Jarno Ankerman Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi

test

Yrittäjän Työttömyyskassa järjesti heinäkuussa viidettä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.  Nettikilpailun keulakuvana toimi Suomen hauskimpanakin miehenä tunnettu monitaituri Janne Kataja, jolle yrittäminen on elämäntapa.

Kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailussa haettiin lannistumatonta puurtajaa, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä.
Jokisen mielestä jokaisessa yrittäjässä asuu pieni määrä luovaa hulluutta ja perisuomalaista sitkeyttä.

– Korona-aika on osoittanut sen, että kuinka tärkeitä yrittäjät ovat yhteiskuntamme kannalta. Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Tämän vuoden kilpailuun saimmekin ennätysmäärän eli lähes 300 ehdotusta. Kilpailumme voittajana olemme tänään palkinneet luhankalaisen kyläkauppiaan Jarno Ankermanin, Luhangan Kyläkauppa Oy:stä.

-Jarno on kehittänyt kyläkaupastaan palvelukeskuksen, jonka merkitys vajaan 700 asukkaan kunnalle on valtava,kertoo Merja Jokinen.

Kilpailun voitto tuli Ankermanille yllätyksenä. Hän oli tietoinen kilpailusta, mutta ei uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia valikoitua uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

-Ajattelin, että kukapa nyt minua äänestäisi, mutta kun kuulin, että minut on valittu voittajaksi ja vieläpä äänivyöryllä, niin kyllähän se hienolta tuntui. On todella tärkeää, että voittajaksi voi valikoitua myös pienen paikkakunnan yrittäjä, sanoo Ankerman.

Ankerman on pistänyt tuulemaan Luhangassa

Ankerman muutti Manner-Suomen pienimpään kuntaan pysyvästi vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä

– Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin ja kehittämisen, kertoo Ankerman.

Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

– Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin, kertoo Ankerman.

Pienelle kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

– Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

– Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.

Hallitus esittää: Työttömyysturvan suojaosa 500 euroa vuoden loppuun asti

test

Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin vuoden loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa myös loppuvuoden aikana.

Muita työttömyysturvan väliaikaisia muutoksia on jatkettu vuoden loppuun asti jo aiemmin. Suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset olivat puolestaan säädetty päättymään lokakuun lopussa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää muutosta hyvänä, sillä se selventää väliaikaisten lakimuutosten voimassaoloa. On kuitenkin hyvä huomata, että voimassaolon päättyminen vaihtelee jonkin verran muutoksesta riippuen.

Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.1.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.  Jos työsuhde alkaa 1.1.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.

Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.

Lisätietoa

Hallituksen esitys (suojaosa ja liikkuvuusavustus): HE 231/2020

Työttömyysturvan väliaikaiset lakimuutokset

test

Alla on koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta uusimpien muutosten myötä.

MuutosVoimassa/koskee
Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa.Koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-31.12.2020.
Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Työskentelyn aikana on oltava kassan jäsen. *Koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020. **
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana.Koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kerry ajalla 16.3.-30.6.2020.
Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu (missään tilanteessa).Enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.-31.12.2020.
Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa.Koskee 1.6.2020-31.3.2021 alkavia hakujaksoja.
Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella.Koskee 12.6.2020-31.3.2021 alkavia työsuhteita.
Yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on on laskenut koronan vuoksi.Työmarkkinatukea voi saada ajalla 16.3.2020-31.3.2021.
Lomautetun yritystoimintaa ei tutkita TE-toimistossa.Voimassa 16.3-31.12.2020.
Työnhakijoiden haastatteluista TE-toimistossa luovutaan osin.Voimassa 16.3.2020-31.1.2021.
Oikeus työttömyysturvaan säilyy poikkeuksellisesti seuraavissa tilanteissa:Henkilö ei ole vastannut TE-toimiston verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi.Henkilö ei ole toteuttanut TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa.Henkilö keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaepidemiasta johtuen.Lyhytaikaiset opinnot pitkittyvät yli 6 kuukauden mittaisiksi koronaepidemian vuoksi.Voimassa 16.3.-31.12.2020
TE-toimisto voi poiketa työnhakijan omaehtoisten opintojen etenemisvaatimuksesta vuoden loppuun asti sekä antaa lisäaikaa opintoihin silloin, kun opinnot myöhästyvät koronasta johtuen.Voimassa 1.8.-31.12.2020.

SYT on nyt Yrittäjäkassa

test

SYT muutti nimensä Yrittäjäkassaksi 18.6.2020, jatkumona vuodenvaihteessa tapahtuneelle yhdistymiselle AYT:n kanssa.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan uusi nimi alleviivaa uutta aikaa entistä vahvemmalle pien- ja yksinyrittäjien puolia pitävälle työttömyyskassalle. Se myös sopii suuhun kirjainyhdistelmiä paremmin.

-Viralliselta nimeltä olemme nyt Yrittäjän Työttömyyskassa, mutta markkinointinimenä käytämme Yrittäjäkassa-nimeä. Asiakkaiden suuntaan muutos näkyy uusina logoina ja uudenlaisena yritysilmeenä. Kaikki toiminta ja palvelut säilyvät ennallaan.

Yrittäjäkassa haluaa tulla tunnistetuksi yhteisönä, jolla on ymmärrys jäsentensä arkisista haasteista yrittäjinä ja ihmisinä. Brändiuudistus tehdään yrittäjän työttömyysturvan 25-vuotisjuhlavuonna, ja sen tärkein pyrkimys on tuoda esiin kassan tärkeää tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa.

-Tästä tahtotilasta muistuttaa tunnuksemme symboliosa, joka rakentuu käänteitä ja liikettä kuvaavista kaarista. Koronakriisi on osoittanut, että tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi päättyä myös itsestä johtumattomista syistä. Yrittäjäkassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla, sanoo Jokinen.

Ansiopäivärahan suojaosuus nousee 500 euroon ja liikkuvuusavustus muuttuu

test

Eduskunta on hyväksynyt ansiopäivärahan suojaosan korotuksen sekä liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytyksen lyhentämisen. Lakimuutokset ovat väliaikaisia ja ne ovat voimassa 31.10.2020 saakka.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 € neljässä viikossa) ( esimerkiksi osa-aika- tai keikkatyössä ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Suojaosan suuruus oli aiemmin 300 euroa.

Muutos tulee voimaan 1.6.2020 alkavien hakujaksojen kohdalla. Jos haet päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa, 500 euron suojaosaa sovelletaan kohdallasi ensimmäisen kerran kesäkuun ajalta maksettavaan päivärahaan. Suojaosa on jälleen 300 euroa 1.11. ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 724-1042 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään 2 kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakainen työmatkaedellytys lyhenee lakimuutoksen myötä 3 tunnista 2 tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut 2 tuntia jo aiemmin.

2 tunnin työmatkaedellytys koskee 12.6.-31.10.2020 alkavia työsuhteita. Lue lisää liikkuvusavustuksesta: https://yrittajakassa.fi/tietopankki/liikkuvuusavustuksen-edellytykset/

Yrittäjät ovat epävarmoja tulevasta — 39 % SYT-kassan jäsenistä on hakemassa Kelan väliaikaista työmarkkinatukea

test

Koronavirus on riepotellut yrittäjiä ja koko yhteiskuntaa dramaattisesti. Viruksen nujertamisessa maan hallitus on mennyt ihmisten terveys edellä. Toimet ovat purreet kohtalaisen hyvin, edelleen on kuitenkin epävarmaa, miten tauti tulee kehittymään. Rajoitukset aiheuttavat talouteen järisyttävän romahduksen, minkä erityisesti yrittäjät ovat joutuneet kohtaamaan.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT toteutti jäsenilleen koronapandemiaan liittyvän kyselyn huhtikuussa kyselyyn vastasi lähes 4000 jäsentä.

Koronakyselyn mukaan lähes kolme neljästä jäsenestä on kohdannut merkittäviä ongelmia yritystoiminnassaan koronakriisin aikana. Ongelmat heijastuvat lähes kaikille toimialoille ja kaiken kokoisiin yrityksiin. Erityisesti koronakriisi on iskenyt yksinyrittäjiin, joita on Suomessa tilastojen mukaan noin 182 000. SYT-kassan jäsenistä suurin osa on yksinyrittäjiä.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan koronaepävarmuus pitkittää ja pahentaa yrittäjien tilannetta.

-Yrittäjyyteen kuuluu epävarmuus ja riskit, mutta nyt mittasuhteet ovat arvaamattomat. Hankalaa yrittäjien tilanteessa on ennustamisen vaikeus. Kuinka suuri negatiivinen muutos on ja kuinka kauan se kestää? 32 % kyselyyn vastanneista ei osannut arvioida yritystoimintansa tulevaisuuden näkymiä vuoden päähän.  56 % vastanneista kertoi yrityksensä tarvitsevan julkista tukea selviytyäkseen kriisistä, kertoo Jokinen.

Väliaikaista työmarkkinatukea Kelasta

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin pikaisesti laki yrittäjän väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti Kelan maksamaa työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi ilman yritystoiminnan lopettamista. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Kelan tilastojen mukaan 24 460 yrittäjää on jo hakenut työmarkkinatukea Kelasta.

– 39 % kyselyyn vastanneista jäsenistämme ilmoitti hakevansa väliaikaista työmarkkinatukea Kelasta. Moni yrittäjä on kuitenkin ilmaissut tyytymättömyyttä tuen tasoon 724 €/kk ja jotkut kassamme jäsenet ovat kritisoineet, että pitäisi saada ennemminkin ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ansiopäivärahaa maksetaan kuitenkin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille, kertoo Jokinen

Yrittäjien työttömyys tulee usein jälkijunassa 

Koronakyselyyn vastanneista 4 % arveli lopettavansa yritystoimintansa seuraavan vuoden aikana ja 3 % ilmoitti lopettavansa yritystoiminnan seuraavan kahden kuukauden aikana. SYT-kassa odottaakin hakemuskäsittelyn lisääntyvän loppukesästä ja on jo rekrytoinut uutta henkilökuntaa varmistaakseen viivytyksettömän hakemuskäsittelyn.

– Odotamme päivärahahakemusten määrän kasvavan lähikuukausien aikana, mikäli koronakriisi pitkittyy. Maksoimme viime kuussa ansiosidonnaista päivärahaa 824 jäsenelle ja maaliskuussa 782 jäsenelle. Yrittäjien työttömyys tulee usein jälkijunassa, koska yritystoiminnan lopettaminen vie aina aikaa ja Te-toimistot, jotka selvittävät päivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset, ovat osittain ruuhkautuneet. Vaarana näemme kuitenkin kriisin eskaloitumisen ja pitkittymisen ilman järeitä toimia. Keskeistä olisi, että toimintakykyiset yritykset pysyisivät pystyssä, vältyttäisi usein pitkäksi venyvältä työttömyysjaksolta ja palattaisi mahdollisimman pian normaalitilaan, toivoo Jokinen.

Koronavirusepidemia jyllää myös Suomessa. Mitä teen, jos joudun karanteeniin, sairastun tai työni loppuvat?

test

Vuodenvaihteessa Kiinasta käynnistynyt koronavirusepidemia COVID-19 on todettu myös Suomessa. Koronavirukseen altistuminen ja sairastuminen huolettavat ymmärrettävästi monia. Jos altistut virukselle tai sairastut siihen, sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan, koska Yrittäjäkassa ei maksa sairauspäivärahaa eikä tartuntapäivärahaa.

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti Kelan maksamaa työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä tuli voimaan  8.4.2020.  Laki on voimassa 31.12.2020 asti.

Väliaikaista työmarkkinatukea haetaan Kelasta, ei kassasta.  Yrittäjäkassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan jatkossakin vain yritystoiminnan lopettaneille kassan jäsenille.

Mitä teen, jos joudun karanteeniin?

Jos sinut määrätään olemaan poissa työstä (karanteeni) koronaviruksen vuoksi, Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa. Sinulla on myös oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos olet alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja ja lapsi on määrätty karanteeniin, etkä voi tästä syystä mennä töihin.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon, eristyksen tai karanteenin aiheuttaman ansionmenetyksen. Päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka olisit saanut, jos olisit ollut työssä. Jos toimit yrittäjänä, päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

Mitä teen, jos sairastun?

Jos sairastut yrittäjänä, sinun kannattaa hakea Kelasta sairauspäivärahaa, koska Yrittäjäkassa ei maksa sairauspäivärahaa. Voit saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL- tai MYEL-työtulojesi perusteella, jos sinulla on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelainmukainen eläkevakuutus (MYEL).

Yrittäjien vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja MYEL-työtulo. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa. Jos YEL- tai MYEL-työtulon määrä on muuttunut tarkastelujakson aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo.

YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä. Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää. Jos sinulla ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten palkansaajilla.

Yrittäjäkassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta. Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa.

Lisätietoja voit lukea seuraavilta sivuilta:

Tartuntapäiväraha: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

Sairauspäiväraha: https://www.kela.fi/sairauspaivaraha-maara-yrittaja

Huojennettu jäsenmaksu: 

Mitä, jos sairastun työttömänä tai osa-aikatyössä?

Lyhytaikainen sairastuminen ei vaikuta oikeuteesi saada työttömyyskorvausta. Merkitse kuitenkin päivärahahakemukselle, jos olet sairas.Selvitä myös oikeutesi sairauspäivärahaan Kelasta tai joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöstäsi.

Työttömyyspäivärahaa ei makseta pitempiaikaisen sairauden tai pysyvämmän työkyvyttömyyden ajalta. Yrittäjäkassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa niiltä päiviltä, jotka ovat Kelan sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Jos sairaus jatkuu vielä tämän jälkeen, kassan jäsen saa ainoastaan Kelan sairauspäivärahaa, ei työttömyysturvaa. Ilmoita sairastumisestasi TE-toimistoon.

Jos sairastuminen on niin vakavaa, että joudut sairaalaan tai muuhun laitoshoitoon, ilmoita myös siitä hakemuksessa. Kun olet laitoshoidossa, et lain mukaan ole työmarkkinoiden käytettävissä. Tällaisella ajalla sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Lähetä kassaan päivärahahakemus Kelan maksaman sairauspäivärahan omavastuupäiviltä. Kassa saa sairauspäivärahatiedot suoraan Kelasta. Jos vakuutusyhtiö maksaa korvauksia työkyvyttömyyden tai tapaturman takia, kassa tarvitsee kopion vakuutusyhtiön päätöksistä.

Huom.Jos saat Yrittäjäkassan maksamaa soviteltua päivärahaa ja saat myös tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksen vuoksi, tartuntatautipäiväraha vähennetään työttömyyspäivärahasta.

Olen yrittäjä, voinko lomauttaa itseni?

Yrittäjällä koronan aiheuttama töiden tai tulojen vähentyminen ei pääsääntöisesti vielä tarkoita että yritystoiminta olisi muuttunut sivutoimiseksi. Yrittäjä ei myöskään voi lomauttaa itseään. Yrittäjän perheenjäsen sen sijaan voi saada lomautuksen perusteella ansiosidonnaista päivärahaa erikseen säädetyin edellytyksin. Lisätietoja voit kysyä Te-toimistosta.

Minulla ei ole töitä, voinko saada päivärahaa?

Ansiopäivärahaa ei makseta päätoimisen yritystoiminnan ajalta. Jos yritystoimintasi on ollut päätoimista, oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä, kun yritystoiminta on todistettavasti lopetettu, tai kun yrityksessä työskentely on päättynyt työttömyysturvalaissa edellytetyllä tavalla. Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa tai vääristää markkinoita. Lisätietoa voi kysyä TE-toimistoista.

Ajankohtainen, luotettava tieto koronaviruksesta löytyy THL:n nettisivuilta ja matkustustiedotteet ja -rajoitteet ulkomaanmatkoille ulkoministeriön sivuilta. 

Hyödyllisiä linkkejä:

Työ- ja elinkeinoministeriö:

Mistä yritys voi hakea rahoitusta koronavirustilanteessa? https://tem.fi/koronavirus/toimintaohjeita-yrityksille

Suomen Yrittäjät:

Kaikki koronasta yrittäjille: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle

Verohallinto:

Verohallinto tukee yrityksiä: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/verohallinto-tukee-yrityksi%C3%A4-koronatilanteessa/

Finnvera

Yrityksen rahoitushttps://www.finnvera.fi/kasvu/ajankohtaista-yrityksille/ajankohtaista-yrityksille

THL:

ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Valtioneuvosto:

Ajankohtaista koronaviruksesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu: 

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa, neuvoo ja ohjaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia pk-yrityksiä ja yrittäjiä ja sen tavoitteena on ehkäistä turhia konkursseja tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen maksutonta talousneuvontaa puhelimitse, ma-pe klo 9.00-16.00. https://www.suomi.fi/palvelut/talous-ja-velkaneuvonta-yrityksille-ja-yrittajille-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/8df3bbb0-5426-4b06-9926-dea400ee4fa7

Esa Airaksisesta SYT-kassan puheenjohtaja

test

Kuopiolainen asianajaja Esa Airaksinen on valittu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT-kassa) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Airaksinen valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisessä kassan kokouksessa 30.9.2019.

Airaksinen seuraa tehtävässä Susan Äijälää, joka siirtyi palkkatöihin ja näin ollen luopui SYT:n jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta.Airaksinen hyppää puheenjohtajan puikkoihin muutostilanteessa, sillä toinen Suomessa toimiva yrittäjien työttömyyskassa AYT-kassa sulautuu vuoden alussa SYT-kassaan.

– Sulautumisen myötä SYT-kassan jäsenmäärä nousee noin 30 000 jäseneen. Kassat muodostavat yhdistyessään vakavaraisen ja kustannustehokkaan työttömyyskassan.Yhdistyminen on meille mahdollisuus uudistaa ja kehittää palveluita molempien kassojen parhaiden käytäntöjen pohjalta. Suurempi kassakoko mahdollistaa myös paremmin varautumisen tulevaisuuden lakimuutoksiin ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen, sanoo Airaksinen.

Esa Airaksinen on toiminut yrittäjänä vuodesta 1998 lähtien ja SYT-kassan hallituksessa hän on vaikuttanut vuodesta 2013 lähtien. Hän on päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan SYT-kassan toiminnan kehittymistä ja jäsenmäärän kasvua.

– Suomalaisten yrittäjien tietoisuus ja halu liittyä ansioturvan piiriin on lisääntynyt selvästi viime vuosien aikana. Esimerkiksi tänä vuonna kassaamme on liittynyt jo yli 3400 yrittäjää. Tästä huolimatta valtaosa yrittäjistä on edelleen vailla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sanoo Airaksinen.

Helsingissä koolla ollut SYT-kassan ylimääräinen kassan kokous valitsi myös uuden varapuheenjohtajan, joksi nousi helsinkiläinen sairaanhoitajayrittäjä Päivi Peltomaa.  Kassan hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin helsinkiläinen asianajaja Jouni Korhonen. Muina hallituksen jäseninä jatkavat kaarinalainen viestintäalan yrittäjä Juha-Pekka Harju, helsinkiläinen terveys- ja hyvinvointialan yrittäjä Ann-Sofi Ilkka sekä vaasalainen energia-alan yrittäjä Christoffer Wiik.