Yrittäjien työttömyys väheni viime vuonna, vaikka Ukrainan sota, energiakriisi, nopeasti kiihtynyt inflaatio sekä korkeat korot heikensivät kotitalouksien ostovoimaa.
Vuonna 2022 Yrittäjäkassan jäsenistön keskimääräinen työttömyysaste oli 2,5 prosenttia (2021: 3 prosenttia). Korkeimmillaan se oli alkutalvesta maaliskuussa 2,9 prosenttia ja matalimmillaan marraskuussa 2 prosenttia.
Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan matala työttömyysaste kielii muun muassa siitä, että yrittäjillä on poikkeuksellinen kyky sopeutua jatkuviin muutoksiin ja kriiseihin.
– Yrittäjillä on korkea resilienssi ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Maksoimme etuuksia lopulta 1451 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1657 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 813 jäsenelle ja joulukuussa 593 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 12,4 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 19,5 miljoonalla, sanoo Jokinen
Tuhannet yrittäjät ilman ansioturvaa
Tilastojen valossa Suomessa on noin 270 000 sellaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää sekä yrityksen osaomistajaa, jotka voisivat kuulua Yrittäjäkassaan.
Jokisen mukaan kovin moni suomalainen yrittäjä luottaa vielä omiin rahkeisiinsa näinä haastavinakin aikoina.
– Yrittäjät ovat huomanneet, että menestyminen yritystoiminnassa ei ole vain heistä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla tekijöillä voi olla dramaattinen vaikutus yritystoiminnan jatkuvuuteen. Valitettavasti vain harva yrittäjä tietää, että he voivat myös liittyä työttömyyskassaan tai ylipäätänsä edes saada työttömyysturvaa. Yrittäjistä vain noin 11 % yrittäjistä kuuluu Yrittäjäkassaan, kun taas palkansaajakassoihin kuuluu 85 % palkansaajista.
Jokinen haluaa muistuttaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa.
– Kassaan liittyminen kannattaa, sillä jäsenen ansiopäiväraha on suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha, jota Kela maksoi vuonna 2021 2866 kassaan kuulumattomalle yrittäjälle. Yrittäjäkassan jäseneksi kannattaa liittyä kuitenkin ajoissa, sillä yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa vasta oltuaan kassan jäsenenä 15 kuukautta.
Tiedote
Yrittäjäkassa vastaa jäsentensä sähköpostiviesteihin vastaisuudessa eAsioinnissa
test
Yrittäjäkassa tehostaa jäsentensä tietoturvaa entisestään ja vastaa vuoden 2023 alusta lukien jäsentensä sähköpostiviesteihin ainoastaan eAsioinnista. Toisin sanoen kaikki kirjallinen viestinvaihto kassan jäsenten kanssa tapahtuu vastaisuudessa sähköisessä eAsiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla.
Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan toimintatavan muutoksella halutaan vahvistaa henkilötietojen salassapitoa sekä kassajäsenten tietoturvaa entisestään.
”Lisäksi jäsenet ovat kokeneet salatun sähköpostiviestinnän epäkäytännölliseksi, sillä viestit ohjautuvat usein roskapostikansioon hidastaen näin viestintää,” Jokinen kertoo.
Kun jäsen saa viestin eAsioinnissa, hänelle lähtee automaattinen heräteviesti joko sähköpostiin tai puhelimeen. Jokinen kehottaakin jäseniä varmistamaan, että on ilmoittanut Yrittäjäkassalle ajantasaiset matkapuhelin- ja sähköpostiyhteystietonsa. Näin asiakas saa jatkossakin herätteen uusista eViesteistä.
“Me täällä Yrittäjäkassassa seuraamme, miten uusi menettelytapa lähtee toimimaan ja teemme tarvittaessa muutoksia asiakaspalvelumme toimivuuden varmistamiseksi,” Jokinen summaa.
Salatun sähköpostiyhteyden käyttö jatkuu normaalisti Yrittäjäkassaan kuulumattomien henkilöiden kanssa.
Tiedote
Päivärahan mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua
test
Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 23.12.2022.
Jos olet kokonaan työtön ja lähetät meille liitteettömän ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa 22.12.2022 klo 12 mennessä, päivärahasi on mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua.
Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.
Tiedote
Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 25.11.
test
Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?
Yrittäjäkassa järjestää suositun yrittäjän työttömyysturva -koulutuksen jälleen perjantaina 25.11. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet. Koulutus nauhoitetaan, ja nauhoite lähetetään jälkikäteen kaikille ilmoittautuneille. Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.
Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.
Lämpimästi tervetuloa!
Tiedote
Yrittäjän ansioturvan alaraja on 14 088 € vuonna 2023
test
Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2023 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 14 088 euroa vuodessa.
Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, mikäli hänen eläkevakuutuksensa (YEL-, MYEL-työtulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 088 euroa vuodessa.
Kuluneena vuonna 2022 työttömyysturvan alaraja on ollut 13 573 euroa vuodessa.
Tiedote
Päiväraha nousee 1.8. alkaen
test
Kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus 1.8.2022. Tästä johtuen muun muassa päivärahan määrä nousee 34,50 eurosta 35,72 euroon.
Ylimääräinen indeksikorotus tehdään peruspäivärahan lisäksi peruspäivärahan korotusosaan sekä työmarkkinatuen, työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrään. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaakorvauksen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen määrät nousevat. Toisin sanoen indeksikorotus nostaa peruspäivärahan suuruista perusosaa, jonka avulla myös ansiopäiväraha lasketaan.
Tyypillisesti indeksikorotukset tehdään vuodenvaihteessa. Eduskunta kuitenkin hyväksyi keväällä lakialoitteen, jonka myötä kansaneläkkeeseen sidottuja sosiaalietuuksia korotetaan 3,5 prosenttia nyt elokuussa. Tämän ylimääräisen indeksikorotuksen tarkoituksena on turvata etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation aikana.
Alla olevasta taulukosta näet, kuinka etuuksien tasot, maksut sekä vähennykset muuttuvat elokuun alusta lukien. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi Valtioneuvoston sivuilta.
Tiedote
Aarni Pahajoki on Suomen uhkarohkein yrittäjä 2022
test
Yrittäjäkassan vuoden 2022 Uhkarohkein yrittäjä -kisan on voittanut nuori rovaniemeläinen sirkusyrittäjä, Aarni Pahajoki. Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan valintaraati vakuuttui Pahajoen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta, ja päätti siksi palkita hänet vuoden uhkarohkeimpana yrittäjänä. Lisäksi raatiin teki vaikutuksen Sirkus Saarnin tavoite edistää pienten suomalaiskuntien elinvoimaisuutta ja madaltaa kulttuurin saavutettavuutta.
”Pahajoki päätti perustaa kiertävän sirkuksen samaan aikaan kun tapahtuma-ala oli suurimmassa ahdingossaan. Tämä kertoo ennen kaikkea nuoren yrittäjän uhkarohkeudesta, ennakkoluulottomuudesta sekä rautaisesta asenteesta”, Jokinen tiivistää.
Kilpailun voitto tuli sirkustaiteilijalle yllätyksenä. ”Yhtenä iltana puoliso kehotti katsomaan sähköpostia ja toden totta, siellä oli viesti voitostani. Sillä hetkellä fiilis oli melko epätodellinen”, yrittäjä kuvailee.
Tie yrittäjyyteen käy sirkuksen kautta
28-vuotias Pahajoki on harrastanut sirkusta lapsesta saakka. Pahajoki ehti käydä sirkuskoulussa muutaman vuoden ajan, kunnes vanhemmat totesivat harrastuksen käyvän liiaksi kukkaron päälle. Tämä ei kuitenkaan pidellyt sirkuksesta innostunutta nuorukaista, vaan harjoittelua jatkettiin kavereiden kanssa paikallisen urheiluopiston permannolla.
”Kerroin vanhemmilleni haluavani esiintyä työkseni. He epäröivät ja yrittivät ehdottaa muita urapolkuja. Lopulta lukion jälkeen päädyin kuitenkin seuraamaan sydäntäni, ja aloitin opinnot Lahden sirkuskoulussa”, Pahajoki kertoo. ”Valmistuttuani esiinnyin muun muassa Sirkus Finlandian kanssa.”
Keväällä 2020 pandemia vei kuitenkin sirkustaiteilijalta työt alta. ”Silloin tajusin, että nyt jos koskaan on aika työllistää itse itseni”, Pahajoki muistelee.
Vaikka aika ei ollut otollisin tapahtuma-alan yrityksen perustamiselle, Pahajoki päätti kokeilla siipiään yrittäjänä. ”Ajattelin, että jos pohjalta lähdetään ja silti saadaan homma pyörimään, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin”, yrittäjä naurahtaa.
Komiikkaa ja kuolemanpyörä
Saarni Sirkuksen ensiesiintyminen nähtiin toukokuussa 2022 yrittäjän kotikaupungissa Rovaniemellä. Esityksessä yhdistyy sirkus, tanssi ja laulu. Ohjelmanumeroihin lukeutuu esimerkiksi ilma-akrobatia, keinutrapetsi sekä Aarnin oma bravuuri, kuolemanpyörä.
Sirkustaitelija kieppuukin tottuneesti hurjan pyörän kyydissä. ”Olen itse asiassa ollut esiintymiskammoinen suurimman osan elämästäni”, Pahajoki paljastaa. ”Nyt keikkoja alkaa olla takana se reilut 600, joten kammokin alkaa hiljalleen väistymään.”
Sirkus Saarnin Dreamer-esitys perustuu kepeään tarinaan, mutta katsoja voi halutessaan keskittyä nauttimaan esitysnumeroista myös erikseen. ”En tykkää käyttää sana nykysirkus, mutta Saarni Sirkus kuitenkin jollain tapaa pyrkii tuomaan sirkuksen nykypäivään”, Pahajoki selittää. ”Meillä ei ole esimerkiksi pellejä tai eläimiä, vaan menemme pikemminkin komiikka ja hassut hahmot edellä.”
Yrittäjälle tärkeintä on se, että ihmiset poistuvat teltasta hyvillä mielin. ”Myös perheen pienimmät jaksavat seurata koko esityksen. Se, jos mikä, on onnistuneen show’n mittari”, Pahajoki summaa.
“Sirkuksen pyörittäminen on yhtä sirkusta”
Pahajoen mukaan sirkus on hyvin pitkälti muuta kuin teltassa nähtävää glamouria.
”Itse esitys on vain jäävuoren huippu”, Pahajoki toteaa. ”Taustalla on lukuisia harjoitustunteja, paljon markkinointia sekä jatkuvaa asioiden organisointia. Kymmenhenkisen sirkuksen pyörittäminen on itseasiassa melkoista sirkusta.”
Erityisesti logistiikka on ehtinyt aiheuttaa harmaita hiuksia. Valtava punainen sirkusteltta kohoaa 13 metrin korkeuteen, ja katsojia sinne mahtuu peräti 600. Teltan kasaaminen vie Pahajoen mukaan hyvässä lykyssä 14 tuntia, ja sen purkaminenkin kestää lähes työpäivän verran.
”Teltta mahtuu vain nipin napin sille varattuun rekkaan”, Pahajoki nauraa.
Esittävää taidetta on vaikea korvata
Yhtenä perusteena Pahajoen voitolle oli nimenomaan Sirkus Saarnin tavoite elävöittää Pohjois-Suomen pieniä kuntia.
”Me haluamme viedä suomalaista sirkuskulttuuria eteenpäin. Ala on hyvin kasvava, mutta samaan aikaan vielä suhteellisen pieni”, yrittäjä tuumaa.
Kysyttäessä sirkustemppujen vaaroista, Pahajoella on selkeä vastaus valmiina. ”Epäonnistumiset kuuluvat tähän lajiin. Tämä on kuitenkin siitä hyvä työ, ettei tällä alalla mikään robotti voi koskaan korvata ihmistä. Kukaan ei nimittäin halua mennä katsomaan täydellistä esitystä”, Pahajoki summaa.
Vaikka vaarat kuuluvat lajiin, haavereita sattuu kuitenkin harvakseltaan.
”Ensinnäkin harjoitustunteja on takana valtava määrä. Toisekseen luja luotto omiin taitoihin auttaa onnistumaan esiintymistilanteessa”, sirkustaitelija vakuuttaa.
Yrittäjäkassan Uhkarohkein yrittäjä -kilpailu järjestettiin tänä vuonna seitsemättä kertaa. Kisaan sai ilmiantaa kenet tahansa rohkeana ja ennakkoluulottomana pitämänsä yrittäjän. Yrittäjäkassan valintaraati valitsi lukuisista ehdotuksista voittajan. Kilpailun kampanjakasvona toimi tänä vuonna yrittäjä, näyttelijä ja vaikuttaja Sara Parikka.
Kisassa kunniamaininnat myönnettiin seuraaville yrittäjille:
Yrittäjäkassa onnittelee lämpimästi sekä vuoden 2022 uhkarohkeinta yrittäjää että kunniamaininnan saaneita!
Tiedote
Yrittäjäkassa etsii Suomen uhkarohkeinta yrittäjää
test
Tunnistatko itsessäsi idearikkaan bisnesnikkarin tai tiedätkö rohkeasti omaa juttuaan toteuttaneen yrittäjän? Yrittäjäkassa etsii nyt jo seitsemättä kertaa Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Haussa on jälleen kerran rohkea, idearikas ja lannistumaton puurtaja, joka ei kavahda epäilijöiden lannistavia mielipiteitä.
”Tämän vuoden kampanjakasvoksi olemme valinneet niin ikään inspiroivan ja rohkean yrittäjän. Sara Parikka on tehnyt merkittävän uran muun muassa vaikuttajana, näyttelijänä sekä kirjoittajana. Saran aurinkoinen henkilöbrändi istuu loistavasti yhteen kassan uudistuneen brändi-ilmeen kanssa”, kertoo kassanjohtaja Merja Jokinen.
”Parasta projektissa oli päästä pysähtymään yrittäjyyden äärelle, sillä sen merkityksen pohtiminen jää usein varsin pienelle huomiolle päivittäisen tekemisen rinnalla”, Parikka pähkäilee. ”Lisäksi kampanjan toteutus oli inspiroiva, ja sen myötä kunnioitan taas asteen verran enemmän omaa yrittäjätaivaltani. Yrittäjiä ei mielestäni voi koskaan kannustaa liikaa”, vaikuttaja summaa.
Tunnetko sinä Suomen uhkarohkeimman yrittäjän? Ilmianna itsesi, ystäväsi tai yrittäjätuttusi tästä.
Kilpailuun voi ilmoittaa kenet tahansa yrittäjänä toimivan henkilön. Kilpailu on käynnissä 30.6. saakka ja voittaja julkaistaan 19.8.2022. Ilmiantaneiden kesken arvomme viisi kappaletta 50 € K-ryhmän lahjakorttia.
Työnhakijan on toukokuusta alkaen haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa
test
Toukokuun alussa tulee voimaan lakimuutos, joka vaikuttaa työttömän työnhakijan velvollisuuteen hakea työtä. Muutos myös lisää TE-toimiston palveluja ja yhteydenottoja sekä lyhentää karensseja. Lakimuutoksesta on käytetty nimeä pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja uusi asiakaspalvelumalli. Muutokset tulevat voimaan 2.5.2022.
Uutena edellytyksenä neljä työhakemusta kuukaudessa
Lakimuutoksen myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana. Työnhausta raportoidaan TE-toimiston verkkopalvelussa säännöllisesti. Raportointijakso on yleensä kuukauden mittainen.
Työnhauksi lasketaan hakemukset avoimeksi ilmoitettuihin paikkoihin, avoimet työhakemukset, yhteydenotot työnantajiin sekä muut vastaavat toimet, joiden tarkoituksena on työllistyminen. Työn arvioidun keston tulee olla vähintään kaksi viikkoa ja työn tulee olla sellaista, johon voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.
Neljän työpaikan tavoite ei ole ehdoton, vaan siitä voidaan joustaa silloin, kun haettavissa ei ole riittävästi työpaikkoja. Jokaisen oma tavoite haettaville työpaikoille kirjataan TE-toimiston tai kuntakokeilun* kanssa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan.
Työnhakuvelvoitteeseen voidaan tehdä poikkeuksia muun muassa lomautuksen, osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella:
Työnhakuvelvollisuus koskee lomautettuja sen jälkeen, kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta. Tämän jälkeen kokonaan lomautettuja koskee yleensä sama työnhakuvelvollisuus, kuin työttömiä.
Osittain lomautettujen on kolmen kuukauden jälkeen haettava yleensä yhtä työtä kolmen kuukauden aikana.
Osa-aikatyössä olevien on yleensä haettava yhtä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
Omaehtoisia opintoja suorittavan on yleensä haettava kolmea työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
Työnhakuvelvoitteesta voidaan luopua kokonaan esimerkiksi silloin, kun työllistymistä avoimille työmarkkinoille ei pidetä mahdollisena. Tällöin henkilö voi hyötyä enemmän muista tukipalveluista.
Lakimuutoksen yhteydessä rajoitetaan myös TE-toimiston tai kuntakokeilun tekemien velvoittavien työtarjousten käyttöä. Työtarjouksia voidaan edelleen tehdä, mutta hakeminen ehdotettuun työhön ei ole kaikissa tilanteissa pakollista, jos henkilö on muutoin täyttänyt työnhakuvelvoitteen.
TE-toimiston tapaamisia on jatkossa enemmän
Toukokuusta alkaen ensimmäinen tapaaminen eli alkuhaastattelu käydään TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa viiden arkipäivän sisällä työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakukeskusteluja on kolmen kuukauden ajan yleensä kahden viikon välein. Työnhakukeskustelut taukoavat kolmen kuukauden jälkeen kolmeksi kuukaudeksi, jonka jälkeen keskustelut taas jatkuvat. Säännöllisten työnhakukeskustelujen ohella tapaamisia voidaan järjestää lisää asiakkaan tarpeen mukaan.
Työnhakukeskustelujen tarkoituksena on työnhaun tukeminen, sopiviin työmahdollisuuksiin ohjaaminen sekä tarpeellisiin palveluihin ohjaaminen.
Työnhakukeskustelujen määrästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun työttömyys on hyvin lyhytkestoinen tai henkilö on lomautettu, työllistynyt osittain, opiskelee omaehtoisesti, on työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä.
Kolmen kuukauden karenssi poistuu käytöstä
Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit lyhenevät lakimuutoksen myötä. Lakimuutos vaikuttaa ennen kaikkia pitkiin karensseihin. 90 päivän karenssista luovutaan kokonaan ja jatkossa pisin korvaukseton määräaika on 45 päivää.
Lisäksi käyttöön tulee muistutus. Työllistymissuunnitelman laatimiseen, ylläpitoon ja toteuttamiseen liittyvissä tilanteissa ensimmäisestä laiminlyönnistä ei seuraa karenssia, vaan muistutus. Jos laiminlyöntejä on useampi vuoden sisällä, määrätään karenssi, jonka pituus riippuu laiminlyöntien määrästä, ellei henkilöllä ole pätevää syytä menettelyyn.
Jos henkilö irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan tarjoamasta työstä, muistutus ei ole käytössä. Karenssi määrätään tällöin jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä lukien.
Vaikka kolmen kuukauden pituinen karenssi poistuu, työttömyysturvan voi tietyissä tilanteissa menettää toistaiseksi myös jatkossa. Seuraamusta kutsutaan työssäolovelvoitteeksi. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että henkilön pitää olla tietty aika työssä, ennen kuin oikeus työttömyysturvaan voi palata. Työssäolovelvoite voidaan toukokuun jälkeen määrätä silloin, kun henkilö laiminlyö työllistymissuunnitelmaan liittyviä toimia tai kieltäytyy velvoittavasta työtarjouksesta vähintään neljä kertaa vuoden aikana.
Koulutus yrittäjän ansioturvasta perjantaina 22.4.
test
Mitä sinun tulisi tietää yrittäjän ansioturvasta?
Yrittäjäkassa järjestää Teams-koulutuksen yrittäjän työttömyysturvasta perjantaina 22.4. kello 9-10. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yrittäjän työttömyysturvan saloista kiinnostuneet.
Ilmoittaudu tapahtumaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@yrittajakassa.fi. Paluuviestinä saat osallistumislinkin Teams-koulutukseen.
Tilaisuudessa puhujana toimii Yrittäjäkassan työttömyysturva-asiantuntija Teemu Ariluoma. Teemu on työttömyysturva-asioiden rautainen ammattilainen. Hänelle on karttunut kokemusta työttömyysturvan toimeenpanijana sekä yrittäjä- että palkansaajakassan puolelta. Esityksessään Teemu pyrkii avaamaan työttömyysturvajärjestelmän pykäläviidakkoa selkokielisesti.
