ja heikoimmista on pidetty huolta. Tämän soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvajärjestelmämme alkuperäisen tarkoituksen merkitys tulisi kuitenkin kirkastaa. Eli sosiaaliturvalla paikataan ja tasoitetaan niitä lyhyehköjä aikoja, jolloin omaa ja perheen toimeentuloa ei muutoin, lähinnä työnteolla, voida turvata.
Jos rahavirtojen suunnat jyrkkenevät yhä kasvavien autettavien suuntaan, millä tulopuolen hanaa saadaan kiihtymään? Öljymaat pumppaavat rahapulassa enemmän ”mustaa kultaa”, mutta silloin öljyn hinta laskee eikä tulopuolelle saada kasvua.  Tämän aamun aviisissa toki kerrottiin positiivisia talousuutisia orastavasta talouskasvusta, mutta julkisen talouden kestävyysongelma on edelleenkin ratkaisematta.
Mielestäni meidän on kaikin keinoin pidettävä kiinni arvoistamme, joista meidät maailmalla tunnetaan, luotettavuus, oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja tasa-arvoisuus. Niiden voimalla voimme saavuttaa ihan uutta kiinnostusta yhteistyökumppanina ja sijoituskohteena, kuten jo tämän syksyiset useat hankkeet (laivat, biojalostamot, slushit yms.) ovat osoittaneet.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.
Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.
Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.
Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.
Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.
Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.
SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.
 
Merja Jokinen
kassanjohtaja
SYT
 
[fusion_builder_container hundred_percent=”yes” overflow=”visible”][fusion_builder_row][fusion_builder_column type=”1_1″ background_position=”left top” background_color=”” border_size=”” border_color=”” border_style=”solid” spacing=”yes” background_image=”” background_repeat=”no-repeat” padding=”” margin_top=”0px” margin_bottom=”0px” class=”” id=”” animation_type=”” animation_speed=”0.3″ animation_direction=”left” hide_on_mobile=”no” center_content=”no” min_height=”none”]