Yrittäjäkassan säännöt

Kassan nimi on Yrittäjän Työttömyyskassa, lyhenne Yrittäjäkassa.

Kassan kotipaikka on Helsingin kaupunki ja sen toiminta-alue on koko maa.

Kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten etuuksien sekä muiden kassan toimialaan kuuluvien etuuksien järjestäminen jäsenilleen.

Kassa ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistä ja etuudensaajista. Tietosuojaseloste löytyy kassan verkkosivuilta.

Kassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon.

Jäseneksi hyväksyttävän henkilön yrittäjätoiminnan on oltava laajuudeltaan työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:ssä säädetyn mukaista.

Kassan jäsen ei saa olla samanaikaisesti jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen jäsenmaksu on maksettu, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jolloin kassa on vastaanottanut kirjallisen jäsenhakemuksen.

Jos jäsen haluaa erota kassasta, on hänen toimitettava kassaan kirjallinen eroilmoitus. Ero tulee voimaan aikaisintaan eroilmoituksen saapumispäivästä tai ilmoituksessa mainitusta myöhemmästä ajankohdasta.

Kassan jäsenyys päättyy kuitenkin viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta.

Jäsenelle voidaan antaa häntä kuultua huomautus tai varoitus tai hänet voidaan erottaa kassan jäsenyydestä, mikäli

1. hän on jäseneksi liittyessään antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa,
2. hän on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan tai muun kassan maksaman etuuden saantiin tai sen suuruuteen liittyvän seikan, sekä
3. hän kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita,

Jäsen voidaan erottaa siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut on maksamatta, mikäli jäsenmaksuja ei ole maksettu sääntöjen mukaisesti.

Muu kuin työtön jäsen voidaan erottaa, mikäli hän on pysyvästi lopettanut yritystoiminnan.

Jos toisesta kassasta erotettu jäsen hyväksytään Yrittäjäkassan jäseneksi tai Yrittäjäkassasta erotettu jäsen hyväksytään uudelleen Yrittäjäkassan jäseneksi, hänen hyväkseen ei lasketa aikaisempaa jäsenyysaikaa eikä aikaisemmin suorittamia jäsenmaksuja.

Jos toisesta yrittäjäkassasta eronnut henkilö liittyy yhden kuukauden kuluessa Yrittäjän Työttömyyskassaan, jäsenen hyväksi lasketaan hänen työssäoloaikansa ja jäsenenä oloaikansa edellisessä kassassa.

Jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksua jäsenyysajaltaan. Jäsenmaksu maksetaan kassan tilille.

Jäsenmaksu on kassan tekemän esityksen pohjalta Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus jäsenen valitsemasta vakuutustasosta. Jäsenmaksu maksetaan yhdessä, neljässä tai kahdessatoista erässä.

Jäsen voi valita haluamansa vakuutus- ja etuustason, kuitenkin siten, ettei vakuutuksen perusteena oleva työtulo eli vakuutustaso voi olla korkeampi kuin yrittäjää koskevan eläkejärjestelmän mukainen vuositulo.

Vakuutuksen perusteena on yrittäjän työtulo siten, että se on enintään hänen yhteenlasketun YEL, MYEL ja yrittäjäasemassa ansaitun TyEL-työtulon suuruinen.

Jäsenen valitsema vakuutustaso tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella siltä osin kuin vakuutustaso perustuu YEL- ja / tai MYEL-vakuutukseen, ellei jäsen toisin ilmoita.

Jäsenmaksu on maksettava kassan hallituksen määräämällä tavalla kolmen kuukauden kuluessa sen ajankohdan alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu. Uusi jäsen maksaa jäsenmaksua sen kalenterikuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän liittyy jäseneksi. Mikäli jäsen muuttaa vakuutustasoaan kesken kalenterikuukauden, huomioidaan muutos seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.

Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa tai muuta etuutta maksettaessa.

Mikäli jäsen on maksanut jäsenmaksuja aiheetta tai määrältään liian suurena, jo maksettuja jäsenmaksuja voidaan palauttaa pyynnöstä. Mikäli aiheeton maksu tai liikamaksu johtuu siitä, että jäsen on virheellisesti ilmoittanut jäsenyyteen liittyviä seikkoja tai on jättänyt ilmoittamatta siihen liittyviä muutoksia, palautus tehdään enintään kahdeltatoista pyyntöä edeltävältä kuukaudelta. Alle 20 euron palautuksia ei tehdä.

Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan myöntää jäsenelle hakemuksesta täysiltä kalenterikuukausilta. Kassan jäsen voi saada hakemuksen perusteella huojennusta

jäsenmaksusta työttömyysajalta ja siltä ajalta, jolloin hänelle ei kerry työssäoloehtoa työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan myöntää jäsenelle hakemuksesta myös niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joilta jäsenen yhteenlaskettu YEL, MYEL ja yrittäjäasemassa ansaittu TyEL-työtulo on määrältään pienempi kuin mitä työttömyysturvalaissa säädetään yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon vähimmäismäärästä.

Oikeus jäsenmaksun huojennukseen voidaan niin ikään myöntää jäsenelle, jonka edellä tarkoitettu YEL, MYEL ja TyEL-työtulo on kokonaan päättynyt tai loppunut.

Työttömälle jäsenelle myönnetään huojennettu jäsenmaksu ilman hakemusta.

Huojennetun jäsenmaksun määrä on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama kiinteä euromäärä kuukaudessa.

Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun voidaan myöntää kerrallaan enintään kuluvan kalenterivuoden loppuun, mutta kuitenkin niin että oikeus huojennettuun jäsenmaksuun on voimassa ainoastaan siltä osin ja enintään niin kauan kuin jäsenmaksun huojennuksen edellytykset täyttyvät. Huojennus voidaan myöntää takautuvasti enintään kolmelta kuukaudelta.

Mikäli huojennetun jäsenmaksun edellytykset eivät enää täyty, jäsenen on viipymättä ilmoitettava tästä kirjallisesti kassalle.

Huojennettu jäsenmaksu on maksettava kassan hallituksen määräämällä tavalla kolmen kuukauden kuluessa sen ajankohdan alusta lukien, johon jäsenmaksu kohdistuu.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.

Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa tai muuta etuutta maksettaessa.

Kassa myöntää jäsenilleen työttömyysturvalain tarkoittamaa ansiopäivärahaa, työttömyysturvalain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaista kulukorvausta sekä muita kassan toimialaan kuuluvia etuuksia kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

Kassan myöntämää etuutta on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi.

Työttömyyskassan hallintoelimet ovat kassan kokous ja hallitus.

Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään toukokuun loppuun mennessä.

Kassan kokouksen kutsuu koolle kassan hallitus, joka päättää kassan kokouksen tarkemman ajan ja paikan Kutsu kassan kokoukseen on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kassan verkkopalveluun osoitteessa www.yrittajakassa.fi.

Kassan kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla hallituksen määräämällä tavalla ja työttömyyskassalain 7 a § mukaan.

Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on pidettävä vähintään viikon ajan ennen kassan varsinaista kokousta kassan jäsenten nähtävillä Yrittäjäkassan toimistossa.

Kassan kokouksessa kullakin läsnä olevalla jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi edustautua. Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kassan kokouksessa on:

1. esitettävä edelliseltä toimikaudelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto,
2. vahvistettava edellisen vuoden tilinpäätös,
3. päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta,
4. päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
5. määrättävä hallituksen ja hallintoelinten jäsenen ja tilintarkastajien palkkiot,
6. päätettävä hallituksen koosta,
7. toimitettava erovuorossa olevan hallituksen puheenjohtajan, jäsenten sekä näiden henkilökohtaisten varajäsenten vaali. Vuosittain valitaan vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan kauppakamarin tai keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, ei varatilitarkastajaa tarvitse valita.
8. määrättävä jäsenmaksun perusteet,
9. päätettävä sijoitustoiminnan periaatteista sekä
10. käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäväksi.

Kassan ylimääräinen kokous on pidettävä,

1. kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi,
2. kun Finanssivalvonta tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat, tai
3. kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi

Jos kassan jäsenmäärä on vähentynyt alle työttömyyskassalaissa tarkemmin määritellyn rajan, on kassan ylimääräinen kokous viipymättä kutsuttava päättämään, onko kassan toimintaa jatkettava vai ei, ja mihin toimenpiteisiin näissä tapauksissa on ryhdyttävä.

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta kassan kokousta koolle, on Finanssivalvonnan toimitettava kutsu.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei saa ottaa lopullisesti päätettäviksi.

Kassan ylimääräisessä kokouksessa kullakin läsnä olevalla jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi edustautua.

Kassan ylimääräiseen kokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla hallituksen määräämällä tavalla ja työttömyyskassalain 7 a § mukaan.

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi tai seitsemän (6–7) jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja, sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, joiden kaikkien tulee olla 18 vuotta täyttäneitä kassan jäseniä. Hallituksen jäsenen tulee lisäksi täyttää työttömyyskassalain 11 a §:ssä määritellyt kelpoisuusedellytykset.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallituksen puheenjohtajan, jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen toimikausi on kolme vuotta. Henkilökohtainen varajäsen valitaan samaksi toimikaudeksi kuin hallituksen jäsen.

Erovuorossa oleva puheenjohtaja tai jäsen voidaan valita uudelleen kuitenkin niin, että hallituksen jäsenen toimivuosien enimmäisaika on enintään kolme täyttä kautta ja että puheenjohtajan toimivuosien enimmäisaika on enintään kaksi täyttä kautta. Puheenjohtajan toimiaikaan ei lasketa hänen toimivuosiaan hallituksen jäsenenä. Jäsenen toimiaikaan lasketaan mukaan hänen mahdolliset toimivuotensa puheenjohtajana.

Hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan toimikauteen ei lasketa hänen toimivuosiaan hallituksen varajäsenenä.

Hallituksen jäsenen erotessa tai menettäessä edellä 1 momentissa määritellyt edellytykset tai työttömyyskassalain 11 a §:n mukaisen kelpoisuuden jatkaa tehtävässä kesken toimikautensa, täydennetään hallitusta seuraavassa kassan kokouksessa käytävässä vaalissa, jossa valittavan jäsenen toimikausi kestää kesken jääneen toimikauden ajan. Kassan kokoukseen asti varajäsenet osallistuvat kassan hallituksen toimintaan. Hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan tulee erota tehtävästään sen toimivuoden päättyessä, jolloin hänen toimivuosiensa enimmäismäärä tulee täyteen.

Hallitus kokoontuu hallituksen puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin hallituksen sopimalla tavalla. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai

varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla tai osallistuu kokoukseen etäyhteyksin.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Tehtäessä päätöstä varojen sijoittamisesta vaaditaan hallituksessa edellä mainitusta poiketen kahden kolmasosan määräenemmistö.

Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa ja se on tarkistettava viimeistään seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Hallituksen tehtävänä on

1. valvoa, että kassan asioita hoidetaan lain, kassan sääntöjen sekä kassan kokouksen päätösten ja vahvistamien toimintaohjeiden mukaisesti
2. huolehtia kassan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä
3. päättää kassan varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvaavasti
4. ottaa ja erottaa jäsenet sekä antaa huomautuksen ja varoituksen kassanjohtajan ollessa estynyt
5. tarkastuttaa vähintään kaksi kertaa vuodessa laina-asiakirjat, arvopaperit, rahavarat sekä valvoo kassan hoitoa yleensä
6. määrätä päivärahojen maksamisessa noudatettavista periaatteista
7. ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja muut esihenkilöt sekä päättää heidän työsuhteidensa ehdoista ja tarkasti valvoa tehtävien suorittamista sekä tarvittaessa valita kassanjohtajan sijainen.
8. valvoa, että kassan kirjanpito on lain, hyvän kirjanpitotavan ja kassan toiminnan mukainen
9. antaa kassan kokoukselle kirjallinen lausunto ehdotuksista, jotka tilintarkastaja tai kassan jäsenet tahtovat saattaa kokouksen käsiteltäviksi
10. laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa on kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta. Hallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijämää koskeviksi toimenpiteiksi.
11. laatia seuraavalle vuodelle toimintasuunnitelma ja talousarvio
12. toimittaa kunakin vuotena viimeistään toukokuun aikana Finanssivalvonnalle sen vahvistamalle lomakkeelle laadittu tilastollinen kertomus kassan toiminnasta
13. antaa tarvittaessa valtuuksia kassan nimen kirjoittamiseen
14. tehdä vuosittain esitys Finanssivalvonnalle jäsenmaksujen suuruudesta
15. edustaa kassaa ja käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona

sekä

16. päättää kaikista muista asioista, joiden osalta laissa, asetuksessa tai näissä säännöissä ei ole toisin määrätty.

Kassan hallituksella on oikeus ottaa lainoja työttömyysetuuksien suorittamista varten, milloin niitä varten ei ole kassan varoja käytettävissä tai varojen käyttö on epätarkoituksenmukaista. Hallituksella on oikeus pantata kassan omaisuutta lainan vakuudeksi.

Kassan vastuullisena toimihenkilönä toimii kassanjohtaja. Kassanjohtajan tulee täyttää työttömyyskassalain 11 a §:ssä määritellyt kelpoisuusedellytykset.

Kassanjohtajan tehtävänä on

1. valvoa työttömyysetuuksien maksamista
2. huolehtia taloushallintoon ja muuhun toimintaan kuuluvien asioiden hoitamisesta
3. ottaa ja erottaa kassan toimihenkilöt lukuun ottamatta esihenkilöitä, ja päättää heidän työsuhteidensa ehdoista
4. valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja täytäntöönpanna hallituksen päätökset
5. ottaa kassan jäseneksi; kassanjohtajan ollessa estynyt päätöksen tekee hallitus
6. antaa jäsenelle huomautuksen tai varoituksen tai erottaa kassan jäsenet. Kassanjohtajan ollessa estynyt päätöksen tekee hallitus.
7. huolehtia kassan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä hallituksen määräämällä tavalla sekä
8. suorittaa kaikki muut tehtävät, jotka hallitus hänelle antaa.

Kassan nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja tai kassanjohtaja tai muu hallituksen siihen valtuuttama henkilö.

Velkasitoumuksiin vaaditaan kuitenkin hallituksen puheenjohtajan tai kassanjohtaja sekä yhden muun hallituksen jäsenen nimet yhdessä.

Kun työttömyyskassan päätös annetaan tietojenkäsittelyä käyttäen, voidaan allekirjoitus merkitä koneellisesti.

Kassan toiminnasta ja etuuksiin liittyvän lainsäädännön muuttumisesta tiedotetaan kassan jäsenille kassan verkkopalvelussa, jäsenten keskuuteen leviävissä medioissa ja kanavissa tai kirjeellä.

Työttömyyskassan tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen tulee olla valmiina ennen huhtikuun 1. päivää.

Työttömyyskassan rahastona on tasoitusrahasto. Vuotuinen ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. Jos tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahaston varoja.

Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan mitä työttömyyskassalaki ja muut voimassa olevat lait ja asetukset määräävät.

Työttömyyskassan valvontaviranomainen on Finanssivalvonta.

Jos työttömyysturvalakia, työttömyyskassalakia tai muuta kassan toimialaan kuuluvaa lainsäädäntöä muutetaan, kassan hallituksella on oikeus tehdä näihin sääntöihin vastaavat muutokset.

Näiden sääntöjen muuttamiseen muussa kuin 1 momentissa tarkoiteussa tapauksessa taikka kassan purkamiseen vaaditaan, että asiasta on tehty päätös kassan kokouksessa vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä. Päätettäessä kassan purkamisesta kassan jäsenmäärän pysyvästi vähennyttyä alle valtionosuuteen oikeuttavan määrän riittää kuitenkin yksinkertainen äänten enemmistö.

Jos kassa on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, niin varat, jotka ovat jäljellä, kun velat on maksettu ja muut sitoumukset täytetty, luovutetaan käytettäväksi purkamispäivänä kassan jäsenenä olevien koulutustoiminnan tukemiseen siten kuin kassan kokous päättää.

Tätä tehtävää varten on perustettava säätiö tai johonkin olemassa olevaan säätiöön erillinen rahasto, jonka säännöt määrää kassan purkamisesta päättävä kassan kokous

Tätä tehtävää varten on perustettava säätiö tai johonkin olemassa olevaan säätiöön erillinen rahasto, jonka säännöt määrää kassan purkamisesta päättävä kassan kokous.