Yrittäjäkassa on muuttanut 1.10.2021 alkaen uusiin toimitiloihin Helsingin Etu-Töölöön. Kassan uusi toimisto sijaitsee Eduskuntatalon kainalossa kivenheiton päässä Michelin-ravintola Finnjävelin rössypotuista. Yrittäjäkassan kanssa samassa rakennuksessa toimivat muun muassa legendaarinen juhlatila Botta sekä jazz-baari Storyville.

Yrittäjäkassan entisissä toimitiloissa alkaa loppuvuodesta mittava remontti, kun toimistohuoneiden tilalle aletaan rakentamaan asuintaloja. Muutto ajoittuukin otolliseen vaiheeseen työelämän murrosta ajatellen: suuri toimisto on etätyön suosion kasvaessa käynyt osittain tarpeettomaksi. Museokadulla sijaitsevat uudet toimitilat ovat siten aiempaa pienemmät, mutta sitäkin viihtyisämmät.

Kyseinen muutto on työttömyyskassan historiassa kolmas. Yrittäjäkassa ehti pitää Mannerheimintien toimipistettä yllä aina vuoden 2005 marraskuusta vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka. Taka-Töölössä kassa toimi pitkään samassa rakennuksessa muun muassa Suomen Yrittäjien kanssa. Ennen muuttoa Mannerheimintielle kassan tukikohta löytyi Kaisaniemenkadulta. Kaisaniemeen kassa puolestaan muutti Pasilasta vuonna 1996.

Toimisto merkittävässä kulttuuriympäristössä

Museokadulla sijaitseva toimistorakennus henkii vahvasti 1900-luvun alun Jugend-tyyliä. Museokatu onkin Helsingin mittakaavassa poikkeuksellinen katu, sillä se edustaa seudun alkuperäistä rakennuskantaa ainoastaan yhtä myöhemmin rakennettua taloa lukuun ottamatta. Vaikka itse toimistorakennus on nähnyt aikaa, Yrittäjäkassan tilat on saneerattu 2020-luvulle.

Kävelyetäisyyden päässä kassan uudesta toimistosta sijaitsee Eduskuntatalon ja Finnjävelin lisäksi esimerkiksi Temppeliaukion kirkko, Luonnontieteellinen museo sekä Finlandia-talo. Lisäksi konttorin ikkunoista näkyy Suomen kansallismuseo ja sen viihtyisä pihapiiri. Yrittäjäkassan uusi kotopesä sijoittuu siis myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.

Yrittäjäkassan toimiston uusi osoite on Museokatu 8, 00100 Helsinki. Postilokeron numero PL 86, 00251 Helsinki pysyy muutosta huolimatta samana.

Astuin yrittäjän työttömyysturvan maailmaan ensi kertaa kuutisen viikkoa sitten. Alkuun asiaa työttömyysturvasta ja kassakentästä oli paljon. Heti ensimmäisenä päivänä selvisi, että organisaatiohistoriaan mahtui paljon pitkiä työuria. Ihmiset olivat marinoituneet faktoilla, luvuilla ja strategioilla, joista itselläni ei juuri ollut ennakkotietoja. Käytävillä vastaan kimpoili sanaparsia yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta. Vaikka työttömyysturva tuntuikin alkuun varsin monimutkaiselta eivätkä kollegat asiasisällön haastavuutta suinkaan vähätelleet, odotin innolla uuden oppimista.   

Päätin kirjata ylös ajatuksiani yrittäjyydestä ja yrittäjän työttömyysturvasta. Kuten lähes kaikkeen muuhunkin, myös yrittäjyyteen tuntui liittyvän sitkeässä eläviä stereotypioita; huomasin niin ikään omien ajatusteni olevan erinäisten yrittäjämyyttien näivettämiä. Tajusin, että yrittäjä on kansantaruissa kuvattu lannistumattomana ja kaikkensa antavana ikiliikkujana, jolla ei ole täysimittaista oikeutta sosiaaliturvaan. Mielikuvissani yrittäjä oli aina ollut vahvan yrittäjäidentiteetin omaava ja vuorokaudet läpeensä töitä paiskiva henkilö, joka yrittää yrittämästä päästyään. Tajusin, että vaikka tämä mielikuva luonnehtikin osaa yrittäjistä loistavasti, toisille yrittäjyys saattoi toimia myös puhtaasti välinearvona.  

Työtön yrittäjä?

Ensimmäisten viikkojen aikana kahlasin läpi useampia tutkimuksia työttömyydestä ja yrittäjän turvasta. Ehkä kiinnostavimmaksi nousi eräs etnografinen tutkimus, jossa käsiteltiin pienyrittäjien kokemuksia työttömyysturvasta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että pienyrittäjät tiedostivat hyvin yrittäjyyden haasteet ja elämän yleisen epävarmuuden. Osa kertoi varautuvansa näihin sekä itsestä riippuvaisiin että ulkoisiin riskitekijöihin. Tutkimuksen perusteella epäonnistumisiin ja mahdollisiin seuraamuksiin oli ainakin henkisellä tasolla varauduttu. 

Kiinnostavaa oli kuitenkin se, kuinka osa pienyrittäjistä koki, ettei yrittäjä voi lähtökohtaisesti olla työtön. Myös esimerkiksi itsensä vakuuttaminen vastoinkäymisten varalle rinnastettiin käytännössä luovuttamiseen. Loppujen lopuksi yllätyin eniten siitä, kuinka vahva epäonnistumisen leima yrittäjän työttömyyteen oli isketty. Työttömyyttä pidettiin henkilökohtaisena ristiretkenä, jolle oli päädytty omien virheiden saattelemana. Yritystoiminnan lopettamiseen liitettiin siten epävarmuutta, huonommuutta, häpeääkin.  

Keskustelin kollegan kanssa kyseisestä tutkimuksesta, ja hän kertoi, etteivät yritystoiminnan päättymiseen liittyvät tabut olleet kuitenkaan välttämättä universaaleja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta useaan otteeseen ”epäonnistunut” ja uudelleen yrittänyt henkilö saatettiin mieltää todelliseksi yrittäjäksi. Kansallisessa kontekstissa yrittäjän työttömyyteen tuntui siis liittyvän ehkä jopa poikkeuksellisen paljon stigmaa. Niin tai näin, tutkimuksen yrittäjien kokemukset kumpusivat joka tapauksessa jostain eletystä ja todellisesta. 

Työtulo ja työssäoloehto

Nyt kun kuusi viikkoa uusien haasteiden parissa on kulunut, käytävillä kimpoilevat sanaparret yrittäjän eläketurvasta ja myyntivoiton jaksotuksesta ovat tulleet tutummaksi. Tähän mennessä olen oivaltanut, että vaikka yrittäjän työttömyysturvaan tuntuu liittyvän enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä, on siitä kuitenkin mahdollista saada selkoa. Ensimmäinen tärkeä pointti on se, että yrittäjällä on oikeus ja mahdollisuus saada työttömyysetuutta. Heti seuraava tärkeä huomio on se, että tämä ei kuitenkaan välttämättä koske kaikkia heitä, jotka kokevat identifioituvansa yrittäjiksi.  

Yksi olennaisimmista tekijöistä, joka vaikuttaa yrittäjän työttömyysturvaan, on YEL-työtulo. YEL on lyhenne sanoista yrittäjän eläkelaki, ja työtulo puolestaan tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa hänen yritykselleen. Mikäli yrittäjän YEL-työtulo on vuonna 2021 ollut vähintään 13 247,- euroa, on hänellä tiettyjen muiden ehtojen täyttyessä ollut mahdollisuus kuulua yrittäjän työttömyysturvan piiriin. 

Yksi tällainen ehto on riittävän työssäoloehdon kertyminen. Pääpiirteittäin työssäoloehdon voidaan katsoa täyttyvän silloin, kun yrittäjä on toiminut yrittäjänä ja Yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 15 kuukauden ajan työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan yrittäjän YEL-työtulon on täytynyt olla vähintään laissa säädetyn alarajan tasolla ja lisäksi eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu. Melko monimutkaista, eikö totta?

Monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista? 

Yrittäjän työttömyysturvajärjestelmää ei siis voida kehua yksinkertaiseksi. Olenkin varsin häkeltynyt siitä, miten rautaisia työttömyysturvaosaajia kollegani ovat – tietoa ja asiaa on pakkautunut institutionaaliseen muistiin valtavasti. Välillä tunnen itseni kaninkolon reunalla seisovaksi Liisaksi, ja mietin, milloin mahdan tipahtaa muiden joukkoon. Tässä hetkessä, kuusi viikkoa vanhana työntekijänä, haluan luoda itselleni ohjenuoran tulevaisuutta varten: monimutkaisesta työttömyysturvasta yksinkertaista! 

Kirjoittaja on Yrittäjäkassan viestinnän asiantuntija Katariina Bergström.

Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestetyn Suomen uhkarohkein yrittäjä 2021 -kilpailun kunniamaininta myönnettiin tamperelaiselle yksinyrittäjälle, Moona Kansaselle. Kansasen Piece of Jeans -yritys pyrkii minimoimaan tekstiilijätteen määrää uusiokäyttämällä vanhaa farkkukangasta. Kansasen suunnittelema ruutumallinen tilkkukuosi on mallisuojattu EU-alueella.

VANHASTA UUTTA

Tammikuussa 2022 Piece of Jeans viettää kolmivuotissyntymäpäiväänsä. Idea yrityksen perustamisesta ehti kuitenkin kypsyä pienyrittäjän mielessä pidempään. ”Jo kymmenen vuotta sitten havahduin huomaamaan, kuinka nopeasti farkut tuppasivat hajoamaan haaroista ja reisistä”, Kansanen toteaa. Yrittäjää turhautti erityisesti se, kuinka paljon ehjää materiaalia rikkinäisissä housuissa oli yhä jäljellä. Koska farkkujen paikkaaminen haaroista tuntui hankalalta, Kansasen mielessä syttyi idea: mitä jos paikkaa pyrkisikin korostamaan sen piilottamisen sijasta. Näin syntyi Piece of Jeans -farkuille ominainen tilkkudesign.

Juuri ympäristö- ja vastuullisnäkökulma motivoi Kansasta yrittäjyydessä. Tekstiilijätteen hyödyntämisen lisäksi myös tuotanto-olosuhteissa pienyrittäjä pyrki etenemään vastuullisuuskärki edellä. Alussa farkkuja valmisti pienempi ompelimo Tampereella, mutta tilausmäärien kasvettua tuotanto siirtyi suomalaisomisteiseen yritykseen Puolaan. Kansaselle oli tärkeää, että kriteerit turvallisista valmistusolosuhteista täyttyisivät myös ulkomailla.

KOULUTUS SEURASI KÄYTÄNTÖÄ

Ensi alkuun Kansanen pyöritti farkkubisnestä sivutoimisena yrittäjänä arkkitehtiopintojen ollessa kesken. Kun Kansanen valmistui kesäkuussa 2020, hän kuitenkin siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi. Samalla toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi. Mikä täysipäiväisessä yrittäjyydessä sitten oikein houkutteli? “Itselleni yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ja vastuu sopii”, Kansanen pähkäilee. “On mukavaa, kun pystyy luovimaan omat menot helposti ilman tiukkaa sitoutumista ennalta sovittuun aikatauluun.”

Sekä sivu- että päätoimiseen yrittäjyyteen on kuitenkin liittynyt erinäisiä opinkappaleita. “Erityisesti yrittäjyyden alkutaival oli täynnä utua ja epäselvyyttä. Ihan urani alussa sain apua esimerkiksi Tampereen Uusyrityskeskuksesta. Heillä oli tarjota paljon paukkuja ja neuvontaa aloittelevalle yrittäjälle. Olen myös mukana erilaisissa sosiaalisen median yrittäjäryhmissä, joista on tarvittaessa saanut apua. On rohkaisevaa huomata, että näissä yhteisöissä monet muutkin kysyvät neuvoa matalalla kynnyksellä.”

Parhaillaan Kansanen suorittaa kahta yrittäjyyteen liittyvää koulutusta, liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa sekä yrittäjän ammattitutkintoa. ”Omalla kohdallani asiat ovat menneet ikään kuin käänteisessä järjestyksessä, sillä koulutus on seurannut käytäntöä.”

VASTUULLISUUDEN HINTA

Yksi peruste kunniamaininnan myöntämiselle oli nimenomaan ympäristö- ja kierrätysnäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa. “Koen työni merkitykselliseksi, sillä sen avulla saadaan tuhansia kiloa farkkua uusikäyttöön. Myös kuluttaja pystyy samaistumaan siihen, että hyvään tarkoitukseen lahjoitetuilla farkuilla voi olla kokonaisuuden kannalta isokin merkitys”, tuumaa yrittäjä. Kansanen kertoo kuitenkin pohtineensa myös oman yrityksensä jätteen minimoimista, ja sitä, miten farkuista saisi hyödynnettyä lahjekankaan lisäksi mahdollisimman tehokkaasti myös muun materiaalin.

Lisäksi Kansanen pohtii vastuullisen vaatteen hintalappua. ”Itsellenikin tuli yllätyksenä se, kuinka kallista on olla vastuullinen. Sittemmin olen ymmärtänyt, mikä siellä hinnan takana maksaa silloin kun vanhasta tehdään uutta.” Kansasen mukaan on hankalaa määritellä, milloin joku voi todeta olevansa oikeasti vastuullinen eikä vastuuta kierrätyksestä tai ympäristöystävällisyydestä tulisi sysätä yksinomaan kuluttajien harteille. ”Haluaisin heittää palloa päättäjille ja kysyä, olisiko vastuullisen muodin hintaa mahdollista hilata alemmas esimerkiksi verohelpotuksin. Näin myös vähävaraisemmille suotaisiin mahdollisuus ostaa muuta kuin pikamuotia.”

“VERKOSTOIDU, PYYDÄ APUA JA TURVAA SELUSTASI”

Vaikka Kansasen liikevaihto ja tilausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti, myös yritystoiminnan ailahtelevuus mietityttää tamperelaista aika ajoin. Yrittäjä on hiljalleen tajunnut, että kaikki ei olekaan omissa käsissä. “Mitä jos ompelimo sattuisi vaikka palamaan?” Toisaalta myös alkuun yksinkertaisilta tuntuneet asiat ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi. ”Mikäli mielii kansainvälistyä, täytyy tuntea eri maiden lainsäädäntöä ja direktiivejä.”

Kansasella on kuitenkin haluja kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa esimerkiksi ulkomaille. ”Suomessa ei ole tullut vastaavantyyppisiä toimijoita vastaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa tekstiilijätettä hyödyntäviä yrityksiä on enemmän”. Kansasella on myös paljon konkreettisempi haave: ”Olisi mahtavaa, mikäli omia farkkuja alkaisi tulla katuvirrassa vastaan entistä enemmän.”

Kansanen kannustaakin ihmisiä kokeilemaan ja yrittämään rohkeasti. Kaikki toiminta lähtee yrittäjän mukaan pienestä. ”Ei kannata ottaa siitä paineita, että pitäisi myydä esimerkiksi heti ensimmäisen vuonna paljolla”. Verkostoidu, pyydä apua ja turvaa selustasi ovat Kansasen kolme konkreettista vinkkiä aloittelevalle yrittäjälle. Esimerkiksi Yrittäjäkassan jäsenyys sekä riittävän suuren YEL-vakuutuksen hankkiminen ovat hyviä keinoja selustan turvaamiseksi. Yrittäjä myös korostaa verkostoitumisen ja avun pyytämisen merkitystä. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin tai ilman apua”, hän pähkäilee. ”Tärkeintä on se, että on intohimoa ja tykkää siitä mitä tekee – sillä pääsee pitkälle”, Kansanen summaa.

Tästä pääset kurkkaamaan Piece of Jeans -kotisivuja.

Teksti: Katariina Bergström

Yrittäjän Työttömyyskassan kassan kokous valitsi kuopiolaisen asianajajan Esa Airaksisen jatkamaan kassan puheenjohtajana seuraavan kolmivuotiskauden ajan. Airaksinen on toiminut Yrittäjäkassan puheenjohtajana syyskuusta 2019 lähtien.

Kassan kokouksessa puhunut Airaksinen kertoi Yrittäjäkassan selviytyneen haasteellisesta viime vuodesta suhteellisen hyvin, koska massiivista yritysten konkurssi- ja lopettamisaaltoa ei lopulta tullut.

– Kulunut vuosi oli poikkeuksellinen Yrittäjäkassan 25-vuotisessa historiassa. Odotimme valtavaa asiakasvirtaa ja elimme pelonsekaisissa tunnelmissa mahdollisista konkursseista ja yritysten lopettamisista. Kassaan ei lopulta tullutkaan niin mittavia asiakasvirtoja, kuin pelättiin, koska yrittäjille mahdollistui väliaikaisen työmarkkinatuen saaminen Kelasta ilman yritystoiminnan lopettamista. Myös erilaiset yritystukimuodot ovat auttaneet yrityksiä selviytymään haastavien aikojen yli, kertoi Airaksinen.

Yrittäjäkassa maksoi lopulta etuuksia yhteensä 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

-Maksoimme etuuksia 1657 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1594 jäsentä. Etuuksia maksettiin noin 14,6 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 12,8 miljoonalla, kertoo Airaksinen.

Alkavien työttömien määrä laskussa

Kuluvan vuoden helmikuusta lähtien Yrittäjäkassaan saapuvien ensihakemusten määrä ollut laskussa. Ensihakemusten määrän laskeminen kertoo talouden toipumisesta ja yrittäjien optimistisuudesta.

-Ensihakemuksia on saapunut kassaan tammi-huhtikuun aikana 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sama trendi on jatkumassa myös toukokuussa. Tämä kertoo siitä, että yrittäjät ovat sitkeitä ja sisukkaita ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että yrittäjät saivat oikeuden väliaikaiseen työmarkkinatukeen, koska tuen avulla on saatu pidettyä elinkelpoisia yrityksiä pystyssä. Työmarkkinatukea maksetaan, uusimpien tietojen mukaan, syyskuun loppuun saakka. Tuen jatkamisella on todella iso merkitys monen yrittäjän toimeentuloon ja talouden toipumiseen, sanoo Airaksinen.

Savonlinnassa koolla ollut Yrittäjäkassa valitsi myös uuden varapuheenjohtajan, joksi nousi Ann-Sofi Ilkka,Helsinki.Kassan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Mari Laaksonen,Helsinki.Hallituksen varajäseneksi valittiin Saimi Hoyer,Savonlinna ja Outi Haapamäki,Helsinki. Kassan hallituksen jäseninä jatkavat Juha-Pekka Harju,Kaarina,Jouni Korhonen,Helsinki,Mika Uusi-Pietilä,Tampere ja Roland Mattbäck,Mustasaari.

Väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään yrittäjien keskuudessa. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet yrittäjät ovat huolissaan omasta ja lähimmäistensä terveydestä. 

Yrittäjän Työttömyyskassan maaliskuun alussa tekemän jäsenkyselyn mukaan 27 % kassan jäsenistä arvioi oman jaksamisensa erittäin huonoksi tai huonoksi. Jäsenkyselyyn vastasi lähes 4000 Yrittäjäkassan jäsentä

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan yrittäjät ovat todella kuormittuneita alueellisten rajoitusten takia. Lisäksi monen yrittäjän taloudelliset puskurit alkavat olla käytetty.  

-Yrittäjyyteen kuuluu epävarmuus ja riskit, mutta jatkuvasti muuttuvan koronatilanteen ja sen mukaan muuttuvien rajoitusten ja suositusten myötä monen yrittäjän tulevaisuuden näkymät ovat sumeat. Kyselymme mukaan 24 % kassan jäsenistä ei pystynyt arvioimaan liiketoimintansa näkymiä vuodeksi eteenpäin. 44 % jäsenistä ilmoitti tarvitsevansa lisää julkista tukea yritystoiminnalleen. Luvut ovat hälyttäviä ja ne antavat realistisen kuvan yrittäjien ahdingosta, väsymyksestä ja epätoivosta, sanoo Jokinen.

Työmarkkinatuki kannattelee yrittäjiä

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin viime vuoden keväällä laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. 

Jäsenkyselyn mukaan 35 % vastaajista on hakenut Kelasta työmarkkinatukea koronakriisin aikana. Valtakunnallisesti etuuden saajia oli viime vuonna yli 40 000.  Merja Jokisen mukaan tämä kertoo siitä, että tukimuoto on vastannut tarkoitustaan hyvin ja asialla on valtava yhteiskunnallinen merkitys.

-Nykyinen laki on voimassa 30.6.2021 saakka.  Hallituksen kannattaisi jo nyt aloittaa lain jatkamisen valmistelu. Työmarkkinatuen maksamista kannattaisi jatkaa vuoden loppuun asti, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus palautua, toivottavasti edessä olevaan, normaaliaikaan. Meillä kaikilla alkaa olla energiavarastot aika lailla lopussa vuoden kestänyttä poikkeustilaa, joten henkisten voimavarojen palautumiselle on tärkeää antaa aikaa, jotta yritystoimintaa pystytään jatkamaan täydellä teholla pandemian jälkeen, sanoo Jokinen.

Osalla yrittäjistä menee hyvin

Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä suhteellisen rauhallinen. Maksoimme maaliskuussa etuuksia 1051 jäsenelle, kun vuotta aiemmin maaliskuussa etuuksia sai 781 jäsentä. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.  

Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain. Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian pitkittyessä.

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen.

Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaan

Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.

Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.

Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea maaliskuun loppuun asti

Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.

TE-toimistojen tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksi

TE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 asti.

Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnin takia.

Lisätietoa: https://tem.fi

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri