Viime keväänä alkanut koronapandemia on ravisuttanut talouden ja yhteiskunnan rakenteita dramaattisesti kohta vuoden ajan. Kulunut vuosi oli myös poikkeuksellinen Yrittäjäkassan 25-vuotisessa historiassa. Kassan neuvontapalvelut ruuhkautuivat keväällä, kun yrittäjät tarvitsivat tietoa, tukea ja turvaa korona-ajasta selviytyäkseen.  Maan hallitus rustasi erilaisia yritystukia ja sosiaalietuuksia nopealla aikataululla, ja monen yrittäjän toimeentulo saatiin näillä osittain pelastettua.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan Yrittäjäkassa selviytyi tilanteeseen nähden vuodesta 2020 hyvin, koska viime kevään uhkakuvat eivät realisoituneet.

– Lisäsimme henkilöresursseja heti keväällä ja varauduimme etuusmaksatuksen nousuun. Yhteydenottojen suuri määrä oli kuitenkin keväällä ennen kokematonta. Odotimme valtavaa asiakasvirtaa ja elimme pelonsekaisissa tunnelmissa mahdollisista konkursseista ja yritysten lopettamisista. Erilaisten tukimuotojen avulla pahimmalta onneksi vältyttiin, kertoo Jokinen

Kassaan ei lopulta tullut niin mittavia asiakasvirtoja, kuin pelättiin, koska yrittäjille mahdollistui väliaikaisen työmarkkinatuen saaminen Kelasta ilman yritystoiminnan lopettamista.

– Maksoimme etuuksia lopulta 1657 jäsenellemme, kun edellisenä vuonna etuutta sai 1594 jäsentä. Kuukausitasolla etuuksia maksettiin tammikuussa 734 jäsenelle ja joulukuussa 976 jäsenelle. Etuuksia maksettiin noin 14,6 miljoonalla eurolla, kun taas edellisvuonna 12,8 miljoonalla.

-Yrittäjät ovat sitkeitä sissejä ja he tekevät kaikkensa ennen kuin lopettavat yritystoiminnan ja tulevat päivärahan saajiksi. Olemme erittäin kiitollisia siitä, että yrittäjät saivat oikeuden väliaikaiseen työmarkkinatukeen ilman yritystoiminnan lopettamista, koska tuen avulla on saatu pidettyä elinkelpoisia yrityksiä pystyssä. Väliaikaista työmarkkinatukea maksetaan, uusimpien tietojen mukaan, kesäkuun loppuun saakka. Tuella on todella iso merkitys monen yrittäjän toimeentuloon, sanoo Jokinen

Jäsenmäärä kasvussa

Koronapandemia näkyi Yrittäjäkassassa uusien jäsenten liittymispiikkinä, kun tuhannet yrittäjät liittyivät kassan jäseneksi varmistaakseen itselleen ansiopäivärahan yritystoiminnan loppumisen varalta. 

-Kun koronatilanne maaliskuussa alkoi, saimme varsinaisen jäsenvyöryn ja kassaan liittyi 650 jäsentä, kun vuoden keskiarvo oli 430 liittynyttä jäsentä kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan kassaan liittyi 5000 uutta jäsentä, mikä on paras tulos ns. uusien ehtojen tultua voimaan vuonna 2015, jolloin liittymiseen edellyttävä YEL-työtulon alaraja nousi merkittävästi. Nyt jäsenmäärä alkaa lähennellä 31 000 jäsentä, kertoo Jokinen

Jokisen mukaan kovin moni suomalainen yrittäjä luottaa vielä omiin rahkeisiinsa näinä haastavinakin aikoina.

– Yrittäjät ovat huomanneet, että menestyminen yritystoiminnassa ei ole vain heistä itsestään kiinni, vaan ulkoisilla tekijöillä voi olla dramaattinen vaikutus yritystoiminnan jatkuvuuteen. Suomessa on kuitenkin noin 270 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää.

Jokinen haluaa muistuttaa, että Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä ajoissa.

-Kassaan liittyminen kannattaa, sillä jäsenen ansiosidonnainen päiväraha on suurempi kuin Kelan maksama työttömyyspäiväraha.  Yrittäjäkassan jäseneksi kannattaa liittyä ajoissa, sillä yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa vasta oltuaan kassan jäsen 15 kuukautta, kertoo Jokinen.

Finanssivalvonta on vahvistanut Yrittäjäkassan jäsenmaksuesityksen vuodelle 2021, jonka mukaisesti jäsenmaksu nousee. Jäsenmaksu on ensi vuonna 2,3 % (2,1 % 2020) 5 800 euron ylittävältä osuudelta.

Vuoden 2021 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla (Yrittäjän YEL-/MYEL-työtulo ja yrityksen osaomistajan TyEL-palkka) 13 247 €/v (1103,92 €/kk) jäsenmaksu on 14,27 €/kk eli 171,28 euroa vuodessa.

Jäsenmaksulaskujen postitus

Vuoden 2021 jäsenmaksulaskut postitetaan porrastetusti joulu-helmikuun aikana. eLaskut lähetetään joulu-tammikuun aikana.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassaan

Yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi kuin palkansaajakassalla. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että Yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (33,78 euroa v. 2021) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä Työllisyysrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas Yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia.

Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

Esimerkkejä vuoden 2021 työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta

Yrittäjäkassan maksama ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2021 on 33,78 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 209,10 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Ansiopäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Ansiopäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,30 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,78 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,03€. 

Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin maaliskuun loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa 31.3.2021 asti.

Tällä hetkellä suojaosan korotus on säädetty päättymään vuoden loppuun mennessä.

Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron (465 euroa neljän kalenteriviikon jaksoilla) suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.3.2021. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.4.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.3.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.4.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.

Työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia vuoden 2020 aikana. Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.

Ehdotettu väliaikaisten lakien jatko koskee vain osaa väliaikaista lakimuutoksta. Useat väliaikaiset lait päättyvät näillä näkymin 31.12.2020. Tämä tarkoittaa, että 1.1.2021 alkaen:

• omavastuuajalta ei makseta päivärahaa, ellei omavastuuaika ole alkanut viimeistään 31.12.2020
• ansiopäivärahan maksaminen edellyttää palkansaajilla 6 kuukauden työ- ja jäsenyysaikaa (3 kuukauden sijaan), ellei ansiopäivärahan maksaminen ole alkanut viimeistään 31.12.2020
• ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika alkaa kulua
• lomautetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuus tutkitaan TE-toimistossa
• työllistymissuunnitelman laatimatta jättämisestä ja työllistymistä tukevan palvelun keskeyttämisestä seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan menetys
• lyhytkestoisten opintojen pidentymisestä yli 6 kuukauden määräajan seuraa pääsääntöisesti työttömyysturvan menetys, jos opinnot todetaan päätoimisiksi
• omaehtoisiin opintoihin ei voi saada lisäaikaa ja opintojen etenemistä seurataan normaalisti.

Toteutimme keväällä 2020 Yrittäjän Työttömyyskassan jäsenille suunnatun koronapandemiaan liittyvän kyselyn, jonka paljon puhuvat tulokset kertoivat yrittäjien taloudellisesta ahdingosta ja tulevaisuuden näkymien epävarmuudesta. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes 4000:sta Yrittäjäkassan jäsenestä 39 % aikoi hakea Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Kaiken kaikkiaan lähes kolme neljästä vastanneesta jäsenestä oli kohdannut merkittäviä ongelmia toiminnassaan koronakriisin aikana.

Ensimmäisen korona-aallon selättämisen jälkeen tilanne ehti jo näyttää paremmalta, mutta pelätty taudin toinen aalto on jälleen heikentänyt yrittäjien arvioita tulevaisuudesta. Yrittäjäkassan syksyllä toistamiseen toteuttama jäsenkysely paljastaa, että ilman tukia helpotusta toisen korona-aallon aiheuttamaan ahdinkoon ei ole luvassa. Kyselyyn vastasi tällä kertaa lähes 4200 jäsentä ja se toteutettiin verkossa aikavälillä 5.-9.10.2020.

Tuet ovat auttaneet yrittäjiä pysymään pinnalla

Yrittäjien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi säädettiin keväällä pikaisesti laki väliaikaisesta työttömyysturvaoikeudesta. Lain säätämisen ansiosta yrittäjien on ollut mahdollista saada Kelan maksamaa väliaikaista työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista. Lain voimassaolo päättyy kuitenkin tämän hetken tietojen mukaan vuoden 2020 lopussa.

Syksyn kyselyssämme yli kolmasosa vastaajista oli hakenut Kelan väliaikaista työmarkkinatukea. Lisäksi 60 % vastaajista oli hakenut julkista tukea. Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kyselyn tulokset antavat osviittaa siitä, että yrittäjille myönnetyt tuet ovat tuottaneet tulosta.

– Tukien saaminen auttoi yrittäjiä ennakoimaan tulevaisuuden näkymiä ja pääsemään kertaalleen vaikean jakson yli. Kevään kyselyyn verraten lähes yhtä suuri joukko vastaajia arvioi vielä lokakuussa jatkavansa yritystoimintaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Myös koronakriisin aiheuttamien haasteiden määrä oli vähentynyt: huhtikuussa 40 % vastaajista kertoi koronan aiheuttaneen yritykselle erittäin paljon ongelmia, mutta lokakuussa sama luku oli laskenut 25 %:iin, kertoo Jokinen.

Uudelleen kiihtyvä koronapandemia lisää turvattomuuden tunnetta

Vaikka suurin osa yrittäjistä onnistuikin taistelemaan läpi ensimmäisen korona-aallon, tautitilanteen uudelleen heikentyminen on palauttanut monet takaisin ahdinkoon.

– Koronatilanteen uudelleen kiihtymisen seurauksena yrittäjät ovat entistäkin kuormittuneempia. Yritystoiminnan taloudellisen tilanteen lisäksi monet ovat huolissaan omasta ja lähimmäisten terveydestä. Samalla väsymys ja turhautuminen jatkuvasti vaihtuviin ja tiukentuviin rajoituskäytäntöihin nostavat päätään, kertoo Jokinen.

Jokinen arvioi, että määräaikaiselle työttömyysturvalainsäädännön muutokselle olisi todennäköisesti tarvetta myös jatkossa, jos koronatilanne jatkaa toisen aallon seurauksena pahenemistaan.

– Suomen Yrittäjät ovat esittäneet ehdotuksensa yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen voimassaoloajan pidentämisestä kesäkuun 2021 loppuun asti. Järjestön mukaan konkurssien välttämiseksi olisi tärkeää lisätä yrittäjien mahdollisuuksia parantaa toimintaympäristön ennustettavuutta kriisiajan yli. Olemme Yrittäjäkassassa samalla linjalla sen suhteen, että nykyisen väliaikaisen työmarkkinatuen päättyminen vuoden lopussa riskeeraa monen yrityksen jatkamismahdollisuudet ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa konkurssiaallon. Kyselymme osoittaa, että myös suoran julkisen tuen tarve on lähitulevaisuudessa suuri: jopa kolmasosa vastaajista arvioi tarvitsevansa lisää julkista tukea lähitulevaisuudessa, Jokinen mainitsee.

Tunnelin päässä myös valoa – osa yrittäjistä on selvinnyt kriisiajasta kokonaan ilman vaikeuksia

Kaikki yrittäjät eivät ole kärsineet kriisiajasta yhtä paljon kuin toiset. Osa yrittäjistä nimittäin kertoo, ettei koronapandemialla ole ollut mitään vaikutusta liiketoimintaan – kaikki pyörii normaalisti ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Myös Yrittäjäkassan käsittelytilanne on tällä hetkellä rauhallinen. On kuitenkin huomioitava, että yrittäjien työttömyys tulee palkansaajiin verrattuna jälkijunassa. Hakemusmäärien nousemisen riski on olemassa niin pitkään, kun koronakriisi jyllää ja vielä sen jälkeenkin. Olemme kuitenkin varautuneet kassassa nouseviin hakemusmääriin ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta pystymme palvelemaan jäseniämme mahdollisimman hyvin, kertoo Jokinen.  

Lisätietoja:

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa osa-aika- tai keikkatyön tuloille on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Liikkuvuusavustusta voi  puolestaan saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.

Alla on päivitetty koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta uusimpien muutosten myötä.

* Yrittäjän perheenjäsenten kohdalla työskentelyedellytys puolitettu 26 viikkoon.

** Jos peruspäivärahan enimmäismaksuaika on kesken, palkansaajan 13 viikon työssäoloehtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun työskentelyedellytykseen on luettu työviikko 1.7.2020 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin muutoksen piiriin myöhemmällä lakimuutoksella.

Lisätietoa

• Työttömyyskassojen yhteisjärjestö

Yrittäjän Työttömyyskassa järjesti heinäkuussa viidettä kertaa nettikilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää.  Nettikilpailun keulakuvana toimi Suomen hauskimpanakin miehenä tunnettu monitaituri Janne Kataja, jolle yrittäminen on elämäntapa.

Kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan kilpailussa haettiin lannistumatonta puurtajaa, joka ei luovuta, väsy tai kuuntele epäilijöiden latistavia mielipiteitä.
Jokisen mielestä jokaisessa yrittäjässä asuu pieni määrä luovaa hulluutta ja perisuomalaista sitkeyttä.

– Korona-aika on osoittanut sen, että kuinka tärkeitä yrittäjät ovat yhteiskuntamme kannalta. Maailman ja työelämän muutospyörteissä yrittäjiltä vaaditaan entistäkin enemmän uskallusta ottaa riskejä ja toteuttaa ennakkoluulottomasti omia yritysideoita. Tämän vuoden kilpailuun saimmekin ennätysmäärän eli lähes 300 ehdotusta. Kilpailumme voittajana olemme tänään palkinneet luhankalaisen kyläkauppiaan Jarno Ankermanin, Luhangan Kyläkauppa Oy:stä.

-Jarno on kehittänyt kyläkaupastaan palvelukeskuksen, jonka merkitys vajaan 700 asukkaan kunnalle on valtava,kertoo Merja Jokinen.

Kilpailun voitto tuli Ankermanille yllätyksenä. Hän oli tietoinen kilpailusta, mutta ei uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia valikoitua uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

-Ajattelin, että kukapa nyt minua äänestäisi, mutta kun kuulin, että minut on valittu voittajaksi ja vieläpä äänivyöryllä, niin kyllähän se hienolta tuntui. On todella tärkeää, että voittajaksi voi valikoitua myös pienen paikkakunnan yrittäjä, sanoo Ankerman.

Ankerman on pistänyt tuulemaan Luhangassa

Ankerman muutti Manner-Suomen pienimpään kuntaan pysyvästi vuonna 2018. Asuttuaan Luhangan maalaisidyllissä puolen vuoden ajan, Ankerman sai idean paikallisen kyläkaupan ostamisesta. Hän ryhtyi tuumasta toimeen nopeasti – siitäkin huolimatta, että Luhangan ainoan kaupan myyntilukemat olivat viimeisimpinä vuosina olleet hieman alavireisiä

– Kysyin vanhalta kauppiaalta, olisiko hän halukas myymään kaupan, vaikka kyläkauppa tuntuikin aluksi hullulta ajatukselta. Kolmesta neljään kuukautta siinä lopulta meni, että pääsimme vanhan kauppiaan kanssa sopimukseen. Vetovastuu siirtyi minulle syyskuun alussa 2018 ja saman vuoden joulukuussa aloitin tilan remontin ja kehittämisen, kertoo Ankerman.

Vahva rakennusalan osaaminen vauhditti kyläkaupan laajojen kehityshankkeiden toteutusta, ja kauppias onkin onnistunut kahdessa vuodessa uudistamaan lähes koko tontin. Ensitöikseen Ankerman kunnosti kaupan yhteydessä sijaitsevan ravintolan terasseineen, ruoppasi ja maisemoi sataman sekä rakensi vierasvenelaiturin tankkauspisteineen. Viime vuonna virallisen kyläkaupan tittelin ansaitsemaan kauppaan on tullut pieni palvelukeskus, josta löytyvät Matkahuollon pakettipalvelut, asiamiesposti, Veikkauksen pelipiste ja Alkon tilauspiste. Tänä kesänä Ankerman avasi hostellin täydentämään palvelukokonaisuutta.

– Halusin saada remontit nopeasti valmiiksi. Uudistukset ovat tuoneet lisää asiakkaita ja arvioisin, että noin yhdeksän kymmenestä vierailevasta veneilijästä käyttää kaupan tai ravintolan palveluita. Kaiken lisäksi naapurit ympärillä ovat innostuneet ehostamaan tonttejaan siinä missä minäkin, kertoo Ankerman.

Pienelle kunnalle kyläkauppa on tärkeä elinehto

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kertoo, että kunnalle Ankermanin uuteen uskoon laittama kyläkauppa oheispalveluineen on tärkeä elinehto. Sen lisäksi, että uudistunut palvelukokonaisuus houkuttelee paikalle mökkeilijöitä ja ulkopaikkakuntalaisia pidemmänkin matkan päästä, se on merkittävä paikallisten asukkaiden työllistäjä ja oivallinen paikka järjestää erilaisia tapahtumia.

– Kyläkauppiaan kaltaisten yrittäjien ansiosta kunnan taloudellinen tilanne pysyy vakaana, kun isojen työnantajien sijaan pienyrittäjät työllistävät asukkaita ja itsensä. Pienessä kunnassamme on verrattain paljon eri alojen yrittäjiä ja pikkuhiljaa myös yritysyhdistyksen toiminta on jälleen aktivoitumassa, Kärnä lisää.

– Kunta on suhtautunut kaikkiin projekteihini erittäin myönteisesti. Rakennusluvat olen saanut parissa viikossa ja yrittäjänä minua on kohdeltu kuin silkkihansikkain, Ankerman kehuu vastineeksi.

Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi lakimuutoksen, jolla työttömyysturvan suojaosaa sekä liikkuvuusavustusta koskevia väliaikaisia lakimuutoksia jatkettaisiin vuoden loppuun asti. Muutoksen myötä suojaosa osa-aika- tai keikkatyön ajalle olisi 500 euroa myös loppuvuoden aikana.

Muita työttömyysturvan väliaikaisia muutoksia on jatkettu vuoden loppuun asti jo aiemmin. Suojaosaa ja liikkuvuusavustusta koskevat muutokset olivat puolestaan säädetty päättymään lokakuun lopussa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö pitää muutosta hyvänä, sillä se selventää väliaikaisten lakimuutosten voimassaoloa. On kuitenkin hyvä huomata, että voimassaolon päättyminen vaihtelee jonkin verran muutoksesta riippuen.

Lakimuutosehdotuksen mukaan 500 euron suojaosa olisi voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 31.12.2020. Suojaosa olisi siis 300 euroa 1.1.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustusta voisi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 31.12.2020.  Jos työsuhde alkaa 1.1.2021, työmatkaedellytys olisi jälleen 3 tuntia.

Tällä hetkellä voimassa olevista työttömyysturvan väliaikaista muutoksista löytyy tietoa esim. täältä:https://yrittajakassa.fi/tyottomyysturvan-valiaikaiset-lakimuutokset/. Taulukko päivitetään uusiempien lakimuutosten myötä, kun lakimuutos on hyväksytty eduskunnassa.

Lisätietoa

Hallituksen esitys (suojaosa ja liikkuvuusavustus): HE 231/2020

Alla on koonti työttömyysturvan väliaikaisista lakimuutoksista ja niiden voimassaolosta uusimpien muutosten myötä.

SYT muutti nimensä Yrittäjäkassaksi 18.6.2020, jatkumona vuodenvaihteessa tapahtuneelle yhdistymiselle AYT:n kanssa.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan uusi nimi alleviivaa uutta aikaa entistä vahvemmalle pien- ja yksinyrittäjien puolia pitävälle työttömyyskassalle. Se myös sopii suuhun kirjainyhdistelmiä paremmin.

-Viralliselta nimeltä olemme nyt Yrittäjän Työttömyyskassa, mutta markkinointinimenä käytämme Yrittäjäkassa-nimeä. Asiakkaiden suuntaan muutos näkyy uusina logoina ja uudenlaisena yritysilmeenä. Kaikki toiminta ja palvelut säilyvät ennallaan.

Yrittäjäkassa haluaa tulla tunnistetuksi yhteisönä, jolla on ymmärrys jäsentensä arkisista haasteista yrittäjinä ja ihmisinä. Brändiuudistus tehdään yrittäjän työttömyysturvan 25-vuotisjuhlavuonna, ja sen tärkein pyrkimys on tuoda esiin kassan tärkeää tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa.

-Tästä tahtotilasta muistuttaa tunnuksemme symboliosa, joka rakentuu käänteitä ja liikettä kuvaavista kaarista. Koronakriisi on osoittanut, että tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa liiketoiminta voi päättyä myös itsestä johtumattomista syistä. Yrittäjäkassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla, sanoo Jokinen.

Eduskunta on hyväksynyt ansiopäivärahan suojaosan korotuksen sekä liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytyksen lyhentämisen. Lakimuutokset ovat väliaikaisia ja ne ovat voimassa 31.10.2020 saakka.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 € neljässä viikossa) ( esimerkiksi osa-aika- tai keikkatyössä ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Suojaosan suuruus oli aiemmin 300 euroa.

Muutos tulee voimaan 1.6.2020 alkavien hakujaksojen kohdalla. Jos haet päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa, 500 euron suojaosaa sovelletaan kohdallasi ensimmäisen kerran kesäkuun ajalta maksettavaan päivärahaan. Suojaosa on jälleen 300 euroa 1.11. ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Liikkuvuusavustus pitkiin työmatkoihin

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 724-1042 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään 2 kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakainen työmatkaedellytys lyhenee lakimuutoksen myötä 3 tunnista 2 tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut 2 tuntia jo aiemmin.

2 tunnin työmatkaedellytys koskee 12.6.-31.10.2020 alkavia työsuhteita. Lue lisää liikkuvusavustuksesta: https://yrittajakassa.fi/tietopankki/liikkuvuusavustuksen-edellytykset/