Yrittäjäkassan maaliskuussa 2024 teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan. Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin. ”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuonna 2022 teettämän kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas vuonna 2024 vastaava luku oli 50 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka harva yrittäjä varautuu mahdolliseen työttömyyteen. Vain yksi neljäsosa vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

”Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan”, kommentoi Yrittäjäkassa kassanjohtaja Merja Jokinen kyselytuloksia. 

Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

”Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan”, toteaa Jokinen.

”Myös yrittäjien kannattaisi kuitenkin miettiä työttömyysturvaansa. Kassajäsenyys on helppo tapa turvata oma tulevaisuus.” 

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Uudet verokortit tulevat voimaan 1.2.2024. Vuoden 2023 verokorttisi on voimassa vielä tammikuun 2024 ajan. Nollaamme verokorttisi tulokertymän vuodenvaihteessa ja tulojen laskenta alkaa uudelleen alusta.

Saamme palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa automaattisesti kotiin saamaasi verokorttia kassaan.

Jos ansiosidonnaisen päivärahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat Yrittäjäkassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan.

Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua Verohallinnon OmaVero-palvelusta.

Sähköiset muutosverokortin tiedot päivittyvät meille automaattisesti seuraavan yön aikana. Jos haluat, että päivärahahakemuksesi käsitellään uusien verotietojen mukaisesti, lähetä jatkohakemus meille aikaisintaan seuraavana päivänä siitä, kun olet tilannut uuden verokortin.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee ensi vuonna palkkakertoimen muutoksen takia. Vuonna 2024 alin mahdollinen yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä eläkevakuutuksen vuosityötulo on 14 803 euroa.

Jos eläkevakuutuksesi vuosityötulo on alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €/v, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua. Työttömyysturvasi kannalta ei kuitenkaan ole vaikutusta, jos YEL-työtulosi jää eläkeyhtiön ja kassan pyöristyssäännön eroavaisuuden vuoksi alle työttömyysturvan alarajan 14 803 €.

Kuluneena vuonna 2023 työttömyysturvan alaraja on ollut 14 088 euroa vuodessa.

Yrittäjän työssäoloehto

Yrittäjäkassan jäsenelle kertyy työssäoloehtoa niiltä kuukausilta, kun hän toimii työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä. Yrittäjänä toimiminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä työllistyy yrityksessään siten, että hänen YEL- tai MYEL-vuosityötulonsa tai TyEL-vakuutuksen alainen palkkansa on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen. Tämä alaraja on vuonna 2024 yllä ilmoitettu 14 803 €.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 15 kuukautta työttömyyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden (48 kuukauden) tarkastelujakson aikana ja samanaikaisesti ollut vakuutettuna Yrittäjäkassassa. Tarkastelujaksoa ei voida ulottaa kassan jäsenyyden ulkopuolelle. Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Myös eläkevakuutusten tulee olla maksettu vakuutusajalta.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu laskee huomattavasti vuonna 2024. Kassan jäsenmaksu on ensi vuonna alimmillaan noin 109 euroa vuodessa. Näin ollen alin kuukausimaksu laskee 14,50 eurosta 9,10 euroon.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan jäsenmaksun alenemisen mahdollistaa kassan vakavaraisuus ja odotettua alhaisempi työttömyys. Esimerkiksi lokakuussa 2023 kassan jäsenistä työttöminä oli 2,4 %. Tämä kertoo Jokisen mukaan siitä, että yrittäjät työllistyvät hyvin ja heidän osaamistaan arvostetaan työmarkkinoilla. 

”Budjetoimme etuusmenoihin enemmän, kuin mitä niihin on kulunut. Näin kassalle on jäänyt ylijäämää”, Jokinen selittää. ”Emme myöskään odota, että työttömyys nousisi ensi vuonna dramaattisesti. Tämän vuoksi meillä on mahdollisuus laskea jäsenmaksuamme.” 

Kassan jäsenmaksun suuruus on 2,1 % vuosityötulon 9 600 euroa ylittävältä osalta. Alla olevasta taulukosta näet esimerkkejä ensi vuoden jäsenmaksuista tietyillä vakuutustasoilla:

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousee 

Myös yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävä työttömyysturvan alaraja muuttuu ensi vuonna. Jatkossa työttömyysturvan alaraja on 14 803 €/v. Tällä vähimmäistasolla kassan jäsenmaksu on 109 €/v eli noin 9,10 €/kk.  

Toisin sanoen yrittäjä kuuluu työttömyysturvan piiriin ja voi vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa, jos hänen eläkevakuutuksensa (YEL-/MYEL-vuosityötyötulo tai yrityksen osaomistajan TyEL-vuosipalkka) perusteena oleva työtulo on vähintään 14 803 euroa vuodessa. 

Yrittäjäkassan rahoitus eroaa palkansaajakassoista 

Ansiosidonnainen päiväraha koostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta. Yrittäjäkassassa koko ansiosidonnainen osa päivärahoista rahoitetaan kassan jäsenmaksuilla. Tästä syystä jäsenmaksut ovat kalliimpia kuin palkansaajakassojen jäsenmaksut: palkansaajakassoissa päivärahan ansiosidonnainen osa rahoitetaan työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla sekä kassan jäsenten maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja jäsenmaksuilla. 

Jäitkö hiljattain työttömäksi? Yrittäjäkassan asiantuntijat listaavat kolme yleisintä päivärahan hakemiseen liittyvää sudenkuoppaa, ja ohjeet niiden välttämiseen.  

Ensimmäinen sudenkuoppa

Unohdat ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Miten välttää tämä kuoppa? Toimi nopeasti jäädessäsi työttömäksi, ja ilmoittaudu TE-palveluun työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.

Toinen sudenkuoppa

Olet lopettanut yrityksesi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan, mutta TE-toimisto katsoo sinun olevan yhä päätoiminen yrittäjä. Mistä tämä voi johtua? Jos olet ollut yrittäjänä osakeyhtiössä, avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä, sinulla on saattanut jäädä Verohallinnon rekistereitä auki. Tämän vuoksi TE-toimisto tulkitsee sinut päätoimiseksi yrittäjäksi.

Miten välttää tämä kuoppa? Kun yrityksesi tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättänyt, irtisano eläkevakuutuksesi ja poista yrityksesi Verohallinnon ennakonperintä-, työnantaja- ja ALV-rekistereistä. Yrityksesi saa jäädä Patentti- ja rekisterihallituksen Kaupparekisteriin. Jos olet yksityinen elinkeinoharjoittaja, voit jättää yrityksesi verottajan rekistereihin, mutta YEL-vakuutuksesi tulee olla päättynyt.

Kolmas sudenkuoppa

Et ole kerryttänyt jäsenyysaikanasi riittävää työssäoloehtoa.

Miten välttää tämä kuoppa? Liity kassan jäseneksi riittävän ajoissa. Saadaksesi ansiopäivärahaa työssäoloehtosi tulee olla voimassa ja sinun tulee olla ollut kassan jäsenenä vähintään 15 kuukautta edellisen 48 kuukauden aikana. Lisäksi jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyysajalta.

+1 sudenkuoppa

Unohdat hakea päivärahaa kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Toisin sanoen muista hakea päivärahaa ajoissa, mieluiten neljän viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta.

Yrittäjäkassa on luopumassa paperisista maksuilmoituksista ja siirtymässä kokonaan tietoturvallisempiin sähköisiin ilmoituksiin. Luovu siis turhasta paperipostista, ja vastaanota maksuilmoituksesi jatkossa näppärästi tekstiviestillä. Maksuilmoitus näkyy myös aina oman eAsiointisi Tilannetiedot-sivulla kohdassa Maksuilmoitukset ja päätökset.

Saat aktivoitua sähköiset maksuilmoitukset valitsemalla eAsioinnin etusivun Asetukset-painikkeen takaa maksuilmoituksen toimitustavaksi joko vaihtoehdon eAsiointiin tai eAsiointiin ja tekstiviestillä. Muista tallentaa valintasi.

Tarkistathan myös eAsioinnin Omat tiedot -sivulta, että matkapuhelinnumerosi on ajan tasalla. Näin tekstiviestimme tavoittavat sinut varmasti.

Viimeinen ansiopäivärahan maksupäivä ennen joulua on perjantai 23.12.2022.

Jos olet kokonaan työtön ja lähetät meille liitteettömän ansiopäivärahan jatkohakemuksen siten, että se on perillä kassassa 22.12.2022 klo 12 mennessä, päivärahasi on mahdollista ehtiä maksuun vielä ennen joulua.

Emme kuitenkaan voi valitettavasti taata ansiopäivärahan maksupäivää, vaan käsittelemme hakemukset aina niiden saapumisjärjestyksessä niin nopeasti kuin mahdollista.

Erityisesti hintojen nousu ja Ukrainan tilanne huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä, selviää Yrittäjäkassan maalis-huhtikuussa 2022 teettämästä kyselystä.

Kyselytutkimus teetettiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa, ja siinä selvitettiin vastaajien huolenaiheita yrittäjyyteen liittyen sekä yrittäjien mielikuvia Yrittäjäkassan ja Suomen työttömyysturvajärjestelmän toiminnasta.

Tutkimukseen vastanneista 54 prosenttia kertoi hintojen nousun ja ostovoiman heikkenemisen huolestuttavan omaa yritystoimintaansa ajatellen. Lisäksi 42 prosenttia yrittäjistä oli huolissaan omasta sairastumisestaan ja 38 prosenttia puolestaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Vasta neljänneksi eniten vastaajia huoletti koronapandemian jatkuminen.

Eniten huolta herättävän hintojen nousun nähtiin toisaalta aiheuttavan merkittäviä lisäkustannuksia yritystoiminnalle ja toisaalta heikentävän kuluttajien ostokykyä. Lisäksi sodan ja talouspakotteiden kerrottiin vieneen asiakkaita ja lamauttaneen muun muassa maa- ja metsätalouden investointitavaroiden kauppaa.

”Tulevaisuudessa työpanostani tullaan tarvitsemaan entistä enemmän, mutta miten voin olla varma saanko siitä riittävästi rahaa?”, pohti yksi vastaajista.  

Kassan tunnettuus hienoisessa nousussa

Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että Yrittäjäkassan tunnettuus yrittäjien keskuudessa on noussut hieman sitten vuoden 2019. Toisaalta 42 prosenttia vastanneista yrittäjistä ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vaikka kaksi kolmasosaa kertoikin tuntevansa hyvin suomalaisen työttömyysturvajärjestelmän.

Kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan tutkimuksesta käy ilmi positiivinen kehityskulku. ”Olemme viime syksystä lähtien panostaneet viestintäämme uudella tavalla, ja onkin hienoa huomata sen tuottavan hedelmää”, Jokinen iloitsee.  ”Edelleen on kuitenkin olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole kuulleetkaan Yrittäjäkassasta ja siten oikeudestaan ansiopäivärahaan.” 

Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

Tutkimustuloksista ilmenee myös se, että yhä useampi mieltää Yrittäjäkassan jäsenmaksun korkeammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Jokinen myöntää, että Yrittäjäkassan jäsenmaksu on palkansaajakassoihin verrattuna hieman kalliimpi erilaisen rahoituspohjan takia. Silti Yrittäjäkassan jäsenyys näyttäytyy vastanneiden mielikuvissa huomattavasti todellisuutta suurempana.

Suurin osa arvioi kuukausittaisen jäsenmaksun olevan noin 54 euron luokkaa, vaikka keskimääräisesti jäsen maksaa jäsenyydestään kuukaudessa noin 28 euroa. Alimmillaan Yrittäjäkassan jäsenmaksu on vuonna 2022 alle 14 euroa kuussa.

Lisäksi yhä edelleen palkansaajien ja yrittäjien välinen ero työttömyyskassaan kuulumisessa on valtava. Yrittäjistä vain noin 10 prosenttia on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa, kun taas palkansaajista yli 80 prosenttia kuuluu johonkin palkansaajakassaan.

Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassaan rajoittavat Jokisen mukaan työttömyysturvan YEL-sidonnaisuus, virheellinen käsitys jäsenyyden kustannuksesta sekä yleinen asenne työttömyysturvajärjestelmää kohtaan.

”YEL-sidonnaisuus vaikuttaa osaltaan jäsenyyden kiinnostavuuteen, sillä useilla yrittäjillä YEL-työtulo on alle työttömyysturvan alarajan 13 573 euroa vuodessa ja näin ollen he eivät voi myöskään liittyä kassan jäseneksi”, Jokinen toteaa.

”Parempi vara kuin vahinko”

Yhteiskunnallisten kehityskulkujen ennustaminen on haastavaa. Tämän vuoksi yrittäjän kannattaakin miettiä tulevaisuuttaan silloin, kun yrityksellä menee hyvin.

”Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin, eivät työttömyysturva-asiat välttämättä kiinnosta”, Jokinen pohtii. ”Kun työttömyys sitten uhkaa, yrittäjä liittyy kassaan ansiopäivärahan toivossa. Tässä vaiheessa liittyminen on useimmiten valitettavasti liian myöhäistä, sillä yrittäjän tulee olla kassan jäsen vähintään 15 kuukautta saadakseen työttömyyspäivärahaa.”

Tästä pääset tutustumaan tarkemmin tutkimustuloksiin

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä työttömyysturvan suojaosan korotus ja liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys jatkuvat marraskuun loppuun asti.

Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa (465 euroa neljän kalenteriviikon hakujaksoilla) kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa.

Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla.

Voit arvioida osa-aika- tai keikkatyön palkan vaikutuksen päivärahaasi laskurilla

Laskuri huomioi 500 euron suojaosan, suojaosan ylittävän palkan vaikutuksen sekä enimmäis- ja vähimmäismäärän vaikutuksen. Enimmäismäärä tarkoittaa, että päivärahan ja työtulon yhteenlaskettu summa ei voi ylittää ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa. Vähimmäismäärä taas tarkoittaa, että ansiopäiväraha on aina vähintään saman suuruinen, kuin maksettaisiin Kelan peruspäivärahana.

Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia

Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726-1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle.

Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin.

Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.11.2021.  Jos työsuhde alkaa 1.12.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia.

Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta: https://yrittajakassa.fi/tietopankki/liikkuvuusavustuksen-edellytykset/

Tom Löf aloitti yrittäjän uransa vuonna 1995 kioskikauppiaana Vöyrillä. Hän myi sisäkioskissaan lehtiä, makeisia, virvoitusjuomia ja muita tyypillisiä kioskien myyntiartikkeleita. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli yrityksensä ainoana työntekijänä.

Kun Löf oli toiminut yrittäjänä pari vuotta, hänen kirjanpitäjänsä Kaj Grannas ehdotti liittymistä yrittäjien työttömyyskassaan. Pitkän linjan kirjanpitäjä tiesi, kuinka haavoittuvainen yrittäjä voi olla, jos bisnekset eivät suju hyvin. Laskelmat osoittivat, ettei kassaan liittyminen ollut edes kovin kallista. Jo muutaman sadan euron vuosimaksulla pystyi nostamaan työttömyysturvan merkittävästi Kelan peruspäivärahaa korkeammaksi.

Liiketoiminta laajeni – ja kuihtui

Muutaman vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Löfille tuli mahdollisuus laajentaa liikettään. Hän vuokrasi isomman liiketilan ja perusti siihen kahvilan sekä ryhtyi jatkamaan kunnan ainoaa kirjakauppaa. Monta vuotta yritystoiminta kukoisti ja Löf pystyi palkkaamaan myös ulkopuolisia työntekijöitä yritykseensä.

Kirjakaupan alasajo alkoi, kun kunta ryhtyi ostamaan koulujen oppikirjat toiselta toimittajalta. Muutaman vuoden kuluessa kirjakaupan lopettamisesta yritystoiminta oli siinä pisteessä, että Löf hoiti yksinään kahvilaa seitsemänä päivänä viikossa. Se kävi liian raskaaksi. Kun ostaja löytyi keväällä 2016, Löf oli valmis myymään yrityksensä ja sen varaston tappiolla.

– Olin aivan loppu henkisesti ja fyysisesti, muistelee Löf. – Sinä kesänä vietin paljon aikaa golfkentällä pelaten ja keräten voimia.

Päiväraha antoi aikaa toipua

Yrittäjäkassan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ansiosta Löfin ei tarvinnut yritystoiminnan lopetettuaan miettiä taloudellisia asioita, vaan hän pystyi keskittymään ylirasituksesta toipumiseen. Syksyn tullen hän oli jo siinä kunnossa, että alkoi miettiä työelämään palaamista ja etsiä aktiivisesti uutta työtä, vaikka siihen aikaan ansiosidonnaista tukea olisi saanut jopa 500 päivää.

Jälkeenpäin Löf on monesti muistanut nyt jo edesmennyttä kirjanpitäjäänsä lämmöllä. Jollei tämä olisi ehdottanut Löfille liittymistä yrittäjäkassaan, hän tuskin olisi sitä tehnyt.

– Hämmästyttävän moni yrittäjä jättää toimeentulonsa vakuuttamatta eikä ajattele, mitä sitten tapahtuu, jos yritystoiminta ei kannatakaan. Minä kyllä suosittelen yrittäjäkassan jäsenyyttä kaikille yrittäjille, Löf sanoo.

Takaisin asiakaspalvelutyöhön

Oltuaan vuoden verran työttömänä Löf palasi takaisin töihin. Hän on nykyään myyjänä Vaasassa Vetokannaksen R-kioskilla ja sosiaalisena ihmisenä nauttii asiakaspalvelutyöstä aivan yhtä paljon kuin aikoinaan kioskiyrittäjänä. Hän on tyytyväinen työhönsä toisen palveluksessa.

– Teen tätä työtä edelleen kuin omaani, mutta olen onnellinen, ettei minun tarvitse kantaa huolta yrityksen taloudesta. Minulle riittää, kun teen asiakaspalvelu- ja myyntiyöni parhaalla mahdollisella tavalla, hän miettii.

Teksti: Johanna Haveri