Mikäli sinulle on myönnetty lakisääteinen vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke, kassan jäsenyydestä ei ole sinulle enää hyötyä. Edellä mainitut eläkkeet ovat työttömyyspäivärahan estäviä etuuksia. Jos saat osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, sinun kannattaa jäädä kassan jäseneksi. Mikäli jäät työttömäksi, mahdollinen työttömyyspäiväraha määritellään ensisijaisesti osatyökyvyttömyyseläkettä edeltäneen vakuutustason ja eläkevakuutuksen vuosityötulon perusteella. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään mahdollisesta työttömyyspäivärahasta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä päivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa pääsääntöisesti sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana täytät 65 vuotta.
Jos sairastut, hae Kelasta sairauspäivärahaa. Työkyvytön yrittäjä voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL-työtulojensa perusteella, kun hänellä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa toisena päivänä sairastumisesta. YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä. Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla. Yrittäjäkassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa (lisätietoa kohdassa Yrittäjän työssäoloehto). Lisätietoja sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta.
Useimmissa tapauksissa sinun kannattaa säilyttää kassan jäsenyys ja kerrytetty työssäoloehto. Työssäoloehdon tarkastelujakso on 48 kuukautta. Jos YEL- tai MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi on alle 14 088 € (vuoden 2023 tasossa) tai eläkevakuutus ei ole voimassa, et voi kerryttää uutta työssäoloehtoa. Säilyttämällä kassan jäsenyyden voit kuitenkin säilyttää aikaisemmin kerryttämäsi työssäoloehdon. Näissä tapauksissa voit hakea huojennettua jäsenmaksua täyttämällä lomake kassan verkkosivuilla. Toimita hakemuksen liitteeksi vakuutusyhtiön todistus YEL-/MYEL-vakuutuksen vahvistetusta vuosityötulosta tai palkkatodistus (TyEL-vakuutetut). Pelkkä oma ilmoitus ei ole riittävä eikä kassaan tule toimittaa esim. lääkärintodistuksia.
Lähetä kirjallinen ilmoitus kassaan. Voit lähettää tiedon sähköpostitse, kirjeitse tai täyttämällä Yrittäjäkassan verkkosivuilta löytyvän lomakkeen. Huomioi, että vuoden 2023 alusta lähtien uutta työssäoloehtoa kertyy vain kun vakuutustaso ja YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksen vuosityötulo ovat vähintään 14 088 €. Et voi ilmoittaa kassaan korkeampaa vakuutustasoa kuin mikä YEL-/MYEL-/TyEL-vakuutuksesi vuosityötulo on.
Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 14 088 € vuoden 2023 tasossa. Yrittäjäpäiväraha määritellään sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä Yrittäjäkassassa 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu vuosityötulo (YEL-, MYEL-vuosityötulo tai osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-vuosipalkka). Kassa ei tarkista jäsentensä YEL-vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon tasoa. Kassa ei saa suoraan tietoa YEL-vakuutuksen vuosityötuloon tehdyistä muutoksista. Jäsenet vastaavat siis itse siitä, että vakuutustaso on oikean suuruinen.
Voit liittyä Yrittäjäkassaan, mikäli otat itsellesi yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) ja YEL-vakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 14 088 € (vuonna 2023).
Voit liittyä Yrittäjäkassaan, mikäli YEL-vakuutuksesi vuosityötulo on vähintään 14 088 € (vuonna 2023). Sinun tulee vakuuttaa itsesi päätoimen mukaan eli liittyä joko palkansaajakassan tai yrittäjäkassan jäseneksi. Sinun on itse ratkaistava kumpi on päätoimesi, yritystoiminta vai palkkatyö. Valtuuta uusi kassa lähettämään eroilmoitus edelliseen kassaan. Näin säilytät oikeuden mahdolliseen jälkisuojapäivärahaan, mikäli jäät työttömäksi ennen kuin työssäoloehto uudessa kassassa on kertynyt.
Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (37,21 euroa v. 2023) ja lopusta rahoituksesta vastaa Yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Lisäksi Yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi suurempi kuin palkansaajakassalla. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että Yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %. Erilaisen rahoituspohjan vuoksi Yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.
Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuonna 2023 noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta. Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 14 088 euroa. Jäsenmaksulaskurilla voit laskea jäsenmaksun suuruuden. Finanssivalvonta vahvistaa Yrittäjäkassan jäsenmaksun kassan esityksen pohjalta. Työttömyyskassan jäsenmaksu on määrättävä siten, että se yhdessä rahoitusosuuksien kanssa riittää työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen eli etuuksien maksuun. Lisäksi jäsenmaksua vahvistettaessa on otettava huomioon se, että työttömyyskassalla tulee olla työttömyyskassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahasto, johon siirretään työttömyyskassan vuotuinen ylijäämä. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (37,21 euroa v. 2023) ja lopusta rahoituksesta vastaa Yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajakassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Erilaisen rahoituspohjan vuoksi Yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.
Kassa lähettää jäsenmaksulaskut pääsääntöisesti kerran vuodessa helmikuussa. Samassa kirjeessä tulevat kaikki tilisiirrot myös jäsenmaksut neljässä erässä maksaville. 12 erässä maksaville laskut pyritään lähettämään aina loppuvuodesta. Jäsenmaksujen muistutuslaskut lähetetään jokaisesta erästä erikseen.
Palvelussa voit seurata hakemuksen käsittelyä, täyttää päivärahahakemuksen ja lähettää liitteitä ja viestejä. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla.
Yrittäjäkassalla on puhelinpalvelu ja eAsiointi-palvelu ja lisäksi sähköpostineuvonta vastaa osoitteessa neuvonta@yrittajakassa.fi. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Yrittäjäkassa, PL 86, 00251 Helsinki. Toimisto osoitteessa Museokatu 8 on toistaiseksi suljettu.
Voit muuttaa jäsentietojasi Yrittäjäkassan verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, lähettämällä sähköpostia tai soittamalla puhelinpalveluun. Vakuutustason muutokset ja eroilmoitukset on lähetettävä aina kirjallisesti.
Kassasta voit erota lähettämällä kirjallisen eroilmoituksen kassaan. Eroilmoituksen voi lähettää joko postitse tai sähköpostilla tai täyttämällä verkkolomakkeen. Jäsenmaksut tulee lähtökohtaisesti suorittaa eropäivään saakka. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. Jos eronnut tai erotettu jäsen hyväksytään uudelleen jäseneksi, hän ei saa lukuun ottamatta kassasta toiseen siirtymistä kuukauden kuluessa, laskea hyväkseen aikaisempaa jäsenenäoloaikaansa kassassa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja.
Yritystoiminnan katsotaan yleensä alkaneen silloin, kun yritys on aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan ja yritys on merkitty verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä ennakkoperintärekisteriin tai kun yritys on merkitty verohallinnon työnantajarekisteriin Mikäli olet ollut työtön ja saanut työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta, yritystoimintasi katsotaan lähtökohtaisesti aloitetuksi (pois lukien neljän kuukauden yrittäjäkokeilu) työttömyysetuusoikeuden lakattua, eli työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) antamasta työvoimapoliittisesta lausunnosta lukien.
Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö, joka täyttää työttömyysturvalain mukaisen yrittäjämääritelmän ja jonka eläkevakuutuksen (YEL/MYEL/TyEL) perusteena oleva vuosityötulo on vähintään 13 076 € vuoden 2020 tasossa. Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä maatalousyrittäjän eläkelaissa (MYEL) tarkoitettua apurahansaajaa. Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään TyEL-vakuutettua henkilöä, 1) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 2) joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 3) joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 4) joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään 50 % tai heillä on vastaava määräämisvalta. Henkilön ...
