Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri

Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin vuoden loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa myös loppuvuoden aikana.

Muita työttömyysturvan väliaikaisia muutoksia on jatkettu vuoden loppuun asti jo aiemmin. Suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset olivat puolestaan säädetty päättymään lokakuun lopussa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää muutosta hyvänä, sillä se selventää väliaikaisten lakimuutosten voimassaoloa. On kuitenkin hyvä huomata, että voimassaolon päättyminen vaihtelee jonkin verran muutoksesta riippuen.

Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.1.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.  Jos työsuhde alkaa 1.1.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.

Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.

Lisätietoa

Hallituksen esitys (suojaosa ja liikkuvuusavustus): HE 231/2020

Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Vuoden 2020 uhkarohkeimpana yrittäjänä palkittu Jarno Ankerman tietää, miltä hyppy tuntemattomaan tuntuu – espoolaisen työt rakennus- ja kuljetusalan tehtävissä vaihtuivat luhankalaisen kyläkaupan pyörittämiseen ja siivittivät yrittäjän samalla koko kunnan elävöitymisen keulakuvaksi.

”Kyläkauppa tuntui aluksi hullulta ajatukselta”

Ankermanin matka kyläkauppiaaksi alkoi, kun hän vuonna 2012 vieraili ensimmäistä kertaa Luhangan kunnassa ja palasi vierailultaan kotiin paikallisen rantatontin omistajana. Lapista alun perin kotoisin oleva kauppias kertoo, ettei koskaan suunnitellut muuttavansa pääkaupunkiseudulta pikkupaikkakunnalle, mutta ”Luhanka otti heti omakseen”.

Pieneen, vain vajaan 700 asukkaan kuntaan Ankerman rakensi aluksi vapaa-ajan asunnon, joka muuttui kuitenkin pysyväksi kodiksi jo vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä.

– Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin.

Rohkeaa ja nopeatempoista uudistamista

Elintarvikeala ei ollut Ankermanille ennestään täysin tuntematon: ensikosketuksen yrittäjyyteen hän sai itse asiassa perustaessaan aikoinaan 90-luvun laman seurauksena elintarvikekioskin Espooseen. Myöhemmin Ankerman kerrytti kokemusta rakennusalan yrittäjänä.

Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

– Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin.

Kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

– Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

– Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.

Kyläkauppias nauttii yrittäjän arjesta

Kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmista, Ankerman kertoo hymyillen aikovansa ainakin muutaman vuoden ajan huilia remonttiprojektien suhteen ja keskittyä nauttimaan yrittäjän arjesta Luhangassa. Kyläkauppa oheispalveluineen työllistää Ankermania viikon jokaisena päivänä, joista 2–3 päivää hän työskentelee kaupan kassalla. Kesäsesongin aikaan vilkastuva ravintolatoiminta vaatii paljon työtunteja ja lisätyövoimaa.

– Uskon, että mökkikausi pitenee ja vilkastuu entisestään tulevaisuudessa, kun koronapandemian seurauksena etätyöskentelyn mahdollisuudet kasvavat.

Kiireistä yrittäjän arkea tasapainottavat asiakaskohtaamiset, joissa kyläkauppias on omimmillaan: kuulumiset vaihdetaan rauhassa ja jokainen asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Kiire unohtuu nopeasti myös Ankermanin mielenkiinnon kohteiden – veneilyn ja moottoripyöräilyn – parissa.

Kauppias vihjailee kuitenkin lopuksi, että uusia kehityshankkeita saattaa tulevaisuudessakin olla luvassa:

– Tuossa rakennuksen takana näkyy vanha makasiini, jonka ullakkoa voisi kunnostamisen jälkeen hyödyntää vaikka kesämajoituspaikkana.

Aika näyttää, mitä kaikkea Luhangan kyläkaupasta vielä tulevaisuudessa löytää.

SYT muutti nimensä Yrittäjäkassaksi 18.6.2020, jatkumona vuodenvaihteessa tapahtuneelle yhdistymiselle AYT:n kanssa.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan uusi nimi alleviivaa uutta aikaa entistä vahvemmalle pien- ja yksinyrittäjien puolia pitävälle työttömyyskassalle. Se myös sopii suuhun kirjainyhdistelmiä paremmin.

-Viralliselta nimeltä olemme nyt Yrittäjän Työttömyyskassa, mutta markkinointinimenä käytämme Yrittäjäkassa-nimeä. Asiakkaiden suuntaan muutos näkyy uusina logoina ja uudenlaisena yritysilmeenä. Kaikki toiminta ja palvelut säilyvät ennallaan.

Yrittäjäkassa haluaa tulla tunnistetuksi yhteisönä, jolla on ymmärrys jäsentensä arkisista haasteista yrittäjinä ja ihmisinä. Brändiuudistus tehdään yrittäjän työttömyysturvan 25-vuotisjuhlavuonna, ja sen tärkein pyrkimys on tuoda esiin kassan tärkeää tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa.

-Tästä tahtotilasta muistuttaa tunnuksemme symboliosa, joka rakentuu käänteitä ja liikettä kuvaavista kaarista. Koronakriisi on osoittanut, että tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi päättyä myös itsestä johtumattomista syistä. Yrittäjäkassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla, sanoo Jokinen.

Eduskunta on hyväksynyt ansiopäivärahan suojaosan korotuksen sekä liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytyksen lyhentämisen. Lakimuutokset ovat väliaikaisia ja ne ovat voimassa 31.10.2020 saakka.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 € neljässä viikossa) ( esimerkiksi osa-aika- tai keikkatyössä ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Suojaosan suuruus oli aiemmin 300 euroa.

Muutos tulee voimaan 1.6.2020 alkavien hakujaksojen kohdalla. Jos haet päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa, 500 euron suojaosaa sovelletaan kohdallasi ensimmäisen kerran kesäkuun ajalta maksettavaan päivärahaan. Suojaosa on jälleen 300 euroa 1.11. ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 724-1042 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään 2 kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakainen työmatkaedellytys lyhenee lakimuutoksen myötä 3 tunnista 2 tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut 2 tuntia jo aiemmin.

2 tunnin työmatkaedellytys koskee 12.6.-31.10.2020 alkavia työsuhteita. Lue lisää liikkuvusavustuksesta: https://yrittajakassa.fi/tietopankki/liikkuvuusavustuksen-edellytykset/

Suomen hallitus esitteli toissa viikon perjantaina toimenpiteitä yritysten taloudellisen ahdingon helpottamiseksi. Kaikkiaan 15 miljardin euron suuruinen tukipaketti käsittää muun muassa lomautusprosessin nopeuttamisen ja yksityisten työeläkemaksujen väliaikaisen alentamisen. Toimenpiteet rahoitetaan lisävelalla.
Hallitus päätti samalla myös helpottaa freelancereiden ja yksinyrittäjien pääsyä työttömyysturvan piiriin yritysmuodosta riippumatta. Yritystoiminnan edellytysten tilapäisluonteinen heikentyminen koronan vuoksi on peruste arvioida yritystoiminta työllistävyydeltään sivutoimiseksi yritystoiminnaksi. Sivutoimisen yritystoiminnan perusteella henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen. Päätoimisesti työllistyneen yrittäjän työttömyysetuuden saaminen ei edellyttäisi yritystoiminnan lopettamista.
Muutos ei erottele eri yhtiömuodoissa harjoitettua yritystoimintaa, mikä turvaa poikkeusoloissa yrittäjien yhdenvertaisuuden. Yrittäjän oma ilmoitus riittää, mikä vähentää selvitystyön ja harkinnan tarvetta työ- ja elinkeinotoimistoissa. TE-toimisto tekee jatkossakin arvion siitä, milloin ja mistä alkaen päivärahaa voidaan maksaa. Kysy lisätietoja TE-toimistosta.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ansiopäivärahaa voidaan maksaa, mikäli päivärahan hakijan yritystoiminta on päättynyt ja päivärahan hakija on työtön työnhakija työ- ja elinkeinotoimistossa. Työttömyysturvaa haetaan toistaiseksi nykyisten ohjeiden mukaan.
Työttömyysturvalakiin tehtävä muutos on määräaikainen. Muutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Lisätietoja www.tem.fi, www.stm.fi
Huomaathan, että hallituksen ehdotuksia lakimuutoksista ei ole vieläkään vahvistettu. Muutosten toteutumisesta ja tarkasta sisällöstä tiedotamme myöhemmin.
 

Yrittäjänkin työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kela huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. SYT-kassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan, ehtojen täyttyessä, ansiopäivärahana. Työttömyysturvan lisäksi yrittäjänä toiminut, voi saada Kelan maksamaa toimeentulotukea sekä esimerkiksi asumistukea. Lisätietoja voi kysyä Kelasta.
Yrittäjän työttömyysturva poikkeaa oleellisesti palkansaajan työttömyysturvasta. Yrittäjällä koronan aiheuttama töiden tai tulojen vähentyminen ei pääsääntöisesti vielä tarkoita että yrittäjä olisi työtön tai, että yrittäjän yritystoiminta olisi muuttunut sivutoimiseksi. Yrittäjä ei myöskään voi lomauttaa itseään.
Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on työtön, kun hänen yritystoimintansa on todistettavasti lopetettu tai kun yrityksessä työskentely on hänen osaltansa päättynyt työttömyysturvalaissa edellytellä tavalla. Yrityksen lopettamisen käsite työttömyysturvassa taas riippuu yritysmuodosta ja kokonaisuudesta.
Huom.
Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti Kelan maksamaa työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä tuli voimaan  8.4.2020.  Laki on voimassa 30. kesäkuuta 2020 asti.
Väliaikaista työmarkkinatukea haetaan Kelasta, ei kassasta.  SYT-kassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jatkossakin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille.

Milloin voin saada työttömyyspäivärahaa?

Päivärahaa saadaksesi, sinun on ilmoittauduttava heti työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. TE-toimisto tutkii yritystoimintasi tai työllistymisesi päättymisen. Tämän jälkeen TE-toimisto antaa työttömyysturvan maksajalle, Kelalle tai työttömyyskassalle, työvoimapoliittisen lausunnon, joka on työttömyysetuuden maksajaa sitova lausunto.
Työvoimapoliittista lausuntoa varten sinun tulee antaa TE-toimistolle selvitys yritystoimintasi todisteellisesta lopettamisesta.
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta voidaan katsoa lopetetuksi, kun

1. yritys on myyty;
2. yritys on asetettu konkurssiin;
3. yritys on asetettu selvitystilaan (selvitysmiehenä toimiminen saattaa muodostaa esteen työttömyysetuuden maksamiselle);
4. muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus;
5. tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on:

1. a) luopunut eläkevakuutuksestaan (YEL/MYEL/TyEL)
2. b) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä ja
3. c) jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä

Yritys saa nykyisin jäädä kaupparekisteriin. Jos toimit yhtiön selvitysmiehenä, sinun voidaan katsoa työllistyvän päätoimisesti yrittäjänä, eikä sinulla ole tämän vuoksi oikeutta työttömyyspäivärahaan. (Kysy lisätietoa TE-toimistosta.) Sinulla voi kuitenkin olla oikeus työttömyysetuuteen yrityksessä työskentelyn päättymisen perusteella myös seuraavissa poikkeustilanteissa.

Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä

Tietyissä tilanteissa päivärahan saamiseksi ei edellytetä yrityksen lopettamista, jos pystyt osoittamaan työllistymisesi yrittäjänä päättyneen. Nämä tilanteet on rajoitettu työttömyysturvalaissa seuraavasti:
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, henkilön työskentelyn yrityksessä voidaan katoa päättyneen, jos:

1. Henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti;

1. • Jos olet saanut Kelan sairauspäivärahaa enimmäisajan ja työkyvyttömyytesi jatkuu edelleen, voit saada ansiopäivärahaa edellyttäen, että työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on vireillä tai hylätty.

1. Henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, joka esittää selvityksen toimeksiantosuhteen päättymisestä ja jonka ei katsota työllistyvän päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi;

1. • Jos olet ollut palkansaajaan rinnastettava yrittäjä ja tehnyt työsuoritukset toimeksiantosopimusten perusteella, voit saada päivärahaa toimeksiantosuhteen päättyessä. Edellytyksenä on lisäksi, että työsuorituksesi muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että

1. • • olet toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin
     • olet tehnyt työsuorituksen itse toimeksiantajan määräämällä tavalla
     • sinulla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten ja
     • sinulla ei ole viimeisen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta ollut työsuoritusten tekemiseksi palveluksessasi työsuhteessa olevia työntekijöitä muutoin kuin satunnaisesti.

Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen tulee olla päättyneitä tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät saa työllistää häntä päätoimisesti.

1. Yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt.

1. • Jos luonnonolosuhteiden takia yritystoimintaasi on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään 6 kuukauden ajan vuodessa, voit saada päivärahaa yrityksen toimintakauden päättyessä.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun

1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja
2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.

Osaomistajan työskentelyn päättyminen yrityksessä

Jos olet työskennellyt yrityksessä, josta olet omistanut osuuksia, voit saada päivärahaa, kun yritystoiminta on kokonaan päättynyt tai olet luopunut osuuksista tai asemasta yrityksessä, etkä näin ollen enää täytä työttömyysturvalain mukaista yrittäjämääritelmää. Päivärahaa voit saada esimerkiksi tilanteessa, jossa olet myynyt omistamasi osakkeet tai omistusosuutesi on alle 50 % ja joudut eroamaan toimitusjohtajan tehtävistä, edellyttäen, että et myöskään ole yrityksen hallituksen varsinainen jäsen.

Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjällä on oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todisteellisesti lopettanut yritystoimintansa. Yrittäjän perheenjäsenen osalta lähtökohta on sama kuin varsinaisella yrittäjällä, eli työttömyysturvan saamiseksi tulisi lähtökohtaisesti koko yritystoiminta lopettaa. Pelkkä yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn lopettaminen ei siis riitä.
Yritystoiminnan lopettamista ei yrittäjän perheenjäsenen osalta kuitenkaan edellytetä, jos

1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti (henkilö on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, hänen katsotaan edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty);
2. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena (yritystoiminta, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa) ja toimintakausi on päättynyt;
3. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana;
4. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta;
5. henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta;
6. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti (yhdenjaksoisesti vähintään yhdeksi kalenteriviikoksi ma-su, tai tätä pidempään) ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen;
7. henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä (työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä;
8. henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin yrittäjän työssäoloehdon kuukausittainen raja (13 076 € vuodessa, 1 089,67 € kuukaudessa vuonna 2020) eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Edellä mainittuja poikkeuksia 3–8 sovelletaan perheenjäseneen, jolla itsellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Edellä mainittujen poikkeusten 6 ja 7 soveltaminen edellyttää lisäksi, että perheenjäsen on vakuutettu muun lain kuin yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti.
Kehotamme tiedustelemaan TE-toimiston tarvitsemista selvityksistä TE-toimistosta!
Työvoimahallinnon valtakunnallinen työttömyysturvaneuvonta palvelee arkisin klo 9–16.15 puh. 0295 020 701. Lisätietoa: www.te-palvelut.fi

Oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan

Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 15 kuukautta yrittäjänä. Työssäoloehdon kerryttäminen edellyttää vuonna 2020 vähintään 13 076 €:n vahvistettua lakisääteistä eläkevakuutusta (YEL, MYEL, TyEL). Työssäoloehtoon luetaan vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot ja kukin yrittäjänä työskennelty jakso luetaan yrittäjän työssäoloehtoon vain kerran.
Tarkastelujaksoa voidaan pidentää ajalta, jolta henkilö on estynyt olemasta työmarkkinoilla sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon, apurahakauden tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta, tai jos henkilö on työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessaan tai ollut työllistymistä edistävässä palvelussa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle.

Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus

Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Yrityksen käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista. Myyntivoitto jaetaan omistajien kesken omistusosuuksien suhteessa ja jaksotus tehdään kullekin omistajalle erikseen.
Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Huomionarvoista on, että myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä myyntivoittoa. Myyntivoittoa saattaa joskus syntyä, vaikka yrityksestä ei ole jäänyt myyntituloa. Toisaalta yritysomaisuutta on voitu myydä, mutta jaksotettavaa myyntivoittoa ei silti synny. Näin voi tapahtua silloin, kun yrityksen velat yritystoiminnan loppuessa ja niiden erääntyneet korot ovat suuremmat kuin myyntivoitto.
Myyntivoittoa ei jaksoteta seuraavissa tilanteissa:

• Yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta.
• Yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa.
• Yritystoiminta on päättynyt konkurssiin.
• Hakija on yrityksessä työskennellyt TyEL-vakuutettu perheenjäsen eikä omista yrityksestä mitään.

Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella. Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotus lykkää ansiopäivärahan enimmäiskauden (300, 400 tai 500 päivän) alkamisajankohtaa.  Lue lisää myyntivoiton jaksotuksesta.
Työttömyysturvan tarkoituksena on korvata työttömyydestä johtuvaa ansiotulojen menetystä.  Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.
Ansiopäivärahan saamisen estäviä etuuksia ovat muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha ja kuntoutusraha.
Ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia ovat muun muassa osatyökyvyttömyyseläke, tartuntapäiväraha tai valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, joita maksetaan normaalia alemman eläkeiän perusteella.
Lasten kotihoidon tuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on vähentävä etuus, joka huomioidaan perhekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös puolison saama kotihoidon tuki vähennetään ansiopäivärahasta, ellei puoliso itse hoida lasta ja ole tämän vuoksi poissa työmarkkinoilta. Lue lisää sosiaalietuuksien vaikutuksesta työttömyyspäivärahaan.
 

Koronaviruksen tilanne ja leviäminen muuttuu jatkuvasti, niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Me SYT-kassassa noudatamme viranomaisen suosituksia ja tulemme tekemään muutoksia toimintaamme turvataksemme henkilökuntamme, jäsentemme sekä lähimmäistemme terveyttä. Noudatamme toiminnassamme THL:n suosituksia ja teemme omalta osaltamme kaikkemme virustartuntojen leviämisen vähentämiseksi.
Puhelinneuvontamme on koronavirusepidemian ajan auki maanantaista torstaihin klo 9.00-11.00.  Toimistomme  asiakaspalvelupiste on toistaiseksi suljettu.
Hyödyllisiä linkkejä:
Työ- ja elinkeinoministeriö:
Mistä yritys voi hakea rahoitusta koronavirustilanteessa? https://tem.fi/koronavirus/toimintaohjeita-yrityksille
Suomen Yrittäjät:
Kaikki koronasta yrittäjille: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle
Verohallinto:

Verohallinto tukee yrityksiä: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/verohallinto-tukee-yrityksi%C3%A4-koronatilanteessa/

Finnvera
Yrityksen rahoitus: https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille
THL:
ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19
Valtioneuvosto:
Ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19
Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu: 
Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa, neuvoo ja ohjaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja yrittäjiä ja sen tavoitteena on ehkäistä turhia konkursseja tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen maksutonta talousneuvontaa puhelimitse, ma-pe klo 9.00-16.00. https://www.suomi.fi/palvelut/talous-ja-velkaneuvonta-yrityksille-ja-yrittajille-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/8df3bbb0-5426-4b06-9926-dea400ee4fa7

SYT-kassa on saanut lukuisan määrän yhteydenottoja jäseniltään, kun yrityksen taloudellinen tilanne koronavirukseen liittyen huononee. Tilanne on muuttunut nopeasti päivä päivältä ja Suomi sulkeutuu vauhdilla. Elämme ennenkokemattomassa tilanteessa.

Yrittäjille lähettäisimme nyt viestiä, että vaikka tilanne tuntuu epätoivoiselta, niin älkää jääkö yksin tai älkää jättäkö laskuja avaamatta. Ottakaa yhteyttä velkojiin ja katsokaa jos saatte sovittua maksuaikaa. Ymmärrystä löytynee, koska me olemme koko Suomi tässä yhdessä, eikä kenenkään etu ole se, että yrityksen menevät konkurssiin. Pankit jo suunnittelevat erilaisia ratkaisuja, kuten lainojen lyhennysvapaat yms, joten olkaa heti yhteydessä omaan pankkiinne (myös esim. vakuutusyhtiöön), jotta asioissa päästään eteenpäin.

Toinen tärkeä yhteyspiste on Yritys-Suomen talousapu, jonka yhteystiedot löytyvät suomi.fi -sivustolta.

https://www.suomi.fi/uutiset/suomi-fi-tarkein-neuvo-taloushuolia-kohdanneelle-yrittajalle1.

Me SYT-kassassa teemme voitavamme. Työttömyysturva on lakisääteinen etuus ja sitä maksetaan tilanteissa, jolloin yritystoiminta on lopetettu. Yrityksen lopettamisen käsite työttömyysturvassa riippuu yritysmuodosta ja kokonaisuudesta.  Lisää tietoa löytyy näiltä sivuiltahttps://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ ja meille voi myös soittaa tai lähettää viestiä ja selvittää omaa tilannettaan.

Tässä kohdassa me pyrimme kaikin keinoin varmistamaan kassan toimivuuden niin, että työttömät jäsenemme saavat etuutensa. Henkilökunnan kanssa on sovittu pelisäännöt, jotta varmistamme miten teemme kaikkemme, ettei epidemia leviä ja henkilökunta pysyy terveenä ja työkykyisenä.

Toivotaan yhdessä, että tämä perjantai 13. päivän paha uni loppuu mahdollisimman pian ja voimme jatkaa normaalia elämää!

Olette jokainen jäsenemme ajatuksissamme.

Merja Jokinen,

kassanjohtaja

SYT

 

Koronavirukselle altistuminen tai tautiin sairastuminen huolettavat ymmärrettävästi monia yrittäjiä. Mikäli altistut virukselle tai sairastut siihen, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan – Yrittäjäkassa ei maksa sairaus- tai tartuntatautipäivärahaa.

Mitä teen, jos joudun karanteeniin?

Jos sinut määrätään olemaan poissa työstä (karanteeni) koronaviruksen vuoksi, Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa. Sinulla on myös oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos olet alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja ja lapsi on määrätty karanteeniin, etkä voi tästä syystä mennä töihin.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon, eristyksen tai karanteenin aiheuttaman ansionmenetyksen. Päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka olisit saanut, jos olisit ollut työssä. Jos toimit yrittäjänä, päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

Mitä teen, jos sairastun?
Jos sairastut yrittäjänä, sinun kannattaa hakea Kelasta sairauspäivärahaa, koska Yrittäjäkssa ei maksa sairauspäivärahaa. Voit saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL- tai MYEL-työtulojesi perusteella, jos sinulla on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelainmukainen eläkevakuutus (MYEL).

Yrittäjien vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja MYEL-työtulo. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa. Jos YEL- tai MYEL-työtulon määrä on muuttunut tarkastelujakson aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo.

YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä. Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää. Jos sinulla ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla.

Yrittäjäkassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa.

Lisätietoja voit lukea seuraavilta sivuilta:
Tartuntapäiväraha

Sairauspäiväraha

Huojennettu jäsenmaksu

Mitä, jos sairastun työttömänä tai osa-aikatyössä?
Lyhytaikainen sairastuminen ei vaikuta oikeuteesi saada työttömyyskorvausta. Merkitse kuitenkin päivärahahakemukselle, jos olet sairas. Selvitä myös oikeutesi sairauspäivärahaan Kelasta tai joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöstäsi.

Työttömyyspäivärahaa ei makseta pitempiaikaisen sairauden tai pysyvämmän työkyvyttömyyden ajalta. Yrittäjäkassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa niiltä päiviltä, jotka ovat Kelan sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Jos sairaus jatkuu vielä tämän jälkeen, kassan jäsen saa ainoastaan Kelan sairauspäivärahaa, ei työttömyysturvaa. Ilmoita sairastumisestasi TE-toimistoon.

Jos sairastuminen on niin vakavaa, että joudut sairaalaan tai muuhun laitoshoitoon, ilmoita myös siitä hakemuksessa. Kun olet laitoshoidossa, et lain mukaan ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tällaisella ajalla sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Lähetä kassaan päivärahahakemus Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuupäiviltä. Kassa saa sairauspäivärahatiedot suoraan Kelasta. Jos vakuutusyhtiö maksaa korvauksia työkyvyttömyyden tai tapaturman takia, kassa tarvitsee kopion vakuutusyhtiön päätöksistä.

Huom. Jos saat Yrittäjäkassan maksamaa soviteltua päivärahaa ja saat myös tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksen vuoksi, tartuntatautipäiväraha vähennetään työttömyyspäivärahasta.

Olen yrittäjä, voinko lomauttaa itseni?
Yrittäjällä koronan aiheuttama töiden tai tulojen vähentyminen ei pääsääntöisesti vielä tarkoita että yritystoiminta olisi muuttunut sivutoimiseksi. Yrittäjä ei myöskään voi lomauttaa itseään. Yrittäjän perheenjäsen sen sijaan voi saada lomautuksen perusteella ansiosidonnaista päivärahaa erikseen säädetyin edellytyksin. Lue lisää siitä, milloin yrittäjä katsotaan työttömäksi. Lisätietoja voit kysyä Te-toimistosta.

Minulla ei ole töitä, voinko saada päivärahaa?
Ansiopäivärahaa ei makseta päätoimisen yritystoiminnan ajalta. Jos yritystoimintasi on ollut päätoimista, oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä, kun yritystoiminta on todistettavasti lopetettu, tai kun yrityksessä työskentely on päättynyt työttömyysturvalaissa edellytetyllä tavalla. Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa tai vääristää markkinoita. Lisätietoa voi kysyä TE-toimistoista.

Ajankohtainen, luotettava tieto koronaviruksesta löytyy THL:n nettisivuilta ja matkustustiedotteet ja -rajoitteet ulkomaanmatkoille ulkoministeriön sivuilta. 

Hyödyllisiä linkkejä

Työ- ja elinkeinoministeriö:
Mistä yritys voi hakea rahoitusta koronavirustilanteessa? https://tem.fi/koronavirus/toimintaohjeita-yrityksille

Suomen Yrittäjät:
Kaikki koronasta yrittäjille: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle

Verohallinto:

Verohallinto tukee yrityksiä: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/verohallinto-tukee-yrityksi%C3%A4-koronatilanteessa/

Finnvera
Yrityksen rahoitus: https://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille

THL:
ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Valtioneuvosto:
Ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu: 
Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa, neuvoo ja ohjaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja yrittäjiä ja sen tavoitteena on ehkäistä turhia konkursseja tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen maksutonta talousneuvontaa puhelimitse, ma-pe klo 9.00-16.00. https://www.suomi.fi/palvelut/talous-ja-velkaneuvonta-yrityksille-ja-yrittajille-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/8df3bbb0-5426-4b06-9926-dea400ee4fa7