20 % sääntö

Pääsääntöisesti yrittäjäpäiväraha määritellään sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan yrittäjä on vakuuttanut itsensä Yrittäjäkassassa 15 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuu­tuksen vahvistettu vuosityötulo (YEL-, MYEL- tai TyEL). Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 15 kuukauden ajalta, jona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 prosentin korotus. Jos kassan vakuutustasoa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää 15 kuukautta, jotta myös 20 prosentin ylittävä osuus otetaan päivärahan perusteeksi. Jos kassaan ilmoitettu vakuutustaso on suurempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan eläkevakuutustulon perusteella. Jos taas kassaan ilmoitettu vakuutustaso on pienempi kuin vahvistettu eläkevakuutustulo, päivärahaa maksetaan kassaan ilmoitetun vakuutustason perus­teella. Mikäli eläkevakuutustulo ja/tai kassaan ilmoitettu vakuutustaso ovat vaihdelleet, päivärahaa makse­taan työttömyyttä edeltäneen 15 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Lue lisää päivärahan määrittelystä: Päivärahan määrittely ja maksaminen

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Yrittäjäkassan jäseneksi voi liittyä työttömyysturvalain mukainen yrittäjä. Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL-vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut osaomistajat sekä yrittäjän perheenjäsenet. Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulonsa on vähintään 13 247 euroa vuodessa. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Lue tarkemmin Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?  Testaa Oletko yrittäjä?

TyEL-vakuutettu osaomistaja tai perheenjäsen

Yrittäjäkassaan voi liittyä henkilö,  joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja) Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen) omistaa yksin tai jos hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä) Lue lisää Kuka on perheenjäsen? Johtava asema Välillinen omistus Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Kuka on perheenjäsen?

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat. Perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, ovat 1.7.2019 alkaen työttömyysturvassa palkansaajia.  Yrittäjän ei-omistavien TyEL-vakuutettujen perheenjäsenten tulisi vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää palkansaajan työssäolehtoa. Ei omistavan perheenjäsenen työssäoloehto on 52 viikkoa.  Lakimuutoksen ulkopuolelle jäävät henkilöt, jotka työskentelevät perheen omistamassa toiminimessä (ja ovat näin aina yrittäjiä myös eläkejärjestelmässä eli YEL-vakuutettuja).

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. Pääsääntöisesti hallituksen varajäsen ei ole johtavassa asemassa. Poikkeuksellisesti kuitenkin hallituksen varajäsenen katsotaan olevan johtavassa asemassa, jos hän osallistuu hallituksen kokouksiin niin usein, että hänellä katsotaan olevan käytännössä samanlainen päätöksentekovalta kuin hallituksen varsinaisellakin jäsenellä. Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous. Jos olet tasaomisteisen yhtiön yhtiömies, jonka omistusosuus on yli 15 %, ole yhteydessä kassaan.  Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä. Epäselvissä tilanteissa ole yhteydessä kassaan. Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6). Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Kevytyrittäjät

Laskutuspalveluyritysten kautta työllistyvät ns. kevytyrittäjät voivat myös vakuuttaa itsensä Yrittäjäkassassa. Kevytyrittäjä voi liittyä Yrittäjäkassan jäseneksi, jos hänen YEL-vakuutuksensa vahvistettu vuosityötulo on vähintään 13 247 €. Kevytyrittäjiä koskevat samat lait ja säännökset kuin muitakin yrittäjiä ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Lähtökohtaisesti kevytyrittäjyys katsotaan päättyneeksi, kun yritystoiminnan tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut ja olet luopunut YEL-vakuutuksesta. Lue lisää kohdasta Jäitkö työttömäksi. Ansiopäivärahaan on oikeus yrittäjäkassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 15 kuukauden ajan, ja joka on vakuutettuna ollessaan täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.  Palkansaajasta kevytyrittäjäksi siirtyvällä voi olla mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaan.

Yrittäjästä palkansaajaksi

Palkansaajan työssäoloehtoa voi kerryttää vain palkansaajakassan jäsenenä. Yrittäjäkassan jäsenenä et voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Jos aloitat kokoaikaisen palkkatyön, sinun kannattaa liittyä palkansaajakassan jäseneksi välittömästi työn alettua. Kun vaihdat kassaa heti tilanteen muuttuessa, mahdollinen päivärahaoikeutesi pysyy voimassa katkotta jälkisuojan keinoin. Palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehto on 26 viikkoa. Lue väliaikaisista muutoksista. Jos siirryt palkansaajakassaan ja jäät työttömäksi ennen kuin olet ehtinyt täyttää palkansaajan työssäoloehdon, palkansaajakassa voi maksaa sinulle yrittäjän jälkisuojapäivärahaa, joka määritellään Yrittäjäkassaan valitun työtulon perusteella. Jos olet saanut Yrittäjäkassasta työttömyyspäivärahaa, palkansaajakassa maksaa entisen suuruista päivärahaa enintään enimmäisaikaan oikeuttavan ajan (300, 400 tai 500 päivää). Jos myöhemmin täytät palkansaajan työssäoloehdon, työttömyyspäivärahasi määritellään uudelleen. Hae päivärahaa siitä kassasta, jonka jäsenyys on voimassa työttömyyden alkaessa. Kassaa ei voi vaihtaa työttömyysaikana. Päivärahaoikeuden säilyminen kassaa vaihdettaessa edellyttää, että liityt uuteen kassaan kuukauden sisällä Yrittäjäkassasta eroamisesta.  Jotta etuudet säilyvät uudessa kassassa, täytyy Yrittäjäkassan jäsenyyden olla kunnossa ja jäsenmaksut maksettu eropäivään asti. Palkkatyön alkaminen ei aina tarkoita, että Yrittäjäkassasta pitäisi erota. Jos yritystoiminta keskeytyy muutamaksi kuukaudeksi päätoimisen palkkatyön vuoksi, voit jatkaa Yrittäjäkassan jäsenenä. Ilmoita kuitenkin kirjallisesti muutoksesta Yrittäjäkassaan jäsenmaksujen tarkistamista varten. Jos saat Yrittäjäkassasta päivärahaa, voit myös olla palkkatyössä menettämättä Yrittäjäkassan päivärahaoikeutta. Lisätietoja palkansaajakassoista saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestöstä.

Palkansaajasta yrittäjäksi

Palkansaajakassan jäsenellä on mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan, jos hän siirtyy yrittäjäkassaan kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Liittymisen tulee lisäksi tapahtua kuukauden sisällä edellisestä kassasta eroamisesta. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä niin sanottu jälkisuojaoikeus. Tämä tarkoittaa oikeutta saada päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa. Jälkisuoja alkaa kulua yritystoiminnan alkamispäivästä lukien. Jälkisuoja-aika yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä 18 kuukautta, mutta kuitenkin korkeintaan siihen saakka, kunnes yrittäjän 15 kk työssäoloehto Yrittäjäkassan jäsenyysaikana on täyttynyt. Oikeus palkkatyön ansioihin perustuvaan päivärahaan päättyy yrittäjän työssäoloehdon täytyttyä. Siirtyessäsi yrittäjäksi sinun kannattaa liittyä Yrittäjäkassaan heti yritystoiminnan alkaessa. Näin työssäoloehtosi alkaa kertyä heti ja voit saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjäkassasta jo 15 kuukauden kuluttua, mikäli jäät tuolloin työttömäksi. Lue tarkemmin täältä.

1.7.2019 voimaan tullut perheenjäseniä koskeva muutos

Perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, ovat 1.7.2019 alkaen työttömyysturvassa palkansaajia. Aiemmin henkilöt on katsottu yrittäjiksi. Yrittäjän ei-omistavien TyEL-vakuutettujen perheenjäsenten tulisi siirtyä palkansaajakassaan, jotta heidän työskentelynsä perheyrityksessä kerryttää edelleen työttömyysvakuutusta. Yrittäjänä täyttyneen työssäoloedellytyksen voi viedä niin kutsutun jälkisuojan perusteella mukanaan palkansaajakassaan, jos liittyy uuteen kassaan kuukauden sisällä siitä, kun on eronnut entisestä kassasta. Lakimuutos ei koske sinua, jos omistat yli 0 % perheesi yrityksestä. Tällöin olet edelleen työttömyysturvassa yrittäjä. Muutoksen ulkopuolelle jäävät myös henkilöt, jotka työskentelevät perheen omistamassa toiminimessä (ja ovat näin aina yrittäjiä myös eläkevakuutuksessa eli YEL-vakuutettuja).

Kassasta eroaminen

Yrittäjäkassan sääntöjen mukaan jäsen voi halutessaan erota kassasta kirjallisella tai sähköisellä ilmoituksella. Ilman eroilmoitusta jäsenyys katsotaan päättyneeksi viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Jos jäsenellä on erotessaan suorittamattomia jäsenmaksuja, lähetämme uuden laskun. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan jäsenmaksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. Kuukauden sisällä eropäivästä peruttu eroilmoitus voidaan hyväksyä ja jäsenyyttä jatkaa. Yli kuukauden jälkeen eroilmoituksesta ei jäsenyyttä jatketa, vaan halutessaan voi liittyä uudelleen kassan jäseneksi ja hän ei saa laskea hyväkseen aikaisempaa jäsenenä oloaikaansa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja. Älä eroa kassasta, jos lopetat yritystoimintasi ja aiot hakea työttömyyspäivärahaa. Päivärahaa voidaan maksaa vain kassan jäsenille. Työ- ja elinkeinotoimiston toteaman työttömyyden ajalta sinulla on oikeus huojennettuun jäsenmaksuun. Myönnämme huojennetun jäsenmaksun ensimmäisen päivärahahakemuksesi käsittelyn yhteydessä. Jos siirryt palkkatyöhön, liity jonkun palkansaajien työttömyyskassan jäseneksi. Lue lisää kassan säännöistä.

Kassasta erottaminen

Työttömyyskassan jäsen voidaan erottaa, jos hän ei noudata kassan sääntöjä. Yleisin erottamisen syy on jäsenmaksujen maksamatta jättäminen. Erotettu jäsen menettää kartuttamansa työssäoloehdon, eikä hän saa takaisin jo maksamiaan jäsenmaksuja. Erottamisesta annetaan jäsenelle aina valituskelpoinen päätös. Kuukauden sisällä eropäivästä peruttu eroilmoitus voidaan hyväksyä ja jäsenyyttä jatkaa. Yli kuukauden jälkeen eroilmoituksesta ei jäsenyyttä jatketa, vaan halutessaan voi liittyä uudelleen kassan jäseneksi ja hän ei saa laskea hyväkseen aikaisempaa jäsenenä oloaikaansa eikä aikaisemmin suorittamiaan jäsenmaksuja. Lue tarkemmin Yrittäjäkassan säännöt