Työttömyysturvan suojaosa on 500 euroa marraskuun loppuun asti
test
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyysturvan suojaosan korotus ja liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys jatkuvat marraskuun loppuun asti.
Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurilla
Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.
Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia
Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.
Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.
Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021. Jos työsuhde alkaa 1.12.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.
Työttömyysturvan väliaikaisille poikkeuksille esitetään jatkoa marraskuun loppuun asti
test
Hallitus esittää jatkoa väliaikaisille poikkeussäännöksille, joiden perusteella työttömyysturvan suojaosa työtuloille on korotettu 500 euroon, liikkuvuusavustusta saa kevyemmin edellytyksin ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös yritystoiminnan ajalle. Tällä hetkellä muutokset on säädetty päättymään 30.9.2021. Lakimuutoksen myötä muutokset olisivat voimassa marraskuun loppuun asti.
Suojaosan korotus
Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys
Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.
Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.
Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021. Jos työsuhde alkaa 1.12.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen kolme tuntia.
Yrittäjät ovat voineet saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi 30.11.2021 asti.
Yrittäjäkassa järjesti kesäkuussa kuudetta kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan haussa oli rohkea, idearikas, lannistumaton puurtaja, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä. Ei edes korona-aikana. Kampanjan kasvona toimi bluesmuusikko ja yrittäjä Erja Lyytinen.
– Kilpailuun tuli toistasataa hyvin perusteltua ehdotusta, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjän, joka ryhtyi hetken mielijohteesta, juuri ennen koronan alkamista, juustokauppiaaksi, jotta Helsingin Vanhassa Kauppahallissa säilyisi juustomyymälä. Raatimme vakuuttui hänen rohkeudestaan, luovuudestaan, sinnikkyydestään ja innovointikyvystään. Tämän vuoden uhkarohkein Yrittäjä on Laura Salonen, Juustoansa Oy, kertoo Jokinen ja jatkaa
-Lauran usko omaan tekemiseen ja rautainen asenne ei ole horjunut koronankaan edessä, vaan hän innovoi ja kehitti mm. juustotaxin, jonka avulla hänen yrityksensä pysyi pystyssä, kun asiakkaat katosivat viime vuoden koronarajoitusten myötä.
Kivijalkamyymälää pyörittävä, siuntiolaistunut Laura Salonen oli todella liikuttunut ja iloinen kuullessaan valinnastaan.
-Tämä oli hieno yllätys. Tuntuu tietysti hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikken sellaista ole odottanutkaan, toteaa liikuttuneen onnellinen voittaja.
– Viimeiset 1,5 vuotta yrittäjänä on ollut ihan hurjaa koronan tultua ja kuluttajakäyttäytymisen siihen reagoitua. Yrittäjyysaikani on vaatinut valtavasti uuden kehittämistä, reagointia, kokeilua, välillä jopa uhka- ja tyhmänrohkeasti, hurjasti töitä, ponnisteluja ja epäonnistumisiakin. Silti olen yrittänyt pitää positiivisen fiiliksen yllä, vaikka henkisesti onkin ollut raskasta, kertoo Salonen.
Hyppy tuntemattomaan
Laura Salonen aloitti yrittäjänä aivan erilaisessa maailmantilanteessa ja jo hyppy uudelle alalle sekä yrittäjyyteen itsessään oli jo valtava elämänmuutos. Helsingin Vanha kauppahalli on Helsingin tunnetuimpia käyntikohteita, niin turistien kuin paikallisten keskuudessa ja näin ollen todella vaativa paikka uudelle yrittäjälle.
– Alku oli niin lupaava, että reilun kahden kuukauden yrittäjyyden jälkeen siirsin Juustoansan tuplasti kookkaampaan, mutta kalliimpaan liiketilaan. Juuri kun sain toiminnan kunnolla käyntiin, iski korona. Yritän olla pelkäämättä epäonnistumisia ja uskallan kokeilla kaikkea mahdollista. Helpotusta tuo se, että yrittäjänä olen vastuussa vain itselleni tekemistäni kokeiluista ja niiden onnistumisista. Siksi voi toteuttaa hulluimmatkin ideat ilman isompia komiteamietintöjä, Salonen kertoo ja jatkaa.
-Esimerkiksi sosiaalinen media on ollut Juustoansalle ja itselleni elintärkeä brändin rakentamisessa sekä yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Juustoansan some-yhteisö on myös pitänyt minua pinnalla henkisesti vaikeina aikoina ja näen yhteisön jäsenet tietynlaisina sparraajina, joilta saa samalla suoran palautteen. Juustoansan fanit ovat yhtä kuin Juustoansa ja tämä hyvänmielen brändi sekä yhteisö on selvinnyt yhdessä myös korona-ajan yli käsi kädessä kulkien, Salonen kertoo tunteikkaasti.
Työn imua yrittäjyydestä
Ennen yrittäjyyttä Salonen toimi media- ja viestintäalan sekatyöläisenä. Hän pelkäsi epäonnistumisia ja eli vain työlleen.
– Entisessä elämässäni, siis ennen Juustoansaa, olin vuosia kiireinen, väsynyt, stressaantunut, ja pahimpana kaikesta, en oikein läsnä missään. Pelkäsin epäonnistumisia. Ajatukseni olivat aina tulevassa, tai märehtimässä jo menneitä asioita, mutta koskaan ei läsnä tässä hetkessä.
– Elin silloin liian paljon työlle. En miettinyt enempää elämää, enemmänkin vain työtä. Yrittäjyys mahdollistaa minulle tasapainoisemman elämän. Olen onnellinen tästä urasta ja työstä, jota saan tehdä, ja koen oloni hyvin etuoikeutetuksi siitä ilosta, jota saan työssäni ihmisille tarjota.
-Suurin kiitos tästä tittelistä ja yrittäjyyden mahdollistamisesta kuuluukin perheelleni. Ilman heitä olisin varmaan heittänyt niinä vaikeimpina hetkinä ehkä pyyhkeen kehään. Nyt jaksan joka aamu herätä innokkaana sekä kannustavassa ilmapiirissä tekemään asioita yritykseni ja sen työntekijöiden eteen. Silleen uhkarohkeasti, koska titteli vaatii tekoja, tuumaa pilke silmäkulmassa onnellinen Vuoden 2021 Uhkarohkein yrittäjä Laura Salonen.
Tämän vuoden kilpailussa Yrittäjäkassan raati halusi myös antaa kunniamainintoja inspiroiville yrittäjille. Kunniamaininnat kilpailussa saivat:
MiiaMatilda Oy
Taina Joki-Sipilä
Reijo Joki-Sipilä
Piece Of Jeans Oy
Moona Kansanen
Edellisvuosien voittajat:
2016 GimmeYaWallet Productions Oy:n Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.
2017 FitFarm, Jutta Larm
2018 LeaseGreen Oy, Tomi Mäkipelto.
2019 Kiffel Oy, Jenni Parpala
2020 Luhangan kyläkauppa Oy, Jarno Ankerman
Kuvat: Pyry Pietiläinen
Tiedote
Työttömyysturvan väliaikaiset poikkeukset jatkuvat syyskuun loppuun asti
test
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutokset, joiden myötä työttömyysturvan suojaosan korotus, liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys sekä yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta jatkuvat syyskuun loppuun asti.
Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.9.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.10.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurillamme.
Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.
Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia
Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.
Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.
Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021. Jos työsuhde alkaa 1.10.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.
Yrittäjille työmarkkinatukea yritystoiminnan ajalta
Väliaikaisen lain myötä yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet epidemian myötä. Työmarkkinatukea voi saada silloin, kun yritystoiminnan tulot ovat epidemian vuoksi alle 1090 euroa kuukaudessa.
Jos yritystoiminta on päättynyt tai se on sivutoimista ja henkilö on työttömyyskassan jäsen, on mahdollista saada työmarkkinatuen sijaan tuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa.
Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon.
Suojaosan korotus ja yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen ovat saamassa jatkoa syyskuun loppuun asti
test
Hallitus on esittänyt jatkoa väliaikaisille poikkeussäännöksille, joiden perusteella työttömyysturvan suojaosa työtuloille on korotettu 500 euroon, liikkuvuusavustusta saa kevyemmin edellytyksin ja työmarkkinatukea voidaan maksaa myös yritystoiminnan ajalle.
Tällä hetkellä muutokset on säädetty päättymään 30.6.2021.
Suojaosan korotus
Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.9.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.10.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys
Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.
Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.
Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021. Jos työsuhde alkaa 1.10.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen kolme tuntia.
Yrittäjät ovat voineet saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Hallitus esittää, että oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi 30.9.2021 asti.
Hallituksen esitys (yrittäjien työmarkkinatuki): HE 86/2021
Tiedote
Yrittäjäkassa selvisi kriisivuodesta hyvin — pahimmat skenaariot eivät toteutuneet
test
Viime keväänä alkanut koronapandemia on ravisuttanut talouden ja yhteiskunnan rakenteita dramaattisesti kohta vuoden ajan. Kulunut vuosi oli myös poikkeuksellinen Yrittäjäkassan 25-vuotisessa historiassa. Kassan neuvontapalvelut ruuhkautuivat keväällä, kun yrittäjät tarvitsivat tietoa, tukea ja turvaa korona-ajasta selviytyäkseen. Maan hallitus rustasi erilaisia yritystukia ja sosiaalietuuksia nopealla aikataululla, ja monen yrittäjän toimeentulo saatiin näillä osittain pelastettua.
Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan Yrittäjäkassa selviytyi tilanteeseen nähden vuodesta 2020 hyvin, koska viime kevään uhkakuvat eivät realisoituneet.
– Lisäsimme henkilöresursseja heti keväällä ja varauduimme etuusmaksatuksen nousuun. Yhteydenottojen suuri määrä oli kuitenkin keväällä ennen kokematonta. Odotimme valtavaa asiakasvirtaa ja elimme pelonsekaisissa tunnelmissa mahdollisista konkursseista ja yritysten lopettamisista. Erilaisten tukimuotojen avulla pahimmalta onneksi vältyttiin, kertoo Jokinen
Kassaan ei lopulta tullut niin mittavia asiakasvirtoja, kuin pelättiin, koska yrittäjille mahdollistui väliaikaisen työmarkkinatuen saaminen Kelasta ilman yritystoiminnan lopettamista.
– Maksoimme etuuksia lopulta 1657 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1594 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 734 jäsenelle ja joulukuussa 976 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 14,6 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 12,8 miljoonalla.
-Yrittäjät ovat sitkeitä sissejä ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että yrittäjät saivat oikeuden väliaikaiseen työmarkkinatukeen ilman yritystoiminnan lopettamista, koska tuen avulla on saatu pidettyä elinkelpoisia yrityksiä pystyssä. Väliaikaista työmarkkinatukea maksetaan, uusimpien tietojen mukaan, kesäkuun loppuun saakka. Tuella on todella iso merkitys monen yrittäjän toimeentuloon, sanoo Jokinen
Jäsenmäärä kasvussa
Koronapandemia näkyi Yrittäjäkassassa uusien jäsenten liittymispiikkinä, kun tuhannet yrittäjät liittyivät kassan jäseneksi varmistaakseen itselleen ansiopäivärahan yritystoiminnan loppumisen varalta.
-Kun koronatilanne maaliskuussa alkoi, saimme varsinaisen jäsenvyöryn ja kassaan liittyi 650 jäsentä, kun vuoden keskiarvo oli 430 liittynyttä jäsentä kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan kassaan liittyi 5000 uutta jäsentä, mikä on paras tulos ns. uusien ehtojen tultua voimaan vuonna 2015, jolloin liittymiseen edellyttävä YEL-työtulon alaraja nousi merkittävästi. Nyt jäsenmäärä alkaa lähennellä 31 000 jäsentä, kertoo Jokinen
Jokisen mukaan kovin moni suomalainen yrittäjä luottaa vielä omiin rahkeisiinsa näinä haastavinakin aikoina.
– Yrittäjät ovat huomanneet, että menestyminen yritystoiminnassa ei ole vain heistä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla tekijöillä voi olla dramaattinen vaikutus yritystoiminnan jatkuvuuteen. Suomessa on kuitenkin noin 270 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää.
Jokinen haluaa muistuttaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa.
-Kassaan liittyminen kannattaa, sillä jäsenen ansiosidonnainen päiväraha on suurempi kuin Kelan maksama työttömyyspäiväraha. Yrittäjäkassan jäseneksi kannattaa liittyä ajoissa, sillä yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa vasta oltuaan kassan jäsen 15 kuukautta, kertoo Jokinen.
Tiedote
Vuoden 2021 vähimmäistyötulo 13 247 €/v – jäsenmaksu nousee hieman
test
Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2021, jonka mukaisesti jäsenmaksu nousee. Jäsenmaksu on ensi vuonna 2,3 % (2,1 % 2020) 5 800 euron ylittävältä osuudelta.
Vuoden 2021 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 13 247 €/v (1103,92 €/kk) jäsenmaksu on 14,27 €/kk eli 171,28 euroa vuodessa.
Jäsenmaksulaskujen postitus
Vuoden 2021 jäsenmaksulaskut postitetaan porrastetusti joulu-helmikuun aikana. eLaskut lähetetään joulu-tammikuun aikana.
Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.
Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassaan
Yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassalla. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että Yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %.
Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (33,78 euroa v. 2021) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä Työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia.
Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.
Esimerkkejä vuoden 2021 työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta
Yrittäjäkassan maksama ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2021 on 33,78 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 209,10 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Ansiopäiväraha on veronalaista ansiotuloa.
Ansiopäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,30 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,03€.
Työtulo
Jäsenmaksu
Jäsenmaksu
Päiväraha
Päiväraha
Ansiopäiväraha vs. Kelan peruspäiväraha
€/vuosi
€/kk
€/vuosi
€/päivä
€/kk
€/kk
13247
14,27
171,28
41,68
896,21
169,94
14000
15,72
188,60
43,00
924,45
198,18
15000
17,63
211,60
44,74
961,95
235,68
16000
19,55
234,60
46,49
999,45
273,18
17000
21,47
257,60
48,23
1036,95
310,68
18000
23,38
280,60
49,97
1074,45
348,18
19000
25,30
303,60
51,72
1111,95
385,68
20000
27,22
326,60
53,46
1149,45
423,18
21000
29,13
349,60
55,21
1186,95
460,68
22000
31,05
372,60
56,95
1224,45
498,18
23000
32,97
395,60
58,70
1261,95
535,68
24000
34,88
418,60
60,44
1299,45
573,18
25000
36,80
441,60
62,18
1336,95
610,68
26000
38,72
464,60
63,93
1374,45
648,18
27000
40,63
487,60
65,67
1411,95
685,68
28000
42,55
510,60
67,42
1449,45
723,18
29000
44,47
533,60
69,16
1486,95
760,68
30000
46,38
556,60
70,90
1524,45
798,18
32500
51,18
614,10
75,27
1618,20
891,93
35000
55,97
671,60
79,63
1711,95
985,68
40000
65,55
786,60
86,90
1868,39
1142,12
45000
75,13
901,60
90,78
1951,72
1225,45
50000
84,72
1016,60
94,65
2035,06
1308,79
55000
94,30
1131,60
98,53
2118,39
1392,12
60000
103,88
1246,60
102,41
2201,72
1475,45
65000
113,47
1361,60
106,28
2285,06
1558,79
70000
123,05
1476,60
110,16
2368,39
1642,12
75000
132,63
1591,60
114,03
2451,72
1725,45
80000
142,22
1706,60
117,91
2535,06
1808,79
85000
151,80
1821,60
121,79
2618,39
1892,12
Tiedote
Hallitus esittää: Työttömyysturvan suojaosa 500 euroa maaliskuun loppuun asti
test
Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin maaliskuun loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa 31.3.2021 asti.
Tällä hetkellä suojaosan korotus on säädetty päättymään vuoden loppuun mennessä.
Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron (465 euroa neljän kalenteriviikon jaksoilla) suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.3.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.4.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.
Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.3.2021. Jos työsuhde alkaa 1.4.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.
Työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia vuoden 2020 aikana. Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.
Ehdotettu väliaikaisten lakien jatko koskee vain osaa väliaikaista lakimuutoksta. Useat väliaikaiset lait päättyvät näillä näkymin 31.12.2020. Tämä tarkoittaa, että 1.1.2021 alkaen:
omavastuuajalta ei makseta päivärahaa, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020
ansiopäivärahan maksaminen edellyttää palkansaajilla 6 kuukauden työ- ja jäsenyysaikaa (3 kuukauden sijaan), ellei ansiopäivärahan maksaminen ole alkanut viimeistään 31.12.2020
ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika alkaa kulua
lomautetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus tutkitaan TE-toimistossa
työllistymissuunnitelman laatimatta jättämisestä ja työllistymistä tukevan palvelun keskeyttämisestä seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan menetys
lyhytkestoisten opintojen pidentymisestä yli 6 kuukauden määräajan seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan menetys, jos opinnot todetaan päätoimisiksi
omaehtoisiin opintoihin ei voi saada lisäaikaa ja opintojen etenemistä seurataan normaalisti.
Tiedote
Yrittäjien epävarmuus tulevasta jatkuu – 33 % yrittäjistä arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea
test
Toteutimme keväällä 2020 Yrittäjän Työttömyyskassan jäsenille suunnatun koronapandemiaan liittyvän kyselyn, jonka paljon puhuvat tulokset kertoivat yrittäjien taloudellisesta ahdingosta ja tulevaisuuden näkymien epävarmuudesta. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes 4000:sta Yrittäjäkassan jäsenestä 39 % aikoi hakea Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Kaiken kaikkiaan lähes kolme neljästä vastanneesta jäsenestä oli kohdannut merkittäviä ongelmia toiminnassaan koronakriisin aikana.
Ensimmäisen korona-aallon selättämisen jälkeen tilanne ehti jo näyttää paremmalta, mutta pelätty taudin toinen aalto on jälleen heikentänyt yrittäjien arvioita tulevaisuudesta. Yrittäjäkassan syksyllä toistamiseen toteuttama jäsenkysely paljastaa, että ilman tukia helpotusta toisen korona-aallon aiheuttamaan ahdinkoon ei ole luvassa. Kyselyyn vastasi tällä kertaa lähes 4200 jäsentä ja se toteutettiin verkossa aikavälillä 5.-9.10.2020.
Tuet ovat auttaneet yrittäjiä pysymään pinnalla
Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaolo päättyy kuitenkin tämän hetken tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa.
Syksyn kyselyssämme yli kolmasosa vastaajista oli hakenut Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Lisäksi 60 % vastaajista oli hakenut julkista tukea. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kyselyn tulokset antavat osviittaa siitä, että yrittäjille myönnetyt tuet ovat tuottaneet tulosta.
– Tukien saaminen auttoi yrittäjiä ennakoimaan tulevaisuuden näkymiä ja pääsemään kertaalleen vaikean jakson yli. Kevään kyselyyn verraten lähes yhtä suuri joukko vastaajia arvioi vielä lokakuussa jatkavansa yritystoimintaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Myös koronakriisin aiheuttamien haasteiden määrä oli vähentynyt: huhtikuussa 40 % vastaajista kertoi koronan aiheuttaneen yritykselle erittäin paljon ongelmia, mutta lokakuussa sama luku oli laskenut 25 %:iin, kertoo Jokinen.
Uudelleen kiihtyvä koronapandemia lisää turvattomuuden tunnetta
Vaikka suurin osa yrittäjistä onnistuikin taistelemaan läpi ensimmäisen korona-aallon, tautitilanteen uudelleen heikentyminen on palauttanut monet takaisin ahdinkoon.
– Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään, kertoo Jokinen.
Jokinen arvioi, että määräaikaiselle työttömyysturvalainsäädännön muutokselle olisi todennäköisesti tarvetta myös jatkossa, jos koronatilanne jatkaa toisen aallon seurauksena pahenemistaan.
– Suomen Yrittäjät ovat esittäneet ehdotuksensa yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen voimassaoloajan pidentämisestä kesäkuun 2021 loppuun asti. Järjestön mukaan konkurssien välttämiseksi olisi tärkeää lisätä yrittäjien mahdollisuuksia parantaa toimintaympäristön ennustettavuutta kriisiajan yli. Olemme Yrittäjäkassassa samalla linjalla sen suhteen, että nykyisen väliaikaisen työmarkkinatuen päättyminen vuoden lopussa riskeeraa monen yrityksen jatkamismahdollisuudet ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa konkurssiaallon. Kyselymme osoittaa, että myös suoran julkisen tuen tarve on lähitulevaisuudessa suuri: jopa kolmasosa vastaajista arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea lähitulevaisuudessa, Jokinen mainitsee.
Tunnelin päässä myös valoa – osa yrittäjistä on selvinnyt kriisiajasta kokonaan ilman vaikeuksia
Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä rauhallinen. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.
Eduskunta hyväksyi eilen työttömyysturvan suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevien muutosten jatkon
test
Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa osa-aika- tai keikkatyön tuloille on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Liikkuvuusavustusta voi puolestaan saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.
Alla on päivitetty koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta uusimpien muutosten myötä.
Muutos
Voimassa/koskee
Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa.
Koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-31.12.2020.
Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Työskentelyn aikana on oltava palkansaajakassan jäsen. *
Koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020. **
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana.
Koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kerry ajalla 16.3.-30.6.2020.
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu (missään tilanteessa).
Enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.-31.12.2020.
Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa.
Koskee 1.6.-31.12.2020 alkavia hakujaksoja.
Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella.
Koskee 12.6.-31.12.2020 alkavia työsuhteita.
Yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on on laskenut koronan vuoksi.
Työmarkkinatukea voi saada ajalla 16.3.-31.12.2020.
Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa.
Oikeus työttömyysturvaan säilyy poikkeuksellisesti seuraavissa tilanteissa:Henkilö ei ole vastannut TE-toimiston verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi.Henkilö ei ole toteuttanut TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa.Henkilö keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaepidemiasta johtuen.Lyhytaikaiset opinnot pitkittyvät yli 6 kuukauden mittaisiksi koronaepidemian vuoksi.
Voimassa 16.3.-31.12.2020
TE-toimisto voi poiketa työnhakijan omaehtoisten opintojen etenemisvaatimuksesta vuoden loppuun asti sekä antaa lisäaikaa opintoihin silloin, kun opinnot myöhästyvät koronasta johtuen.
Voimassa 1.8.-31.12.2020.
* Yrittäjän perheenjäsenten kohdalla työskentelyedellytys puolitettu 26 viikkoon.
** Jos peruspäivärahan enimmäismaksuaika on kesken, palkansaajan 13 viikon työssäoloehtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun työskentelyedellytykseen on luettu työviikko 1.7.2020 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin muutoksen piiriin myöhemmällä lakimuutoksella.
