Vuoden 2022 jäsenmaksulaskut postitetaan porrastetusti tammi–helmikuun aikana kaikille jäsenille, jotka ovat maksaneet edellisvuoden jäsenmaksun kokonaan. Uudet jäsenet saavat laskut 1–2 viikon kuluessa liittymislomakkeen saapumisesta kassaan. Jos olet kadottanut laskusi tai et ole saanut niitä lainkaan, ota yhteys kassaan, niin toimitamme sinulle uudet laskut. Voit saada laskut myös e-laskuina (lue lisää Tietopankista).

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi. Uuden jäsenen laskutuksen sovitamme liittymisvuonna edellä mainittuun aikatauluun.

Voit maksaa jäsenmaksun valintasi mukaan joko yhdessä, neljässä tai 12 erässä. Jäsenmaksulaskutus on kuukausittainen ja yrittäjän ansiopäiväraha määräytyy kuukausittain. Lue lisää jäsenmaksulaskuista ja päivärahan määrittelystä.

Vakuutustaso ja sen muuttaminen

Kassan jäsenenä voit itse valita työttömyysturvasi vakuutustason.  Valitsemasi vakuutustaso saa olla enintään eläkevakuutuksesi (YEL-/MYEL-vuosityötulon) vahvistetun vuosityötulon suuruinen tai korkeintaan yritystoiminnan vuoksi maksettujen eri eläkevakuutusten (YEL, MYEL, TyEL) yhteenlaskettujen vuosityötulojesi suuruinen.

TyEL-vakuutetuilla yrityksen osaomistajilla ja yrittäjän perheenjäsenillä kassaan valittava vakuutustaso voi olla enintään bruttovuosipalkan määrä tai korkeintaan yritystoiminnan vuoksi maksettujen eri eläkevakuutusten (YEL, MYEL, TyEL) yhteenlaskettujen vuosityötulojen suuruinen.

Kannattaa huomioida, että ainoastaan yrittäjäasemassa (ei ulkopuolisen työnantajan palveluksessa) ansaittu TyEL-työtulo voidaan laskea yhteen muun eläkevakuutuslajin vuosityötulon kanssa. YEL-vakuutettujen yrittäjien yrityksestä itsellensä maksama palkka ei myöskään ole yhteenlaskettavissa YEL-vakuutuksen kanssa.

Huomioithan, että emme saa automaattisesti muuttuneita vuosityötulotietojasi, joten sinun on itse huolehdittava vakuutustasosi muuttamisesta.

Tarkistamme vakuutustasot vuosittain palkkakertoimella (YEL-/MYEL–vakuutettujen osalta). Halutessasi voit kieltää tasosi päivittämisen vapaamuotoisella ilmoituksella.

Vuonna 2022 yrittäjän työssäoloehtoon luetaan sellaiset kuukaudet, jolloin sinun YEL- tai MYEL- työtulosi on vähintään 13 573 euroa vuodessa (v.2021 13 247 €/v) tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen bruttopalkka on vähintään 1131,08 euroa kuukaudessa.

Huomioi 20 % sääntö vakuutustasoa muuttaessasi. Lisätietoa Tietopankissa.

Voit muuttaa vakuutustasoasi verkkolomakkeella tai lähettämällä viestiä eAsioinnissa.

Huojennettu jäsenmaksu

Jos eläkevakuutuksen perusteena oleva vuosityötulosi on 1.1.2022 jälkeen alle työttömyysturvalain mukaisen vähimmäistason 13 573 €/v tai eläkevakuutuksesi on kokonaan päättynyt tai rauennut, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua.

Voit hakea huojennettua jäsenmaksua myös yli kalenterikuukauden kestävän sairausloman tai äitiyspäivärahan ajalta. Toimita tällöin kassaan päätös Kelan tai vakuutusyhtiön maksamasta päivärahasta.

Mikäli jatkat vanhempainvapaata, saat kotihoidontukea tai opiskelet, etkä työllisty samanaikaisesti yrittäjänä siten, että eläkevakuutuksesi vuosityötulo täyttää 13 573 euron vähimmäisvuosityötulon, voit hakea huojennettua jäsenmaksua myös näiltä ajoilta toimittamalla kassaan eläkeyhtiön todistuksen vuosityötulostasi tai eläkeyhtiön päätöksen eläkevakuutuksesi päättymisestä tai raukeamisesta.

Huojennushakemuksen voi tehdä helpoiten kassan sivuilta löytyvällä lomakkeella. Voit tehdä hakemuksen myös lähettämällä viestiä kassan eAsioinnissa.

Jäsenmaksuhuojennukseen oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa.

Esimerkkejä työtulon, jäsenmaksun ja päivärahan suuruudesta vuonna 2022

Yrittäjäkassan jäsenmaksu vuonna 2022 on 2,1 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta eli noin 1,4–2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Laskurien avulla voit kätevästi selvittää yrittäjäpäivärahasi ja jäsenmaksusi suuruuden. Siirry laskuriin tästä. 

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 13 573 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Lue 20 % säännöstä.

Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta on 34,50 euroa. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha lapsikorotuksella korotettuna. Lapsikorotuksen suuruus yhdestä lapsesta on 5,41 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 10,25 euroa.

Työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto on yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan palkansaajan työssäoloehtoa koskevia yleisiä säännöksiä, jolloin pääsääntö on, että työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Työssäoloehdon tulee kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä. Työssäoloehtoa ja muita palkansaajia koskevaa, 26 kalenteriviikon mittaista työssäoloehtoa ei voi yhdistää.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna Suomen Pankin arvion mukaan 2,9 %. Kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on edelleen vahvaa vaikkakin laskusuuntaista. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 % uskoo niiden heikkenevän.
Eri arvioiden mukaan talouden suhdannehuippu on nyt kuitenkin saavutettu. Se on myös huomattu SYT-kassassa, sillä yli 4 000 yrittäjää on liittynyt tämän vuoden aikana SYT:n jäseneksi.
SYT:n kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttaa yleisen taloustilanteen ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen lisäksi myös teknologian kehittymisen nopeus, joka on tällä hetkellä niin nopeaa, että organisaatioiden on vaikea pysyä perässä.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yrittäjän kannattaa miettiä tulevaisuutta silloin kun menee hyvin.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, tekoälyn kehittymisen, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa. Miten pk-yritykset pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa, jos ja kun esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tulee Suomen markkinoille, pohtii Jokinen.
Yrittäjien sosiaaliturvan taso huolestuttavan alhainen
Yrittäjän sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä eri kanavissa. Yrittäjän YEL- järjestelmä on saanut paljon pyyhkeitä, koska se koetaan kalliiksi saatavaan hyötyyn nähden. Alivakuuttaminen on trendi, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Suuri osa yrittäjistä luulee, että YEL vaikuttaa ainoastaan vanhuuseläkkeen määrään. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin suoraan ja laajasti yrittäjän koko sosiaaliturvaan. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
SYT:n hallituksen puheenjohtaja, erikoiskaupan yrittäjä Susan Äijälä on huolissaan yrittäjien sosiaaliturvan alhaisesta tasosta.
-Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan, sanoo Äijälä
Äijälän mukaan yhtenä ongelmana on se, että YEL nähdään liikaa vanhuuseläkelähtöisesti. On muistettava, että YEL- eläkkeisiin sisältyy myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläke. YEL-tulo vaikuttaa yhä useampaan yrittäjän sosiaaliturvaan liittyvään kohtaan kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä vielä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on.
-Sosiaaliturvan hoitaminen on oman selustan turvaamista. Muutoksessa kannattaa välillä pysähtyä miettimään yrittäjyyden riskejä. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta tulevaisuuteen voi aina varautua. Olemmehan kuitenkin vasta muutoksen alussa, sanoo Äijälä.
 

Mo­net työttömyysturvassa yrit­tä­jäksi luokiteltavat ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi ol­la yrit­tä­jä­kas­sas­sa. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat kiltisti jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä – väärään kassaan kuuluminen huomataan usein liian myöhään.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.
-Moni perheyrityksestä normaalia kuukausipalkkaa saava yrittäjän perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä perheenjäsen on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen
Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella
Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä. Väärään kassaan kuuluminen tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö on jäänyt työttömäksi ja hän hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin sieltä kielteisen päätöksen.

-Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina eli TyEL-vakuutettuina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien YEL-eläkevakuutusta. Tämä kannattaa huomioida myös yrityksen omistajanvaihdostilanteissa ja Startup-maailmassa, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua, mikäli oma tilanne muuttuu palkansaajasta yrittäjäksi. Tilastojen valossa Suomessa on yli 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

Oletko oikean työttömyyskassan jäsen? Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjäasemassa https://syt.fi/jaseneksi/testaa-oletko-tyottomyysturvassa-yrittaja/
 
 

Toissa vuoden syksyllä viimeistelin liiketoimintasuunnitelmaani. Siinä konkretisoitui kirjallisessa muodossa, kuinka itseni tulevaisuudessa elätän. Oli perhosia vatsassa, kuten yritykseni uudessa logossakin. Päivät olivat kuluneet tutustuessani laskutusohjelmiin, kirjanpitoyrityksiin, web-hotelleihin ja domain-tarjoajiin. Valmennuskeskuksen järjestämän yrittäjäkurssin ”vertaisryhmän” ja siellä solmittujen suhteiden avulla sparrasimme toinen toisiamme. Yksin yrittäminen tulisi olemaan yksinäistä puuhaa, joten verkostoituminen kannattaa. Verkostoitumisen voimaa ei korosteta koskaan liikaa. Verkostoon kuuluvat paitsi oman ammattialan piiriin kuuluvat tahot, myös lähiverkosto eli oma perhe ja ystävät.
Olin yritykseni rekisteröintivaiheessa useaan otteeseen yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH), koska firmani nimi aiheutti päänvaivaa. On syytä varautua siihen, että PRH ei hyväksy ensimmäistä ehdotusta. Nimen taustatutkimukseen kannattaa nähdä vaivaa ja varautua muuttamaan sitä tai sen muotoa. Itselleni kävi juuri näin, joskaan jälkeenpäin ajateltuna sillä ei ole ollut kovin suurta merkitystä. Viestintäviraston verkkosivuilta voi etsiskellä .fi -domainia ja varata heti sopivan sen löytyessä.
Olin tuskaisen tietoinen siitä, että minua tullaan ensimmäisenä lähestymään lähinnä laskujen merkeissä. Vakuutusyhtiö; YEL ja vastuuvakuutukset. Markkinointiin upposi oma siivunsa, verkkosivut ja käyntikortit tosin saivat tässä vaiheessa riittää. Käännätin sivuni myös ruotsiksi ja suppeammin englanniksi, sillä alallani on hyvä pystyä palvelemaan vähintään myös toisella kotimaisella. Useista pienehköistä kuluista kertyy helposti sievoinen summa aloituskustannuksia, joihin pitää olla varautunut. Erilaiset markkinointitahot alkavat soittelemaan ja tarjoamaan palveluitaan – näistä on löydettävä jyvät akanoista. Enimmäkseen on valitettavasti niitä akanoita, joten kannattaa pitää pää kylmänä ja muotoilla ystävällisen jämäkkä ”ei-kiitos” -fraasi jo valmiiksi.
Viranomais- ym. tahot ohjaavat asiakaskontaktit mielellään verkkoon, mikä on luonnollista. Surffaaminen netissä tietoja etsiessä oli välillä hieman sekavaa ja aikaa vievää, mutta tarvittaessa olen aina löytänyt myös puhelinnumeron, josta olen saanut henkilökohtaista palvelua. NewCo Helsingin konsultaatiota ja sparrausta kiitän. Arvostan suuresti, kuinka mahtavaa palvelua Helsingin kaupunki tarjoaa yrittäjilleen. NewCo:ssa on jatkuvasti tarjolla erilaisia verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia.
Vuoden varrella toimeksiantoni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Liiketoimintasuunnitelma on elänyt valtavasti. Jotkut todennäköisiksi ajattelemani asiakasryhmät eivät olekaan osoittautuneet omikseni. Olen todennut, ettei kannata jumiutua liikaa siihen, mitä on suunnitellut. On jatkuvasti oltava avoinna uusille mahdollisuuksille. Uusi asiakassuhde on saattanut löytyä yllättävältä taholta, joka etukäteen ei ollut käynyt edes mielessä. Silti suunnitelmallisuus on hyvä, suorastaan ehdoton edellytys yrittäjänä toimimiselle.
Kaikki tuntemani yrittäjät korostivat etukäteen hyvän kirjanpitäjän merkitystä. Tämä siis niille, jotka haluavat käyttää työaikansa omaan osaamisalueeseensa ja jättää kirjanpidon sen ammattiosaajalle. Kävin etukäteen tutustumassa pariin tilitoimistoon kirjanpidon merkeissä. Tunsin jo etukäteen kokeneen kirjanpitäjän, joka myös on yksityisyrittäjä ja jonka kanssa olimme alun perin keskustelleet yhteistyöstä. Onneksi päädyin tähän tuttavaani, alansa ammattilaiseen, joka itsekin yksityisyrittäjänä pystyi samaistumaan tilanteeseeni ja lisäksi oli todellakin kilpailukykyinen hinnoitellultaan. Olen tämän vuoden varrella tullut läheiseksi kirjanpitäjäni kanssa ja saanut rahanarvoisia neuvoja, myös jämäköitä ohjeita erilaisissa itselleni hankalissa tilanteissa. Saamani neuvon –  Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän parhaita ystäviä – allekirjoitan painavalla musteella.
Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin – sekä vanhoihin että uusiin – ovat itselleni olleet henkireikiä.
On myös suuri etuoikeus tehdä töitä erilaisissa paikoissa ja poikkeaviin aikoihin. Kahviloissa kirjoittaminen on inspiroivaa, yhteistyökumppanin tapaaminen lounaan tai aamiaisen merkeissä, ulkoilu keskellä päivää ja suuntaaminen asiakkaan luo, kun normityöaika päättyy ovat yrittäjyyden parhaita puolia.  Kohta taakse jäävä vuosi yrittäjänä on antanut paljon ja opettanut itsestäni. Parhaimmillaan, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehkä myös muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, saattaa löytää itsenä unelmatyössään, jossa huomaakin tekevänsä juuri sitä, minkä parhaiten osaa ja pystyvänsä keskittymään sellaisiin työtehtäviin, jotka itselle ovat erityisen mielekkäitä. Toivotan kaikille rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottaa askeleet kohti yrittäjyyttä!
Kirjoittaja
Mari Wilenius
Taidearviointi kultainen Valööri
www.valoori.fi
 

Valtionvarainministeriön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna rivakasti. Nopea kasvuvaihe parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkistaloutta. Kuluttajaluottamus on vahvaa. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan 47 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Usko parempiin aikoihin vahvistuu päivä päivältä. Talouskasvusta huolimatta alkuvuonna lähes 2700 yrittäjää on liittynyt SYT:n jäseneksi.
Suomen yrittäjäin työttömyyskassan (SYT) kassanjohtajan Merja Jokisen mukaan liittymisiin vaikuttavat monet seikat esimerkiksi hallituksen työstämä sote-uudistus ja liikennepalvelulaki, mutta suurimmat syyt ovat työelämän murros, digitalisaatio ja yrittäjien yleinen asennemuutos työttömyysturvaa kohtaa.
Jokinen korostaa, ettei yritystoiminnassa voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa. Työelämä on jo muuttunut ja tulee muuttumaan, digitalisaation, robotisaation ja globalisaation vuoksi, lähivuosien aikana radikaalisti. Nyt pitäisi etsiä uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja siirtymisessä uudesta vanhaan. Muuten tippuu kelkasta.
-Yhteiskuntamme tarvitsee digiravistelijoita, koska pk-yritysten digitilanne on huolestuttava. Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan vain 12 prosenttia pk-yrityksistä on digisuuntautuneita. 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole lainkaan verkkoläsnäoloa, sanoo Jokinen.
Puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa kolmen ensimmäisen vuoden aikana
Usein puhutaan, että yrittäjällä ei ole työttömyys- eikä sosiaaliturvaa. Tämä väite ei ole totta. Yrittäjällä on oikeus lähes samantasoiseen sosiaaliturvaan kuin työntekijällä. Yrittäjä ei aina muista, että yrittäjän eläkemaksut eli YEL-maksut vaikuttavat eläkkeen lisäksi kaikkeen muuhunkin sosiaaliturvaan.
Sairaus-, työttömyys- ja perhevapaiden päivärahojen taso on suoraan riippuvainen itse maksetuista maksuista. Myös ansiosidonnainen työttömyysturva on yrittäjän ulottuvissa, jos vain liittyy ajoissa kassan jäseneksi.
Työttömyyskassaan kannattaa Jokisen mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä SYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus yrittäjän päivärahaan syntyy.
– Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei ehkä edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään ja kokeilemaan. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksistä menee todella hyvin. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Jokinen.
Yrittäjäkassan jäsenellä on mahdollisuus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos yritystoiminta syystä tai toisesta päättyy. Jos yrittäjä ei kuulu kassaan, työttömyyskorvauksen maksaa Kela. Tällöin tuen suuruus on 696,60 euroa kuukaudessa.
 

Yrittäjä luottaa yrityksensä menestykseen ja huomiseen. Tämä todettiin Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yrittäjän tulevaisuudenuskoa sekä huolenaiheita. Vastaajista 79 prosenttia kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt melko tai erittäin positiivisena. Tulevaisuutensa näkee valoisena vielä suurempi osuus, 83 prosenttia.
Vaikka yrittäjien tulevaisuudenusko on positiivinen signaali SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen muistuttaa talouden realiteeteista.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon työn muuttumisesta. Yrittäjien luottamus omaan tekemiseen on kuitenkin poikkeuksellisen vahvaa, sillä peräti 60 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä ei ole järjestänyt omaa työttömyysturvaansa. Kuitenkin digitalisaation ja robotiikan myötä kokonaisia ammatteja tulee käytännössä katoamaan. Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyvän, jolloin myös kilpailua tulee lisää, sanoo Jokinen
Tilastojen mukaan Suomessa on noin 300 000 työttömyysturvalain mukaisesti luokiteltavaa yrittäjää, koska myös yrityksen osaomistajat ja yrittäjän yritystoiminnassa työllistyneet perheenjäsenet ovat lain mukaan myös yrittäjiä.  Silti vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassoihin. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 80 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan.
– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.
Riittävätkö eläkkeet tulevaisuudessa? Eläkeköyhyys uhkaa yrittäjiä
Tutkimuksen mukaan yrittäjää eivät niinkään huolestuta työn muutos tai kiristyvä kilpailu vaan työttömyyden lisääntyminen, julkisen talouden maksurasite sekä eläkkeiden riittävyys tulevaisuudessa.  Ylipäätään vastaajat pelkäävät, että Suomen talouden kokonaistilanne heikentyy jatkuvasti kohti kestämätöntä tilannetta.
– Toimialoista kuljetus ja varastointi sekä kiinteistöalan toiminta ovat muita enemmän huolissaan kehitystrendeistä. Luottavaisimmin mielin ollaan teollisuudessa, rakentamisessa sekä palveluissa. Töitä arvioidaan riittävän tulevaisuudessa etenkin palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla sekä ICT- alalla, kertoo Jokinen
60 prosenttia tutkimukseen vastaajista maksaa yrittäjän eläkevakuutusta eli YEL-vakuutusta tulojensa mukaan. Jos vakuutusta ei makseta, perusteluissa mainitaan tavallisimmin, että maksuihin ei ole varaa tai niitä ei kannata maksaa.
– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon, mainitsee Jokinen
Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut. Eläkemaksut ovat verovähennyskelpoisia.
– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä. Osa yrittäjistä on toki voinut kasvattaa eläkettään tekemällä yrittämisen ohella palkkatyötä. Jos se ei riitä, hyvällä tuurilla yrittäjä saa myytyä yrityksensä ennen eläkepäiville jäämistä. Riski on kuitenkin suuri, Jokinen muistuttaa.
Alhaisesta eläkevakuuttamisesta on seurannut se, että yrittäjien eläkkeet ovat palkansaajien eläkkeitä pienemmät.  Esimerkiksi vuonna 2015 keskimääräinen maksussa ollut yrittäjän eläke oli noin 1 100 euroa.
Tutkimukseen vastaajat arvioivat kuitenkin tulevaksi eläkkeekseen 2149 euroa. Tavallisimmin odotetaan eläkettä 1000–3000 euron väliltä. Mediaani eläkeodotus on 2000 euroa. Kun kysytään kohtuullisena pidettävää eläkettä, summa nousee peräti 2979 euroon, mediaanina 2500 euroon.
SYT-kassa toteutti tutkimuksen nyt toista kertaa, edellinen tutkimus on vuodelta 2015. Tutkimukseen vastasi 2321 yrittäjää, joista kassan nykyisiä jäseniä on 18 prosenttia. Vastaajien yrityksistä 41 prosenttia toimii valtakunnallisilla markkinoilla Suomessa, kansainvälisillä markkinoilla toimii 12 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaukset kerättiin sähköisenä tutkimuksena ja puhelinhaastatteluina.
Tulevaisuustutkimuksen raportti:  SYT-kassa-Tulevaisuustutkimus 2017 9.6.2017
 

Kiinnostaako sinua yrittäjyys, mutta et vielä uskalla perustaa yritystä? Mitä jos kokeilisit ensin kevytyrittäjyyttä?
Tule tiistaina 13.6.2017 klo 10 Tampereelle kuulemaan käytännön esimerkkejä kevytyrittäjyydestä ja kevytyrittäjän työttömyysturvasta. Paikalla puhumassa mm. Uusyrityskeskus Ensimetrin kehittämispäällikkö Kaj Heiniö, SYT:n Teemu Ariluoma ja Omapajan toimitusjohtaja Markku Jääskeläinen.
Osoite: Uusyrityskeskus Ensimetri, Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, kokoustila, nh. Pappkoff,  http://www.technopolis.fi/vapaat-toimitilat/tampere/yliopistonrinne/osoite/
Tilaisuudessa kahvitarjoilu

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.
Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtaisesti kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.
Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.
Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.
Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.
Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.
Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com
 
hyvää kevättä,
Merja Jokinen
Kassanjohtaja
 

 
 

Pari päivää sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.
Tämä olisi erittäin hyvä uudistus- yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.
Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.
SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.
Entäs se YEL ?
Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.
YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.
 
Hyvää alkanutta vuotta,
Merja Jokinen
kassanjohtaja