Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus 1.8.2022. Tästä johtuen muun muassa päivärahan määrä nousee 34,50 eurosta 35,72 euroon.

Ylimääräinen indeksikorotus tehdään peruspäivärahan lisäksi peruspäivärahan korotusosaan sekä työmarkkinatuen, työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrään. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaakorvauksen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen määrät nousevat. Toisin sanoen indeksikorotus nostaa peruspäivärahan suuruista perusosaa, jonka avulla myös ansiopäiväraha lasketaan.

Tyypillisesti indeksikorotukset tehdään vuodenvaihteessa. Eduskunta kuitenkin hyväksyi keväällä lakialoitteen, jonka myötä kansaneläkkeeseen sidottuja sosiaalietuuksia korotetaan 3,5 prosenttia nyt elokuussa. Tämän ylimääräisen indeksikorotuksen tarkoituksena on turvata etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation aikana.

Alla olevasta taulukosta näet, kuinka etuuksien tasot, maksut sekä vähennykset muuttuvat elokuun alusta lukien. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi Valtioneuvoston sivuilta.

Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.

”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.

Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.

Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta

28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.   

”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”

Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.

Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.

Komiikkaa ja kuolemanpyörä

Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.

Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”

Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”

Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.

“Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”

Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.

”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”

Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.

”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.

Esittävää taidetta on vaikea korvata

Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.

”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.

Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.

Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.

”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.

Klikkaamalla tästä pääset katsomaan voittajan videon.

---

Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.

Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:

Niina Kuhta, Niinatar

Jussi Mäntylä, Skycode

Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!

Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.

”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.

”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.

Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.

Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.

Tutustu tästä Saran uniikkiin yrittäjämatkaan!

Toukokuun alussa tulee voimaan lakimuutos, joka vaikuttaa työttömän työnhakijan velvollisuuteen hakea työtä. Muutos myös lisää TE-toimiston palveluja ja yhteydenottoja sekä lyhentää karensseja. Lakimuutoksesta on käytetty nimeä pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja uusi asiakaspalvelumalli. Muutokset tulevat voimaan 2.5.2022.

Uutena edellytyksenä neljä työhakemusta kuukaudessa

Lakimuutoksen myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana. Työnhausta raportoidaan TE-toimiston verkkopalvelussa säännöllisesti. Raportointijakso on yleensä kuukauden mittainen.

Työnhauksi lasketaan hakemukset avoimeksi ilmoitettuihin paikkoihin, avoimet työhakemukset, yhteydenotot työnantajiin sekä muut vastaavat toimet, joiden tarkoituksena on työllistyminen. Työn arvioidun keston tulee olla vähintään kaksi viikkoa ja työn tulee olla sellaista, johon voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.

Neljän työpaikan tavoite ei ole ehdoton, vaan siitä voidaan joustaa silloin, kun haettavissa ei ole riittävästi työpaikkoja. Jokaisen oma tavoite haettaville työpaikoille kirjataan TE-toimiston tai kuntakokeilun* kanssa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan.

Työnhakuvelvoitteeseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa lomautuksen, osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella:

• Työnhakuvelvollisuus koskee lomautettuja sen jälkeen, kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta. Tämän jälkeen kokonaan lomautettuja koskee yleensä sama työnhakuvelvollisuus, kuin työttömiä.
• Osittain lomautettujen on kolmen kuukauden jälkeen haettava yleensä yhtä työtä kolmen kuukauden aikana.
• Osa-aikatyössä olevien on yleensä haettava yhtä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
• Omaehtoisia opintoja suorittavan on yleensä haettava kolmea työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.

Työnhakuvelvoitteesta voidaan luopua kokonaan esimerkiksi silloin, kun työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei pidetä mahdollisena. Tällöin henkilö voi hyötyä enemmän muista tukipalveluista.

Lakimuutoksen yhteydessä rajoitetaan myös TE-toimiston tai kuntakokeilun tekemien velvoittavien työtarjousten käyttöä. Työtarjouksia voidaan edelleen tehdä, mutta hakeminen ehdotettuun työhön ei ole kaikissa tilanteissa pakollista, jos henkilö on muutoin täyttänyt työnhakuvelvoitteen.

TE-toimiston tapaamisia on jatkossa enemmän

Toukokuusta alkaen ensimmäinen tapaaminen eli alkuhaastattelu käydään TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa viiden arkipäivän sisällä työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakukeskusteluja on kolmen kuukauden ajan yleensä kahden viikon välein. Työnhakukeskustelut taukoavat kolmen kuukauden jälkeen kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen keskustelut taas jatkuvat. Säännöllisten työnhakukeskustelujen ohella tapaamisia voidaan järjestää lisää asiakkaan tarpeen mukaan.

Työnhakukeskustelujen tarkoituksena on työnhaun tukeminen, sopiviin työmahdollisuuksiin ohjaaminen sekä tarpeellisiin palveluihin ohjaaminen.

Työnhakukeskustelujen määrästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun työttömyys on hyvin lyhytkestoinen tai henkilö on lomautettu, työllistynyt osittain, opiskelee omaehtoisesti, on työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä.

Kolmen kuukauden karenssi poistuu käytöstä

Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit lyhenevät lakimuutoksen myötä. Lakimuutos vaikuttaa ennen kaikkia pitkiin karensseihin. 90 päivän karenssista luovutaan kokonaan ja jatkossa pisin korvaukseton määräaika on 45 päivää.

Lisäksi käyttöön tulee muistutus. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvissä tilanteissa ensimmäisestä laiminlyönnistä ei seuraa karenssia, vaan muistutus. Jos laiminlyöntejä on useampi vuoden sisällä, määrätään karenssi, jonka pituus riippuu laiminlyöntien määrästä, ellei henkilöllä ole pätevää syytä menettelyyn.

Jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, muistutus ei ole käytössä. Karenssi määrätään tällöin jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien.

Vaikka kolmen kuukauden pituinen karenssi poistuu, työttömyysturvan voi tietyissä tilanteissa menettää toistaiseksi myös jatkossa. Seuraamusta kutsutaan työssäolovelvoitteeksi. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että henkilön pitää olla tietty aika työssä, ennen kuin oikeus työttömyysturvaan voi palata. Työssäolovelvoite voidaan toukokuun jälkeen määrätä silloin, kun henkilö laiminlyö työllistymissuunnitelmaan liittyviä toimia tai kieltäytyy velvoittavasta työtarjouksesta vähintään neljä kertaa vuoden aikana.

Katso tästä TYJ:n artikkelin taulukosta eri menettelyiden seuraamukset nyt ja lakimuutosten jälkeen.

*Osa TE-toimiston tehtävistä on siirretty kuntakokeiluille. Lisätietoa aiheesta löydät täältä: Työllisyyden kuntakokeilu

Lisätietoa

TE-toimistot ja kuntakokeilut antavat lisätietoa uusista velvoitteista ja lakimuutoksen vaikutuksesta työnhakijan palveluihin.

TE-palvelut.fi: Työttömän työnhakijan asiointi muuttuu toukokuusta 2022 alkaen

Työ- ja elinkeinoministeriö: Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista

Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?

Yrittäjäkassa järjestää Teams-koulutuksen yrittäjän työttömyysturvasta perjantaina 22.4. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet.

Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.

Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.

Lämpimästi tervetuloa!

Uusi vuosi vaihtui kuta kuinkin tutuissa merkeissä. Keskustelu siitä, miten koronaviruksen leviämistä tulisi estää, on jälleen noussut mediassa ykkösuutisaiheeksi. Viruksen taltuttaminen on osoittautunut hallitsemattomasti leviävän omikronin myötä entistäkin hankalammaksi. Epävarmuus ja turhautuminen ovat siten ottaneet jalansijaa jokaisen arjesta. 

Viime vuosi oli jo toinen koronavuosi sarjassaan. Yrittäjäkassassa kuluneet vuodenpäivät etenivät kuitenkin melko lailla odotetusti. Kaiken kaikkiaan Yrittäjäkassa maksoi vuonna 2021 etuuksia 1610 jäsenelleen. Yhteensä näitä etuuksia maksettiin 15,3 miljoonan euron edestä. Ensimmäiseen koronavuoteen verrattuna luvut pysyivät melko lailla samansuuruisina: vuonna 2020 etuuksia maksettiin 1657 jäsenelle yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla. 

Kuluneena vuonna kassan jäsenten työttömyys laski tasaisesti. Vielä tammikuussa 2021 kaikista kassan jäsenistä 3,3 % oli työttöminä, kun taas joulukuussa vastaava luku oli enää 2,7 %. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjät ovat korona-aikana voineet saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista.

Yrittäjien työmarkkinatuki saanee jatkoa

Yrittäjille suunnattu työmarkkinatuki päättyi viime marraskuun lopussa.

”Silloin tuo päätös tuen lakkauttamisesta tuntui vielä ihan kohtuulliselta, mutta omikronmuunnoksen leviämisen myötä tilanne on muuttunut täysin”, Jokinen toteaa. ”Onneksi koronaministerityöryhmä on päättänyt palauttaa yrittäjän työmarkkinatuen tammi- ja helmikuulle.”

Useat tahot ovat viime aikoina vaatineet hallitukselta nopeita toimia sekä selkeyttä koronarajoituksiin. Harva pysyy enää perillä alati muuttuvista säädöksistä karanteeneihin, koululaisten altistumisiin, kotitesteihin tai tartuntatautisäännöksiin liittyen.

”Yrittäjiä koetellaan taas melko kohtuuttomalla tavalla”, Jokinen harmittelee. ”Koko ajan pitäisi pysyä kärryillä siitä, mitä tukea voi hakea milloinkin. Samalla kuitenkin oma yritystoiminta kärsii jatkuvasti.”

Jokinen toivookin tilanteen helpottavan kevään mittaan. Esimerkiksi Suomen talouden voidaan katsoa olevan tällä hetkellä suhteellisin hyvissä kantimissa. ”Mahdollisuudet positiivisemmasta kehityksestä ovat siis olemassa”, Jokinen tiivistää.

Työttömyysturvan suojaosa korotettiin 500 euroon väliaikaisella lakimuutoksella vuoden 2020 kesäkuussa. Joulukuusta alkaen suojaosan määrä palaa jälleen 300 euroon. Muutoksen voimaantulo on sidottu hakujakson alkuun. Tämä tarkoittaa, että 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa (279 € neljässä viikossa) 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Suojaosalla tarkoitetaan sitä osa-aika- tai keikkatyön palkan tai sivutoimisen yritystoiminnan tulon määrää, joka ei vaikuta ansiopäivärahaan. Suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Lisätietoa sovitellusta päivärahasta: https://yrittajakassa.fi/jaitko-tyottomaksi/paivarahan-aikana/

Liikkuvuusavustuksen ehdot palaavat ennalleen

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Liikkuvuusavustuksen ehdot palaavat ennalleen ja kokoaikatyön kohdalla edellytetään jälleen kolmen tunnin työmatkaa joulukuun alusta alkaen. Muutoksen voimaantulo on sidottu työsuhteen alkuun. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.12.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee

Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2022. Esityksen mukaisesti jäsenmaksu on ensi vuonna 2,1 % vuosityötulon 5 800 euroa ylittävältä osuudelta. Siten Yrittäjäkassan verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan 13,60 euroa kuukaudessa eli 163,23 euroa vuodessa.   

Yrittäjäkassan kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alentamisen mahdollisti sekä laskenut työttömyys että kassan myönteinen talouskehitys. Yrittäjäkassan jäsenistön työttömyys ei korona-aikana kasvanut pahimpien skenaarioiden mukaisesti, ja lisäksi yleinen työttömyys kääntyi selvään laskuun. Tällä hetkellä työttömyys on samalla tasolla kuin vuoden 2019 loppupuolella ennen koronapandemian alkua. 

”Myös talousennusteet vuodelle 2022 ovat kohtalaisen hyvät, joten emme odota työttömyyden kääntyvän ainakaan merkittävästi nousuun ensi vuoden aikana”, Jokinen toteaa.  

Laskeneen työttömyyden lisäksi Jokinen korostaa kassan talouden olevan vahvalla pohjalla. ”Olemme tehneet systemaattisesti töitä vahvistaaksemme kassan vakavaraisuutta sellaiselle tasolle, jossa yllättävä työttömyyden kasvu ei lyhyellä aikavälillä aseta paineita jäsenmaksun nostamiselle”, Jokinen kertoo.  

”Lisäksi pyrimme pitämään jäsenmaksun mahdollisimman vakaalla tasolla, ettei jäsenille koidu ainakaan yllättäviä vuotuisia korotuksia”, kassanjohtaja jatkaa.  

Jokisen mukaan perusteet jäsenmaksutason laskulle arvioidaan kassassa aina tarkoin harkiten siten, ettei jäsenmaksua jouduta heti seuraavan vuonna nostamaan uudelleen. ”Korona-aika on ollut poikkeuksellinen ja aiheuttanut paljon epävarmuutta, mutta uskomme vakaasti, että hiljalleen palaamme normaalimpaan rytmiin.”  

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee

Myös yrittäjän työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen johdosta. Jatkossa yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 13 573,- euroa vuodessa. Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 13 573,- euroa vuodessa. 

Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022

Yllä mainitun Finanssivalvonnan päätöksen mukaisesti jäsenmaksu on siis tulevana vuonna 2,1 prosenttia työttömyysvakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euroa ylittävästä osuudesta. Miten oman jäsenmaksunsa suuruuden sitten saa helpoiten selville? Tähän on olemassa yksinkertainen laskukaava.

Esimerkkijäsenen vuosityötulosta, esimerkiksi 20 000 eurosta, vähennetään ensin kyseinen summa 5 800. Jäljelle jää luku 14 200, josta 2,1 prosenttia on lyhyen laskutoimituksen jälkeen 298,20. Tämä 298,20 euroa on siten kyseisen esimerkkijäsenen vuosittaisen jäsenmaksun suuruus. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Työtulo	Jäsenmaksu	Jäsenmaksu	Päiväraha	Päiväraha	Ansiopäiväraha vs. Kelan peruspäiväraha
€/vuosi	€/kk	€/vuosi	€/päivä	€/kk	€/kk
13 573	13,60	163,23	42,65	916,98	175,23
14000	14,35	172,20	43,39	932,89	191,14
15000	16,10	193,20	45,14	970,51	228,76
16000	17,85	214,20	46,88	1007,92	266,17
17000	19,60	235,20	48,63	1045,55	303,80
18000	21,35	256,20	50,37	1082,96	341,21
19000	23,10	277,20	52,11	1120,37	378,62
20000	24,85	298,20	53,86	1158,00	416,25
21000	26,60	319,20	55,60	1195,40	453,65
22000	28,35	340,20	57,35	1233,03	491,28
23000	30,10	361,20	59,09	1270,44	528,69
24000	31,85	382,20	60,84	1308,06	566,31
25000	33,60	403,20	62,58	1345,47	603,72
26000	35,35	424,20	64,32	1382,88	641,13
27000	37,10	445,20	66,07	1420,51	678,76
28000	38,85	466,20	67,81	1457,92	716,17
29000	40,60	487,20	69,56	1495,54	753,79
30000	42,35	508,20	71,30	1532,95	791,20
32500	46,73	560,70	75,66	1626,69	884,94
35000	51,10	613,20	80,02	1720,43	978,68
40000	59,85	718,20	88,09	1893,94	1152,19
45000	68,60	823,20	91,97	1977,36	1235,61
50000	77,35	928,20	95,85	2060,78	1319,03
55000	86,10	1033,20	99,72	2143,98	1402,23
60000	94,85	1138,20	103,60	2227,40	1485,65
65000	103,60	1243,20	107,47	2310,61	1568,86
70000	112,35	1348,20	111,35	2394,03	1652,28
75000	121,10	1453,20	115,23	2477,45	1735,70
80000	129,85	1558,20	119,10	2560,65	1818,90
85000	138,60	1663,20	122,98	2644,07	1902,32

Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jolla jatketaan yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta marraskuun loppuun asti.

Yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet epidemian myötä. Työmarkkinatukea voi saada silloin, kun yritystoiminnan tulot ovat epidemian vuoksi alle 1090 euroa kuukaudessa.

Jos yritystoiminta on päättynyt tai se on sivutoimista ja henkilö on työttömyyskassan jäsen, on mahdollista saada työmarkkinatuen sijaan tuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa.

Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.

Lisätietoa yrittäjän työmarkkinatuesta: https://www.kela.fi/tyottomyysturva-yrittaja

Yrittäjäkassa on muuttanut 1.10.2021 alkaen uusiin toimitiloihin Helsingin Etu-Töölöön. Kassan uusi toimisto sijaitsee Eduskuntatalon kainalossa kivenheiton päässä Michelin-ravintola Finnjävelin rössypotuista. Yrittäjäkassan kanssa samassa rakennuksessa toimivat muun muassa legendaarinen juhlatila Botta sekä jazz-baari Storyville.

Yrittäjäkassan entisissä toimitiloissa alkaa loppuvuodesta mittava remontti, kun toimistohuoneiden tilalle aletaan rakentamaan asuintaloja. Muutto ajoittuukin otolliseen vaiheeseen työelämän murrosta ajatellen: suuri toimisto on etätyön suosion kasvaessa käynyt osittain tarpeettomaksi. Museokadulla sijaitsevat uudet toimitilat ovat siten aiempaa pienemmät, mutta sitäkin viihtyisämmät.

Kyseinen muutto on työttömyyskassan historiassa kolmas. Yrittäjäkassa ehti pitää Mannerheimintien toimipistettä yllä aina vuoden 2005 marraskuusta vuoden 2021 syyskuun loppuun saakka. Taka-Töölössä kassa toimi pitkään samassa rakennuksessa muun muassa Suomen Yrittäjien kanssa. Ennen muuttoa Mannerheimintielle kassan tukikohta löytyi Kaisaniemenkadulta. Kaisaniemeen kassa puolestaan muutti Pasilasta vuonna 1996.

Toimisto merkittävässä kulttuuriympäristössä

Museokadulla sijaitseva toimistorakennus henkii vahvasti 1900-luvun alun Jugend-tyyliä. Museokatu onkin Helsingin mittakaavassa poikkeuksellinen katu, sillä se edustaa seudun alkuperäistä rakennuskantaa ainoastaan yhtä myöhemmin rakennettua taloa lukuun ottamatta. Vaikka itse toimistorakennus on nähnyt aikaa, Yrittäjäkassan tilat on saneerattu 2020-luvulle.

Kävelyetäisyyden päässä kassan uudesta toimistosta sijaitsee Eduskuntatalon ja Finnjävelin lisäksi esimerkiksi Temppeliaukion kirkko, Luonnontieteellinen museo sekä Finlandia-talo. Lisäksi konttorin ikkunoista näkyy Suomen kansallismuseo ja sen viihtyisä pihapiiri. Yrittäjäkassan uusi kotopesä sijoittuu siis myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.

Yrittäjäkassan toimiston uusi osoite on Museokatu 8, 00100 Helsinki. Postilokeron numero PL 86, 00251 Helsinki pysyy muutosta huolimatta samana.